HKO - Alexander Shelley & Inon Barnatan

Pe 09/03/2018 19:00 - 21:00
Liput: 36.00-7.00 €

Esittely

Sinfonia Reinistä. Nopeaa nousua kohti suurimpia korokkeita tekevä Alexander Shelley jos kuka tuntee Robert Schumannin vuolaasti virtailevan musiikin.

 

Saksan pisin joki Rein on ollut niin valtiorajojen, kauppareittien kuin myyttien, tarinoiden ja taideteoksien syntysija. Robert Schumannille siitä pulppusi aiheita kolmanteen sinfoniaan ja myöhemmin hän yritti hukuttautua sen aaltoihin. Düsseldorfin Schumann-korkeakoulun kasvatti Alexander Shelley on tehnyt nimeä saksalaisen musiikin tulkkina.

 

Alexander Shelley

Lontoolaissyntyinen Alexander Shelley (s. 1979) kasvoi kahden konserttipianistin lapsena kodissa, jossa oli neljä flyygeliä ja yksi pystypiano. Silti hänen vanhempansa pitivät hyvin tärkeänä, ettei poikaa painosteta musiikkiin, vaan että hän saa laaja-alaisen koulutuksen ja löytää itse intohimonsa. Shelley ei silti koskaan ajatellut musiikin lisäksi muuta uraa. Hän onkin sanonut, että ellei hän olisi päätynyt kapellimestariksi, hän olisi joko epäonnistunut poliitikko tai epäonnistunut jalkapalloilija.

Musiikinopintonsa Shelley aloitti isoäitinsä mallia seuraten sellistinä, mutta siirryttyään Lontoon Royal Collegesta Düsseldorfin Robert Schumann -korkeakouluun ja valmistuttuaan sellistiksi, hän perusti oman orkesterinsa Schumann Cameratan ja vaihtoi urasuuntauksensa kapellimestariksi. Orkesterinjohtoa hän opiskeli Thomas Gabrischin johdolla.

”Soolosello on kuin kirjaa lukeva tarinankertoja. Se on kaunista ja intiimiä. Sen sijaan orkesterilla on loputon värikartta. Konsertissa voi saada tunteen maailmallisten massojen puheesta, tai vain kuulla yksinäistä kuiskintaa. Orkesterin ilmaisuasteikolla ei ole rajoja, ja sen muistan aina kiehtoneen”, Shelley muisteli uravalintaansa Ottawa Citizenille vuonna 2015. 

Seuraa Alexander Shelleytä Twitterissä @ShelleyConduct

Inon Barnatan

Musiikki ja pianonsoitto ovat olleet telavivilaissyntyisen Inon Barnatanin (s. 1979) elämässä siitä lähtien, kun hänen absoluuttinen sävelkorvansa havaittiin kolme ja puolivuotiaana. Ensimmäisinä vuosinaan hän ei käynyt pianotunneilla eikä opetellut soittamista järjestelmällisesti, vaan oppi rakastamaan soitinta itse ja musisoimaan huvin vuoksi. 

”Minulle ei koskaan tapahtunut suurta havahtumista, vaan musiikki oli vain aina olemassa. En edes miettinyt eri uravaihtoehtoja, vaikka tietenkin ajatus ammattilaisuudesta tulikin vasta myöhemmin. Olen hyvin onnekas, että saan tehdä tätä työkseni – se on minulle yhtä luonnollista kuin puhuminen”, Barnatan kertoo Askonas-Holtin kotisivuilla.

Barnatan on opiskellut pianonsoittoa Victor Derviankon, Christopher Eltonin ja Leon Fleisherin johdolla. Opettajista Lontoon Royal Academyn Maria Curcio on tehnyt silti suurimman vaikutuksen. ”Hän opetti minua käyttämään koko arsenaaliani niin, että kuulostaisin kuin olisin maailman ensimmäinen teosta soittava muusikko”, hän kertoi PianoNewsille vuonna 2015. Barnatan onkin verrannut lavaesiintymistä näyttelijäntyöhön.

Seuraa Inon Barnatania Twitterissä @Ibarnatan

Jaani Länsiö

 

Wolfgang Rihm: Verwandlung 

Wolfgang Rihm (s.1952) on yksi tunnetuimmista ja arvostetuimmista saksalaisista nykysäveltäjistä. Hän opiskeli sävellystä mm. Karlsruhen musiikkikorkeakoulussa ja Freiburgin musiikkikorkeakoulussa, ja osallistui Darmstadtin kesäkursseille. Opettajista mainittakoon Karlheinz Stockhausen ja Karl Huber. Rihm opiskeli myös musiikkitiedettä. 

Rihmin tuotanto on erittäin laaja ja käsittää satoja sävellyksiä, mm. 13 jousikvartettoa, yli 20 laulusarjaa, lähemmäs 20 soolo-konserttoa ja useita näyttämöteoksia. Tilausteoksia syntyy jatkuvana virtana maailman johtaville orkestereille, yhtyeille ja solisteille. Rihmille on myönnetty monta palkintoa ja tunnustusta. Säveltämisen ohella hän on työskennellyt mm. opettajana, musiikkitoimittajana ja Deutsche Oper Berlinin musiikillisena neuvonantajana. 

