Year: 
1 932
Timeline: 
Sibelius 150

Musiikkilautakunta kiinnitti Kajanuksen seuraajaksi Helsingin kaupunginorkesterin johtoon jo monipuolisen uran tehneen Georg Schnéevoigtin. Hän oli aiemmin toiminut paitsi kapellimestarina lukuisissa kokoonpanoissa, myös sellistinä ja trumpetistina Kajanuksen orkesterissa. Hänen ohellaan kapellimestarin paikkaa hakivat muun muassa Ossian Fohström, Tauno Hannikainen, Leo Funtek ja Simon Pergament-Parmet, joka oli Kajanuksen suosikki seuraajaksi.  

Luonteeltaan temperamentikas Schnéevoigt poikkesi huomattavasti Kajanuksen karaktääristä. Schnéevoigt oli harjoittajana piiskuri: tarkka ja ankara. Häntä pidettiin taitavana, suorastaan virtuoottisena kapellimestarina. Schnéevoigtin luonne aiheutti toisinaan ongelmia esimerkiksi hallintohenkilökunnan kanssa. Hänen kuvaillaan olleen vapaa-ajallaan leppoisa seuramies, mutta tahtipuikon varressa jämpti ja käskyttävä.

Tultuaan valituksi Schnéevoigt ilmoitti heti lisäävänsä suomalaisen musiikin ja uuden musiikin määrää ohjelmistossa. Jälkimmäinen tavoite ei tosin osoittanut kovinkaan helpoksi toteuttaa ja Schnéevoigt joutuikin pyörtämään puheitaan ja palaamaan romanttisempaan ohjelmistoon, sillä hän ei kuitenkaan halunnut ”soittaa tyhjille seinille”. Orkesterin perustoiminta ei lopulta eronnut Schnéevoigtin kaudella (1932-1940) erityisen paljon toiminnasta Kajanuksen kaudella.

Georg Schnéevoigt oli aktiivinen uudistaja ja hänellä oli lukuisia ideoita Helsingin musiikkielämän rikastuttamiseksi. Useat ideat juuttuivat huonoon taloustilanteeseen. Olennaista oli kuitenkin, että Schnéevoigtin ehdottamat kerran kuukaudessa pidettävät koululaiskonsertit saatiin aloitettua.

Toinen merkittävä saavutus oli konserttimatka Lontooseen vuonna 1934. Schnéevoigt oli pitkään tyytymätön orkesterin liian pieneen kokoon ja ehdottikin Radion sinfoniaorkesterin yhdistämistä Helsingin kaupunginorkesteriin, mikä aiheutti pitkälliset keskustelut asiasta.

Lähteet: Einari Marvia & Matti Vainio – Helsingin kaupunginorkesteri 1882–1982.