Andrey Boreyko & Ingrid Fliter

Pe 17/11/2017 19:00 - 21:00
Liput: 36.00-7.00 €

Esittely

Einojuhani Rautavaara: Cantus arcticus / Frédéric Chopin: Pianokonsertto nro 2 / Igor Stravinsky: Petruška (1947)

Taide jäljittelee luontoa konkreettisemmin kuin koskaan orkesterin säestäessä arktisten lintujen, joutsenien, kurkien ja tunturikiurujen laulua kaikissa sointiväreissä. Cantus Arcticus nosti Einojuhani Rautavaaran kansainvälisen musiikkimaailman tietoisuuteen. Saman teki 150 vuotta aiemmin Frédéric Chopin loisteliaalla toisella pianokonsertollaan, joka on kuin tehty Gilmore-palkitulle Ingrid Fliterille.

Andrey Boreyko

Andrey Boreyko (s. 1957) syntyi ja kävi koulunsa Pietarissa. Hän opiskeli orkesterinjohtoa Elisabeta Kudriavtsevan ja Alexander Dmitrievin johdolla Rimsky-Korsakov-konservatoriossa, ja uralle raivasivat tietä opintoja seurannut kilpailumenestys Grzegorz Fitelberg -kilpailussa Katowicessa ja Kirill Kondrashin -kilpailussa Amsterdamissa.

Boreykon mielikuvituksellinen ohjelmasuunnittelu on herättänyt suurta ihailua mm. The New York Timesissa. Vuosina 2001 ja 2003 hänen johtamansa Jenan filharmonikot saivat Saksan musiikkiarvostelijain liitolta palkinnon parhaasta ohjelmasuunnittelusta. Nykyisin hän on orkesterin kunniakapellimestari. Vähemmän kuultujen teosten etsiminen ja esilletuominen on Boreykon tavaramerkki, jonka juuret löytyvät jo lapsuudesta.

”Muistan, kun kuusivuotiaana halusin arkeologiksi enkä muusikoksi. Nykyään olen yhdistänyt työni ja entisen unelmani, ja vietän paljon aikaa kirjastoissa ja arkistoissa”, hän muisteli New Yorkin filharmonikoiden videohaastattelussa vuonna 2012. Boreyko tutkii huolellisesti legendaaristen kapellimestarien vanhoja parituureja löytääkseen tulkintojaan inspiroivia muistiinpanoja.

Boreyko on 2000-luvulla toiminut mm. Hampurin ja Bernin sinfoniaorkestereiden pääkapellimestarina, Düsseldorfin sinfoniaorkesterin taiteellisena johtajana sekä Winnipegin sinfoniaorkesterin musiikillisena johtajana. Tällä hetkellä Boreyko on Belgian kansallisorkesterin ja Floridan Naplesin filharmonikoiden musiikillinen johtaja.

Ingrid Fliter 

Argentiinalainen Ingrid Fliter (s. 1973) on kulkenut pitkän taipaleen maailman parhaiden pianistien joukkoon. Hän kasvoi Buenos Airesissa musiikkia rakastavien vanhempien lapsena. Isä vei häntä usein elokuviin katsomaan oopperoita, ja kotona olleelle pianolle löytyi hiljalleen uutta käyttöä Ingridin aloitettua pianotunnit legendaarisen Elizabeth Westerkampin johdolla. Hänen metodinsa oli opettaa soittamaan korvakuulolta, joten Fliter oppi nuotit vasta ensimmäisen konserttinsa jälkeen 11-vuotiaana.

On pianisti Martha Argerichin ansiota, että Fliter päätti jatkaa opintojaan Euroopassa. Hän sai Argerichin järjestämissä juhlissa sattumalta tilaisuuden esiintyä ihailemalleen mestarille. Kuultuaan Chopinin pianosonaatin Argerich antoi ihastuksissaan Fliterille avaimet Geneven-asuntoonsa ja suosittelemansa opettajan yhteystiedot. Niin Fliter muutti 18-vuotiaana Eurooppaan opiskelemaan ja kiertämään kilpailuja.

Fliter tunnetaan erityisesti Chopinistaan. Hän on levyttänyt säveltäjältä valssit ja preludit sekä muita soolokappaleita. Chopinin pianokonsertot Fliter on levyttänyt yhdessä Skottilaisen kamariorkesterin ja Jun Märklin kanssa. Levyttämistä hän pitää edelleen tärkeänä osana taiteilijuutta.

“Vaikka hienot muusikot ovatkin levyttäneet jo melkein kaiken, uskon jokaisen tulkinnan olevan uniikki. Jälleenluomisen prosessi esittää musiikin uudessa valossa, antaa sille tuoretta hengitysilmaa ja korjaa sen energiapiiriä. Pidän levyttämistä tärkeänä musiikin elinvoimaisuuden kannalta”, hän pohtii tokafi.com-sivustolla.

Seuraa Ingrid Fliteriä Twitterissä @IngridFliter

EInojuhani Rautavaara: Cantus arcticus

Akateeminen promootiokantaatti. Harva sävellystilaus lupaa niin varmaa kertakäyttökohtaloa kuin yliopistolliseen juhlatilaisuuteen valmistettava, yleensä pompöösiä tunnelmaa korostava teos, jonka ei missään nimessä tule varastaa huomiota itse päätapahtumalta. Mutta niin kävi, että Einojuhani Rautavaaran (1928–2016) onnistui kääntää tulevan teoksensa lähes varmalta näyttänyt unohduskuolema menestykseksi, jollaista Suomen musiikkielämä ei ollut kokenut lähes puoleen vuosisataan.

