Year: 
1 951
Timeline: 
Sibelius 150

Kun sellisti ja kapellimestari Tauno Hannikainen otti kaupunginorkesterin kapellimestarin paikan vastaan, oli hän ollut pois Suomesta jo 12 vuotta ja johtanut orkestereita etupäässä Yhdysvalloissa. Hänen pestinsä sovittiin alkuun vain vuoden pituiseksi, mutta häntä pidempään ovat orkesteria johtaneet vain itse Robert Kajanus ja hieman yli 30 vuotta Hannikaisen kauden jälkeen aloittanut Leif Segerstam.

Hannikaisen kerrotaan olleen johtajana tasainen, johdonmukainen sekä tehokas. Hän johti huomattavan suuren osan kautensa (1951–1963) konserteista itse. Kapellimestarivierailijoita nähtiin siis 1950-luvulla HKO:ssa vain harvoin.

Hannikaisen kaudella musiikkikriitikkojen lempilapsi oli suomalaisen musiikin vähäisyys orkesterin ohjelmistossa. Hannikainen kuitenkin puolusti ohjelmistolinjaansa – orkesterin tehtävänä on soittaa sitä, mitä yleisö haluaa kuulla ja se nyt sattui olemaan muun muassa Tsaikovskia ja Beethovenia. Argumenttinsa tueksi Hannikainen toteutti käytännönläheisesti yleisökyselyn!

Uutta musiikkia Hannikainen kyllä soitatti – tai ainakin yritti soitattaa. Hän aikoi ottaa kevään 1960 ohjelmistoon Stockhausenin Kontrapunkte I -teoksen. Harmillista kyllä, ainutkaan helsinkiläinen pianisti ei suostunut soittamaan kyseistä kappaletta sen vaativuudesta johtuen eikä konserttia voitu näin ollen toteuttaa.

Hannikainen puhui paljon sen puolesta, että orkesterin konsertit siirrettäisiin Yliopiston juhlasalia akustisesti parempaan tilaan. Valitettavasti pitkään puheena ollut uusi konserttipaikka saatiin vasta vuonna 1972 Finlandia-talosta.

Lähteet: Einari Marvia & Matti Vainio – Helsingin kaupunginorkesteri 1882–1982