Freude!

To 21/12/2017 19:00 - 21:00
Liput: 36.00-7.00 €

Esittely

Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 9

Jälleen kerran kaikki maailman ihmiset yhdistyvät rauhan ja rajoja rikkovan ystävyyden riemulauluun Beethovenin yhdeksännessä sinfoniassa. Helsingin kaupunginorkesterin syyskauden perinteikkään päätöskonsertin kapellimestari, legendaarinen Alexander Vedernikov tunnetaan suurten teosten visionäärisenä erikoismiehenä.

Alexander Vedernikov

Alexander Vedernikov (s. 1964) syntyi poikkeuksellisen musikaaliseen perheeseen. Hänen isänsä, niin ikään Alexander nimeltään, oli kuuluisa bassolaulaja ja hänen äitinsä toimi urkujensoiton professorina Moskovan konservatoriossa. Valmistuttuaan vuonna 1990 Moskovan konservatoriosta Vedernikov perusti vuonna 1995 Venäjän filharmonisen sinfoniaorkesterin, jonka taiteellisena johtajana hän toimi vuoteen 2004 saakka. Oopperaa hän on johtanut lähes kaikissa Euroopan mahtitaloissa Lontoon Covent Gardenista La Scalan kautta Tanskan kuninkaallisen teatteriin ja Züricihin oopperaan. Hän kuuluu myös Berliinin koomisen oopperan vakiovieraisiin.

Vedernikovin toistaiseksi tunnetuin pesti on kuitenkin kausi Moskovan Bolšoin ylikapellimestarina vuodesta 2001 vuoteen 2009. Hänen kahdeksaa vuottaan oopperan johdossa pidetään taiteellisesti erittäin menestyksekkäinä. Bolšoista hän siirtyi vuonna Tanskaan Odensen sinfoniaorkesterin ylikapellimestariksi. Syksyllä 2016 hänet nimitettiin Tanskan kuninkaallisen oopperan ylikapellimestariksi.

 

Miina-Liisa Värelä

Savonlinnan oopperajuhlilla taltioitu tv-esitys Mozartin Taikahuilusta ajoi Miina-Liisa Värelän musiikin pariin. Sen jälkeen oli päästävä paikan päälle kokemaan oopperan taikaa, ja niin Värelä sai useana kesänä nähdä näyttämötoimintaa lähietäisyydeltä. Lauluopintonsa hän aloitti vuonna 2001 ja Sibelius-Akatemian oopperakoulutukseen hän pääsi vuonna 2005, jolloin ammatilliset lauluhaaveet vasta heräsivät. Menestyksekäs kilpailuputki nosti Värelän lupaavimpien suomalaislaulajien joukkoon. Vuonna 2009 hän voitti Kangasniemen laulukilpailut, vuonna 2010 hän sai erikoispalkinnon Lappeenrannassa ja vuonna 2011 tuli Timo Mustakallio -laulukilpailun voitto Savonlinnassa. Sittemmin Värelä on esiintynyt Suomen Kansallisoopperassa mm. Valkyyrian Ortlindena, Lepakon Rosalindena ja Tapaus Makropouloksen Emilia Martyna. Keväällä 2016 Värelä lauloi Wagnerin Valkyyrian konserttiversion Sieglindenä Alexander Vedernikovin johdolla Odensessa.

 

Tuija Knihtilä

Mezzosopraano Tuija Knihtilä tavoitteli pienestä pitäen ammattia sävelten parissa, kiitos neljävuotiaana näkemänsä Taikahuilun televisioinnin. Länsi-Pohjan musiikkiopiston pianotunnit vaihtuivat lauluun Leena Koskelan johdolla heti kun se iän puolesta oli mahdollista. Vuonna 1996 Knihtilä valmistui Sibelius-Akatemiasta Raili Kostian oppilaana. Knihtilä on opiskellut myös Berliinin musiikkikorkeakoulussa ja Zürichin oopperastudiossa.
Ammattilaulajan ura ja oopperanäyttämö tulivat Knihtilälle tutuksi ensin Suomen Kansallisoopperan kuorossa ja myöhemmin oopperan solistikunnan jäsenenä vuosina 2004–2010, minkä jälkeen hän on esiintynyt vapaana laulajana useissa rooleissa mm. Savonlinnan oopperajuhlilla, Oslon, Weimarin, Bergenin ja Bonnin oopperoissa. Alexander Vedernikovin johdolla Knihtilä on laulanut keväällä 2016 Kööpenhaminan oopperatalossa Lohengrinin Otrudina.