Rihm on kansainvälisesti tunnetuin esimerkki saksalaisesta, ’uus-yksinkertaiseksi’ (Die neue Einfachheit) kutsutusta suuntauksesta, joka teki pesäeron sodanjälkeisen taidemusiikin kaikkein dogmaattisimpaan estetiikkaan. Hän on ekspressionisti, joka korostaa subjektiivisen kokemuksensa merkitystä. Ennen kaikkea hän on aivan kaikelle avoin modernisti: teoksesta riippuen musiikista voi löytää viittauksia esimerkiksi Schönbergiin, Beethoveniin, Luigi Nonoon, Sibeliukseen tai jazziin.

Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto 3 c-molli op. 37

Ludwig van Beethoven (1770-1827) oli alun perin suunnittelut uraa myös pianistina, mutta yhä paheneva kuuroutuminen teki tämän lopulta mahdottomaksi. Piano pysyi vahvasti esillä hänen sävellysluettelossaan aina 1780-luvulta lähtien, etenkin sonaattien ja muunnelmasarjojen muodossa. Pianokonserttoja syntyi kuitenkin ainoastaan kuusi kappaletta. Niistä Beethoven jätti julkaisematta aivan ensimmäisen (Es-duuri, WoO 4, vuodelta 1784).

Kolmas pianokonsertto (c-molli, op. 37) sai kantaesityksenä Wienissä 5.4.1803 konsertissa, jossa kantaesitettiin myös toinen sinfonia ja oratorio Kristus Öljymäellä. Teoksen syntymä on yleensä ajoitettu vuoteen 1800, mutta kaikesta päätellen Beethoven muokkasi partituuria aivan viime hetkeen saakka. Hän oli itse kantaesityksen solisti, ja nuotinkääntäjänä toiminut Ignaz von Seyfrid muisteli myöhemmin: ”En nähnyt juuri muuta kuin tyhjiä sivuja: joillakin sivuilla taasen oli minulle täysin käsittämättömiä egyptiläistä hieroglyfejä, jotka hän oli raapustanut alas muistinsa tueksi. Koska hän ei ollut ehtinyt nuotintaa koko soolon osuuden hän soitti sen ulkomuistista.”

Robert Schumann: Sinfonia 3 Es-duuri ”Reiniläinen” op. 97

Syksyllä 1850 Robert Schumann (1810-1856) muutti perheineen Düsseldorfiin, jossa hän oli ottanut vastaa viran kaupungin musiikillisena johtajana. Säveltäjä oli tuskin asettunut kaupunkiin, kun hän jo teki matkan Kölniin. Matkasta inspiroituneena Schumann sävelsi Es-duuri-sinfonian (1850). Teos sai kantaesityksensä Düsseldorfissa 6.2.1851 ja vastaanotto oli erittäin positiivinen. Kausi Düsseldorfissa ei kuitenkaan jatkunut yhtä menestyksekkäissä merkeissä. Schumannin työ kapellimestarina ja musiikillisena johtajana alkoi vähitellen saada osakseen rankkaa kritiikkiä ja hän alkoi kärsi alati pahenevasta masennuksesta. Helmikuussa vuonna 1854 hän yritti hukuttautua Reiniin. Schumann saatiin pelastettua, mutta vietiin oitis mielisairaalaan, jossa hän kuoli kaksi vuotta myöhemmin. 

Kronologisesti Es-duuri-sinfonia, joka sittemmin sai otsikon Reiniläinen, on Schumannin neljäs sinfonia. Sen nykyinen järjestysnumero johtuu siitä, että Schumann vuonna 1851 teki uuden version kymmenen vuotta aiemmin säveltämästä d-molli-sinfonistaan. Kun se julkaistiin, siitä, ei Reiniläisestä, tehtiin hänen viimeinen sinfoniansa. 

Reiniläinen yhdistää romanttista vapautta klassiseen muotokieleen: rytmit ja melodiat saavat kulkea omia teitään, mutta tekevät sen sangen tiukkojen rakenteiden puitteissa. Sinfoniassa on epätavallista kyllä viisi osaa. Schumanniin lienee vaikuttanut Beethovenin Pastoraalisinfonia jossa myös on viisi osaa. Lisäksi molemmat teokset heijastavat luonnon ja tiettyjen maisemien säveltäjässä herättämiä vaikutelmia.

Christian Holmqvist

 

Taiteilijat

  • Alexander Shelley

    kapellimestari

  • Inon Barnatan

    piano

Ohjelma

  • 19.00
    Wolfgang Rihm

    Verwandlung

  • Ludwig van Beethoven

    Pianokonsertto nro 3

  • 21.00
    Robert Schumann

    Sinfonia nro 3 "Reiniläinen"

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai osoitteesta
http://shop.ravintolamaailma.fi/musiikkitalo. Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.