HKO - Juraj Valčuha & Gautier Capuçon

Ke 14/03/2018 19:00 - 21:00
Liput: 36.00-7.00 €

Esittely

Richard Strauss ei totisesti säästellyt sinfonisessa runossaan Näin puhui Zarathustra. Illan orkesteriväreistä vastaa kapellimestari Juraj Valcuha.

Richard Straussin massiivinen orkesteriruno Friedrich Nietzschen kirjasta on tarjonnut egon nostatusta Elviksen konserteissa ja valaistumisen symboliikkaa Stanley Kubrickin elokuvassa 2001: Avaruusseikkailu. Samaan aikaan syntynyt Antonín Dvořákin sellokonsertto on ansainnut asemansa maailman rakastetuimpiin kuuluvana teoksena. Gautier Capuconin tulkintaa on kuvattu hypnoottiseksi.

Juraj Valčuha
Bratislavassa syntynyt Juraj Valčuha (s. 1976) päätyi kapellimestariksi kansanmusiikin kautta. Hänen isoisoisänsä oli oppinut musiikkia Amerikan-matkoillaan, ja palattuaan kotimaahansa hän oli tehnyt hääkeikkoja ja muita tilausmuusikon töitä. Kun nuori Juraj löysi isoisoisänsä ullakolle jättämät soittimet, hänelle syttyi ajatus muusikon urasta. Tarkemmin sanottuna perinnesoitin cimbalomin soittajan urasta.  
Seuraavat vuodet Valčuha soitti kansanmusiikkiyhtyeissä ja aloitti opinnot Bratislavan konservatoriossa, jossa opinto-ohjelmaan tuli mukaan säveltäminen. Sitä kautta myös kapellimestarintyöt alkoivat kiinnostaa yhä enemmän. Merkillisenä kohtalonoikkuna Valčuha törmäsi ensimmäistä kertaa tulevan opettajansa nimeen kuoronsa konserttimatkalla New Yorkissa, jonka filharmonikoiden konsertin käsiohjelmassa mainittiin eräs Ilja Musin. Ehti kulua vain vuosi, ja hän opiskeli tämän johdolla Pietarin konservatoriossa. Ennen Valčuhaa legendaarisen Musinin koulutuksen ovat käyneet mm. Valeri Gergijev, Juri Temirkanov ja Vasili Sinaiski. Myöhemmin Valčuha opiskeli Pariisissa János Fürstin, Helsingin kaupunginorkesterin entisen päävierailijan, johdolla.
 
Gautier Capuçon
”Uskomaton lahjakkuus”, ”kuin roomalainen soturi”, ”hypnoottinen”… Näillä ja monilla muilla ihailevilla sanoilla kriitikot ovat purkaneet kokemuksiaan kuunneltuaan Gautier Capuçonia (s. 1981) konsertissa tai levyltä. Ylistys on jatkunut jo 90-luvun lopulta lähtien. Viisivuotiaana sellonsoiton aloittanut ja kuusi vuotta Philippe Mullerin ja Annie Cochet-Zakinen johdolla Pariisissa opiskeltuaan Capuçon siirtyi kolmeksi vuodeksi Heinrich Schiffin oppiin Wieniin. Läpimurtoinaan hän voitti Toulousessa Navarra-kilpailun ja Pariisin konservatorion kamarimusiikkipalkinnon, ja vuonna 2001 hän sai Grammyja vastaavan Victoires de la Musique -palkinnon Ranskassa vuoden tulokkaana.  
Capuçon on kuulunut jo yli kymmenen vuoden ajan sellistien kirkkaimpaan kärkeen, ja esiintyy alituiseen esimerkiksi Berliinin filharmonikoiden, Lontoon sinfoniaorkesterin, Chicago Symphonyn ja New Yorkin filharmonikoiden solistina. Helsingin kaupunginorkesterissa hän vieraili vuonna 2012. Kamarimusiikkia hän soittaa mm. Martha Argerichin, Daniel Barenboimin, Leonidas Kavakosin ja neljä vuotta vanhemman veljensä Raunaudin kanssa. Vaikka Capuçonin levytyshistoriakin on jo mittava, hän tekee äänityksensä mieluimmin konsertissa.
Capuçon soittaa Matteo Goffrillerin rakentamaa selloa vuodelta 1701.
Seuraa Gautier Capuçonia Twitterissä @GautierCapucon
 
