HKO - Markus Stenz, Jan Söderblom & Tuomas Ylinen

Ke 14/02/2018 19:00 - 21:00
Liput: 36.00-7.00 €

Esittely

Kapellimestari Markus Stenz tuo nykysäveltäjä Detlev Glanertin kiihkoa ja paniikkia puhkuvan orkesterirevittelyn Frenesian Helsinkiin. 

 

Joseph Haydnin yllättävä rummunisku kesken sinfonian oli tarkoitettu herättämään konserttiväki myöhäisillan horroksestaan – tässä konsertissa vireystila on taattu muutenkin. Detlev Glanert ottaa teoksessaan Frenesia uuden näkökulman straussilaiseen sankarimusiikkiin kiihkon ja paniikin keinoin. Vastapainon tarjoaa Brahmsin uljas kaksoiskonsertto, jonka tulkitsevat orkesterin omat Jan Söderblom ja Tuomas Ylinen.

Markus Stenz 
Kun saksalainen Markus Stenz (s. 1965) johti Helsingin kaupunginorkesteria ensimmäisen kerran vuonna 1994, hän oli päättämässä vuonna 1989 alkanutta kauttaan Montepulcianon festivaalin taiteellisena johtajana. Stenz oli jo ehtinyt profiloitua nykyoopperan ja erityisesti Hans Werner Henzen teosten tulkitsijana debytoituaan Elegie für junge Liebende -oopperan kapellimestarina Venetsian La Fenicessä. Stenz antaakin kunnian kansainvälisen uransa alusta Henzelle, jonka kutsusta hän johti myös Das verratene Meer -oopperan kantaesityksen Berliinin saksalaisessa oopperassa. 
Kölnin musiikkikorkeakoulussa Volker Wangenheimin ja Tanglewoodissa Leonard Bernsteinin ja Seiji Ozawan johdolla opiskellut Stenz siirtyi vuonna 1998 Melbournen sinfoniaorkesterin ylikapellimestariksi. Stenz vei kuuden virkavuotensa aikana orkesterin useille kiertueille ympäri maailman aina Kiinasta Kanariansaarille. 
Vuonna 2002 Stenz nimitettiin Kölnin Gürzenich-orkesterin ylikapellimestariksi. Orkesterin johdosta ja Kölnin kaupungin musiikkipäällikön tittelistä hän luopui kesällä 2014. Vuodesta 2010 lähtien Stenz on toiminut Alankomaissa Radion filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina, ja syksyllä 2015 hän aloitti Baltimoren sinfoniaorkesterin päävierailijana. Kevätkaudesta 2017 lähtien Stenz on johtanut Seoulin filharmonikoita residenssikapellimestarina. 

Jan Söderblom ja Tuomas Ylinen
Sellisti Tuomas Ylinen ja viulisti Jan Söderblom kuuluvat Helsingin kaupunginorkesterin kantaviin voimiin. Orkesterin soolosellisti Ylinen on soittanut HKO:ssa vuodesta 2006 lähtien, Söderblom aloitti syksyllä 2014 orkesterin ensimmäisenä konserttimestarina. Solistina esiintyminen oman orkesterin edessä on aina erityislaatuinen tapaus, ja tänään lisäsykettä tuo valokeilan jakaminen läheisen kollegan kanssa. 
”On mahtavaa tuntea entuudestaan kaikki muusikot, jotka ovat mukana esityksessä. Tuo tietynlaista turvallisuuden tunnetta tietää jokaisen tapa lähestyä musiikkia”, Ylinen sanoo. Oman orkesterinsa edessä Ylinen esiintyi viimeksi syyskaudella 2013. 
Toisin kuin monissa sankarikonsertoissa Brahmsin kaksoiskonsertossa yhteenotot orkesterin ja solistien välillä ovat taka-alalla. ”Solistien rooli on siunauksellisen orgaaninen eikä siinä tarvitse tehdä turhia piruetteja lunastaakseen palkkiotaan, vaan solistit saavat toimia osana suurta, sykkivää kokonaisuutta”, viimeksi keväällä 2015 HKO:n solistina soittanut Söderblom sanoo.
”Varmasti se tuo esitykseen omanlaisen latauksensa. Olemme toisaalta tutustuneet jo kauan ennen aikaamme HKO:ssa, sekä kamarimusiikillisissa tilanteissa että Tuomaksen ollessa solisti ja minä kapellimestari. Tämä tuo vahvan lisäulottuvuuden meidän yhteistyöhömme”, Söderblom sanoo. 
Ylinen näkee tilanteen ideaalina tämäniltaiselle esitykselle. ”Olen saanut tehdä paljon erilaisia konsertteja Söderblomin kanssa ja on selvää, että koemme musiikkia hyvin samalla tavalla. Soittaessa kommunikoiminen onnistuu usein ilman sanoja. Konsertossa on teemana kuultavissa ystävyys ja keskinäinen arvostus. Toivottavasti se välittyy myös tässä esityksessä.”