Oulun yliopisto oli tilannut Rautavaaralta teoksen kuorolle ja orkesterille ensimmäiseen promootiojuhlaansa. Uuden teoksen nopea opetteleminen kuitenkin pelotti valmiiksi kiireistä kuoroa, joten juhlan kapellimestari Stephen Portman pyysi säveltäjää olemaan armollinen kuorotekstuurin kanssa. Rautavaaralla oli parempi idea. ”Kuule Steve, minä en tarvitse sinun kuoroasi ollenkaan. Minä teen sen kantaatin linnuille. Minä panen sinne linnut laulamaan.”

Se oli nopea päähänpisto ilman konkreettista suunnitelmaa, mutta koska Rautavaara oli kuitenkin jo tehnyt nauhamusiikkiteoksia, ei ajatus orkesterin ja ääninauhan yhdistämisestä ollut täysin uusi. Oulun yliopisto oli aikanaan maailman pohjoisin, joten oli luonnollinen valinta hakea laulusolistit Pohjois-Suomen soilta ja metsistä. Vielä kun Rautavaara lisäsi joukkoon Yleisradion tehostearkistosta muutamia lisä-ääniä ja muokkasi niitä sopivimmiksi, syntyi Cantus arcticus ‒ konsertto linnuille ja orkesterille (1972). Teos lienee Sibeliuksen keskeisten jälkeen esitetyin suomalaissävellys maailmalla.

 

Frédéric Chopin: pianokonsertto nro 2 f-molli op. 21

Frédéric Chopin (1810–1849) sävelsi kahden pianokonserton lisäksi neljä teosta orkesterille ja pianolle, kaikki ennen hänen kansainvälistä läpimurtoaan. Niiden ilmeinen tehtävä oli olla kiertueohjelmistona Euroopan valloitukselle, sillä orkesterin osuudet on jätetty kevyiksi; koskaan ei tiennyt, minkälainen kalusto seuraavassa kylässä on käytettävissä puhumattakaan orkesterien taitotasosta. Chopin jätti mahdollisuuden esittää konserttojaan myös soolona, ja muutenkin pianon laulava sointi ja hiljaiset nyanssit olivat hänelle niin tärkeitä, ettei niitä sopinut pilata mittelöllä massiivista orkesteria vastaan. Aikalaistaituri Sigismond Thalberg kiteyttikin Chopinin tyylin erään konsertin päätteeksi: ”Olen nyt kuullut koko illan pianoa, vaihtelun vuoksi kaipaisin jo fortea!”

Romantiikkaan tultaessa pianokonsertto oli kehittynyt Beethovenin ja Mozartin tavoittelemasta orkesterin ja solistin yhdenvertaisesta kamppailusta lähes yksinvaltaiseksi näytökseksi, jossa solistin varpaille ei hypitä. Chopinin pianokonsertot eivät tee poikkeusta. Vanhempien kollegojen Kalkbrennerin, Hummelin ja Moschelesin konsertot ovat f-mollikonserton ilmiselviä esikuvia teemoja, rakennetta ja briljanttia tyyliä myöten, mutta jo siinä kuuluvat Chopinin uran tärkeimpien teostyyppien ensiaskelet.

Igor Stravinsky: Petruška (1911/1947)

Tulilinnun (1910) jättimenestys oli nostanut Igor Stravinskyn (1882–1971) äkkikuuluisuuteen ja Pariisin Venäläisen baletin johtajan Sergei Djagilevin suosioon. Uutta yhteistä projektia alettiin suunnitella välittömästi, aiheena jälleen jokin venäläisen kerrontaperinteen klassikoista. Alun pitäen Stravinsky alkoi luonnostella musiikkikertomusta keväisestä rituaalista, jossa nuori nainen tanssii itsensä hengiltä, mutta päätyi sittenkin vanhaan ‒ ja yleiseurooppalaiseen ‒ nukkesatuun ilkikurisesta Petruškasta ja tämän kuolemaan päättyvästä kolmiodraamasta.

Petruškan tarina tapahtuu kahdessa tasossa, ”tosielämässä” markkinoilla sekä nukketeatterissa. Huvilaitteiden, myyjien ja seurueiden hulina keskeytyy, kun toritaikuri nukketeattereineen aloittaa esityksensä. Hän loihtii henkiin kolme teatterin asukasta, jotka ovat kuitenkin pahaksi onneksi rakastuneet ristikkäin. Ballerina-nukke ei anna Petruškalle huomiota, vaan iskee silmänsä kilpakosijaan. Tästä äkämystyneenä Petruška menettää malttinsa ja turvautuu väkivaltaan, mutta joutuu pian alakynteen ja pakenee toiset nuket perässään.

Iltahämärässä markkinoiden ilonpito keskeytyy korvia särkevään parahdukseen: nukkekolmikko jahtaa toisiaan veitset tanassa, ja pian Petruška makaa elottomana teatterin kanveesissa. Vain hänen henkensä jää kummittelemaan kauhistuneen taikurin paetessa paikalta.

Jaani Länsiö

 

 

 

 

Taiteilijat

  • Andrey Boreyko

    kapellimestari

  • Ingrid Fliter

    piano

Ohjelma

  • 19.00
    Einojuhani Rautavaara

    Cantus arcticus

  • Frédéric Chopin

    Pianokonsertto nro 2

  • Igor Stravinsky

    Petrushka

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai osoitteesta
http://shop.ravintolamaailma.fi/musiikkitalo. Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.