 
Antonín Dvořák: Sellokonsertto h-molli op. 104
Antonín Dvořákin (1841–1904) menestysteokset Stabat Mater ja etenkin Slaavilaiset tanssit nostattivat kuuluisuuden aallon, joka paiskautui myöhemmin jopa New Yorkiin, minne kaivattiin nimekkäintä mahdollista musiikinopettajaa konservatorion kohentamiseksi. 
Dvořákin vuonna 1892 alkanut kolmevuotinen kausi New Yorkissa Kansallisen konservatorion johtajana olikin sekä rahallisesti että taiteellisesti onnistunut pesti, sillä Prahaan verrattuna moninkertaisen opettajanpalkan lisäksi tuliaisina olivat amerikkalaishenkiset pianokvartetto ja -kvintetto, sinfonia Uudesta maailmasta sekä sellokonsertto, josta tosin vain tutkijan luovuudella voi löytää viittauksia Yhdysvaltoihin. Konsertosta pursuava slaavilainen melankolia johtaa pikemminkin säveltäjän orastavaan koti-ikävään, joka konkretisoituikin kesälomalla 1895 kirjattuun irtisanoutumiskirjeeseen.
Varhaisen sellokonserttoyritelmän vuodelta 1865 jäätyä luonnoksen tasolle Dvořák vannoi jättävänsä sellokonsertot muille. On yllättävää, että hän ylipäänsä tarttui selloon solistisoittimena uudemman kerran, sillä aiemmin hän haukkui sen ääntä korkealla nasaaliksi ja matalalla mumisevaksi, eikä hän voinut kuvitellakaan selloa kamarimusiikin tai orkesterin ulkopuolella. Amerikka muutti miestä, sillä vastustuksen muuri murtui välittömästi hänen kuultuaan konservatoriossa opettajakollega Victor Herbertin toisen sellokonserton.
Konsertosta muodostui hiljalleen poikkeuksellisen henkilökohtainen vuodatus Dvořákin kuultua nuoruudenrakkautensa Josefina Kounicován sairastuneen vakavasti. Säveltäjä palasi torjutun rakkauden muistoihin lainaamalla hitaassa osassa lauluaan Jätä minut yksin. 
 
 
Richard Strauss: Also sprach Zarathustra
Richard Strauss (1864–1949) loi mainetta 1900-luvun taitteessa sävelrunoillaan Macbeth, Don Juan, Don Quixote, Till Eulenspiegelin veikeät kujeet ja Sankarielämää (anti-)sankarihahmojen musiikillistajana, joka venytti vakiintuneita mittakaavoja äärimmilleen ‒ monen mielestä liiankin pitkälle: ”Von Bülow tohisee hänestä, kuten hän tohisi Brahmsista ja muistakin. Minun mielestäni ei ole vielä koskaan esiintynyt säveltäjää, joka olisi yhtä vähälahjainen ja täynnä mahtailua!” suolsi Pjotr Tšaikovski jo vuonna 1888 ‒ kauan ennen Straussin todellisia orkesteripommeja. 
Also sprach Zarathustra (’Näin puhui Zarathustra’) (1895-6) on selvä poikkeama Straussin sankarihahmoista. Ilmentäessään persialaisfilosofin suulla puhuvan Friedrich Nietzschen romaania sekä humanismin, superihmisen ja jumalien vallasta luopumisen ideaa Strauss laajensi musiikkiaan yksilökeskeisestä tarinankerronnasta kokonaisen maailmankatsomuksen kuvailuun. Vaikka Strauss leuhkikin pystyvänsä säveltämään musiikiksi illalliskattauksen kaikkine yksityiskohtineen, hän ei Zarathustran kohdalla sortunut pikkutarkkuuteen. Alaotsikolla ”Vapaasti Nietzscheä mukaillen” Strauss antaa luvan paitsi itselleen myös kuulijoille löytää teoksesta omaan mielentilaansa sopivat tulkinnat. 
Meidän aikanamme jokainen tuntee teoksesta vähintäänkin ensimmäiset 21 tahtia, jotka populaarikulttuuri on valjastanut palvelukseensa viimeistään Stanley Kubrickin käytettyä niitä elokuvassaan 2001: Avaruusseikkailu (1968). Sittemmin Zarathustralla on myyty monenkirjavia tuotteita, kuten olutta, huuhteluainetta, toimistotarvikkeita ja matkapuhelimia, ja monet esiintyjät kuten Elvis ja Green Day ovat nostattaneet konserttiensa tunnelmaa tällä straussilaisella lähtölaukauksella.  
 
Jaani Länsiö
 
 
 

Taiteilijat

  • Juraj Valcuha

    kapellimestari

  • Gautier Capuçon

    sello

Ohjelma

  • 19.00
    Antonin Dvořák

    Sellokonsertto

  • 21.00
    Richard Strauss

    Also sprach Zarathustra

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai osoitteesta
http://shop.ravintolamaailma.fi/musiikkitalo. Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.