Holger Fransman käyrätorven äänenjohtajaksi

Historia

Legendaarinen käyrätorvensoittaja Holger Fransman (1909–1997) oli Helsingin kaupunginorkesterin ensimmäinen suomalainen käyrätorvisti. Hän teki HKO:ssa pitkän, yli 40-vuotisen uran. Hän aloitti oppilaspaikalta käyrätorvisektiossa vuonna 1928 soittaen aktiivisesti orkesterissa aina vuoteen 1969 saakka. Vuosina 1937–1966 Fransman toimi äänenjohtajana. Tämän lisäksi hän soitti orkesterin solistina useita kertoja.

Fransman oli tunnettu ryhmähengen luoja ja ahkera harjoituttaja. Hän painotti erityisesti käyrätorvisektion hyvää ja ennen kaikkea yhtenäistä sointia. Fransman tunnetaan edelleen hyvin orkesterin keskuudessa eikä vähiten siksi, että hänellä oli tapana kirjata puumerkkinsä orkesterin nuotteihin konserteissa. Kaupunginorkesterilla on yhä käytössään valtava määrä vanhaa nuottimateriaalia, ja Fransmanin muistiinpanoja ja allekirjoituksia löytyy useista corno-stemmoista.  Tätä tapaa ovat erityisesti käyrätorvensoittajat, mutta muutkin puhaltajat, jatkaneet Fransmanin jälkeenkin.

Fransman opiskeli käyrätorvensoittoa ensin Helsingin musiikkiopistossa, mutta vuonna 1931 hän pääsi wieniläisen Karl Stieglerin oppiin. Fransman teki merkittävän uran paitsi orkesterisoittajana ja solistina, myös pedagogina. Sanotaan, että Holger Fransman koulutti kaikki suomalaiset käyrätorvensoittajat 1930-luvulta lähtien – mukaan lukien Esa-Pekka Salosen. Fransman toimi Sibelius-Akatemian lehtorina vuodet 1961–1973.

Lähteet: Kansallisbiografia