 

Ludovit Ludha

Ludovit Ludha on tehnyt pitkän ja menestyksekkään uran tenorina esiintyen niin konserttisolistina kuin oopperoiden sankarina jo 1980-luvulta lähtien. Ludhan repertuaari on poikkeuksellisen monipuolinen. Hän on laulanut Mozartin Requiemia Ankarassa, Janáčekin Glagoliittimessua Lissabonissa, Dvořakin Stabat Materia Amsterdamissa, kolmen tenorilaulajan yhteiskonserttia Kairon pyramideilla, ja vuonna 2009 häntä kuultiin Verdin Don Carlosin nimiroolissa Tampereella. Vuodesta 1988 Ludha on kuulunut Slovakian kansallisoopperan laulajakuntaan. Vuonna 2015 hän lauloi Tanskan kuninkaallisessa oopperassa Šostakovitšin Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbethissa Ismailovin roolin Alexander Vedernikovin johdolla.

 

Pjotr Migunov

Pjotr Migunov herätti huomiota voittamalla vuosina 1997 ja 1999 Tokion ja Salzburgin laulukilpailut. Nopeasti alkanut ura vei hänet vuonna 2000 New Yorkin Carnegie Halliin ja Lincoln Centeriin, ja samana vuonna hänet jo kiinnitettiin Moskovan Bolšoin laulajakuntaan. Konserttilaulajana Migunov tunnetaan lukuisista Beethovenin yhdeksännen ja Mozartin Requiemin vaikuttavista tulkinnoista. Viime kesänä Pjotr Migunov esiintyi Savonlinnan oopperajuhlilla Tšaikovskin Jolantan Renén roolissa Bolšoin vierailunäytöksissä. Hän on laulanut usein Alexander Vedernikovin johdolla Bolšoissa ja esiintyy hänen kanssaan myös vuonna 2015 tehdyllä äänitteellä Leonid Desjatnikovin oopperasta Rosenthalin lapset.

 

Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 9 ”Oodi ilolle”

Ludwig van Beethovenin (1770–1827) 32 pianosonaattia, noin 15 viulusonaattia, pianotriot, kvartetot ja lukuisat yksinlaulut sekä muut pikkuteokset olisivat varmasti riittäneet tekemään hänestä kuolemattoman hahmon säveltäjien kaanoniin. Mutta vaikka kaikki muu musiikkinsa olisi hävinnyt maailmasta ja muistoista, olisi yksin yhdeksäs sinfonia (1817–1824) nostanut Beethovenin suurten joukkoon. Viimeisellä sinfoniallaan Beethoven sävelsi musiikinhistoriaan käännekohdan, joka oli sekä yhden aikakauden päätepiste ja huipentuma että tulevien säveltäjäpolvien ehtymätön inspiraation lähde.

Beethoven yhdeksäs on kiistatta länsimaisen taidemusiikin keskeisimpiä, ellei keskeisin, teos. Eikä vain pioneerityönä valmistuneen viimeisen osan vuoksi, sillä jokainen edeltäväkin osa on superlatiivi ja oma mestariteoksensa. Kuten tutkija Jan Swafford kuvailee, ensimmäisessä osassa Beethoven hautaa lopullisesti Eroica-sinfoniassa esittelemänsä sankariyksilön, joka finaalissa nousee kuolleista koko ihmiskunnan yhteisenä voimana.

Teoksella on erityisesti 1900-luvulla määritelty rajoja myös geopoliittisesti, vaikka Schiller sen enempää kuin Beethoven tuskin tarkoitti Oodia kannanottona. Sen ovat käyttöönsä omineet sekä 1930-luvun natsit että Neuvostoliiton kommunistit ja jakautuneen Saksan yhteinen olympiajoukkue. Rhodesian rotusortajat käyttivät sen melodiaa kansallislaulunaan, ja suljetun Kiinan diktatuurissa se oli ainoita hyväksyttyjä länsimaisia teoksia. Perulaisen terroristijohtajan Presidente Gonzalon suosikkilauluna se yllytti aina uusiin attentaatteihin aatteen puolesta, ja esitettiinpä se Berliinin muurinkin raunioilla niin, että sana ’freude’ (iloita) oli muutettu ’freiheitiksi’ (vapaus). Nykyään Oodi ilolle on Euroopan unionin epävirallinen kansallislaulu.

Jaani Länsiö

 

 

Taiteilijat

  • Kapellimestari

  • Miina-Liisa Värelä

    Sopraano

  • Tuija Knihtilä

    Mezzosopraano

  • Petr Migunov

    Basso

  • Musiikkitalon kuoro

    Kuoro

Ohjelma

  • 19.00
    Ludwig van Beethoven

    Sinfonia nro 9 "Oodi ilolle"

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai osoitteesta
http://shop.ravintolamaailma.fi/musiikkitalo. Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.