Detlev Glanert: Frenesia
Saksan soitetuimpiin nykysäveltäjiin kuuluva Detlev Glanert (s. 1960) tunnetaan erityisesti oopperasäveltäjänä. Hänen opettajinaan ovat olleet Diether de la Motte, Günther Friedrichs, Frank Michael Beyer ja ehkä tärkeimpänä Hans Werner Henze, jonka tilauksesta Glanert sävelsi ensimmäisen suuren näyttämöteoksensa Leyla und Medjun vuonna 1988. Hänen tyylillisiä esikuviaan ovat mm. Mahler ja Ravel.
Glanert on säveltänyt myös paljon konserttimusiikkia. Vuonna 2005 syntyi teos Four Preludes and Serious Songs, jonka Helsingin kaupunginorkesteri esitti ja levytti vuonna 2014 Olari Eltsin johdolla. Vuonna 2011 Glanert kutsuttiin kymmenenvuotiselle kaudelle Amsterdamin Concertgebouw’n orkesterin residenssisäveltäjäksi. Orkesteriteos Frenesia (2013) syntyi Concertgebouw’n tilauksesta Richard Straussin 150-vuotisjuhlallisuuksiin. 


Joseph Haydn: Sinfonia nro 94 G-duuri ”Rummunisku”

Vaikka Joseph Haydn (1732–1809) toimitti virkaa ruhtinas Esterházyn hovikapellimestarina ja -säveltäjänä, se ei estänyt tilaustöiden toimittamista ympäri Eurooppaa laajemmalle kuulijakunnalle. Niinpä kun Estarházyn palatsissa valta siirtyi nuoremmalle polvelle vuonna 1790 ja taiteisiin törsääminen loppui, oli Haydnilla laaja tukiverkosto odottamassa. 

Pian potkujen jälkeen Haydn sai kutsun Lontooseen, mitä varten hän sävelsi kuusi sinfoniaa (nrot 93–98) ja kahta vuotta myöhemmin seurannutta uutta matkaansa varten toiset kuusi (99–104). Näissä sinfonioissa Haydn käyttää rohkeasti kieltä poskessa ja leikittelee musiikilla, mistä muodostui hänen myöhempi tavaramerkkinsä. Historian valossa tarkasteltuna Haydnin vapautuminen virasta merkitsi entistäkin kekseliäämpiä ja suurimuotoisempia sävellyksiä, jotka ovat kestäneet parhaiten ajan kulumista. 

Kokonaisuudessaan kekseliään Rummuniskusinfonian musiikillisesti merkityksettömin ominaisuus lienee se rummunisku, jonka mukaan teos on nimetty. Paukahdukselle on kaksi selitystä. Todennäköisesti Haydn halusi erottautua samaan aikaan Lontoossa ihastuttaneen Ignaz Pleyelin sinfonioista omituisella lisäyksellä keskellä rauhallisinta suvantoa. Toinen, epäuskottavampi - joskin mielenkiintoisempi - tarina liittyy lontoolaisyleisön juhlinnan uuvuttamiin kuuntelutottumuksiin. Haydn halusi yksinkertaisesti säpsäyttää nuokkuvan yleisön hereille, jotta musiikista edes osa menisi perille. Englanniksi sinfonia tunnetaankin nimellä Yllätys, ja sitä kunnioittaen on parempi olla paljastamatta äkkipaukahduksen tarkkaa sijaintia.


Johannes Brahms: Kaksoiskonsertto
Johannes Brahmsin (1833–1897) kaksoiskonsertto (1887) on paitsi hänen viimeinen suuri orkesteriteoksena myös tarina ystävyydestä. Kun Brahms oli nuori ja nälkäinen säveltäjänalku, hän sai uralleen vetoapua kaksi vuotta vanhemmalta viulistilta Joseph Joachimilta, joka taas esitteli hänet musiikkivaikuttajille Robert Schumannille ja Franz Lisztille. Maineikkaiden kollegojensa avustuksella ja yhteistyöllä Brahms raivasi tiensä saksalaissäveltäjien eliittiin, ja monia hänen parhaimmista teoksistaan onkin kiittäminen Joachmin kaltaisen viuluvirtuoosin ja kapellimestarin ystävyyttä. Mutta joskus paraskin toveruus hajoaa rakkausjuttujen väliintuloon.
Vuonna 1883, yli 30 vuotta siitä kun miehet olivat tutustuneet, Joachim oli hakemassa eroa vaimostaan Amaliesta oikeusteitse vedoten tämän uskottomuuteen. Brahms, ystävyydestään huolimattakin periaatteen mies, kirjoitti Joachimin vaimolle kirjeessä, ettei koskaan voisi uskoa hänen pettäneen miestään, ja myönsi Joachimin olevan herkästi mustasukkaista sorttia. Oikeuskäsittelyn todistusaineistoksi päätynyt kirje ratkaisi tapauksen vaimon hyväksi. Selkänsä takaisesta vehkeilystä tulistunut Joachim katkaisi kaiken yhteydenpidon Brahmsiin, vaikka jatkoi toki hänen musiikkinsa esittämistä. Kaksoiskonsertolla Brahms koetti lämmittää vuosiksi viilenneitä välejään Joachimiin. 
Kautta konserton Brahms vihjaa miesten yhteiseen historiaan. Hän käyttää Joachimin motosta (F-A-E, Frei Aber Einsam, vapaa mutta yksinäinen) johdettua motiivia A-E-F ja nyökkää vienosti Viottin viulukonserttoon nro 22, jota herrat ihailivat suuresti. Finaalirondokin on brahmsilainen tanssityylinnäyte Unkarista, Joachimin kotimaasta. Viulun ja sellon yhteispelin voi syystäkin kuulla toverillisena kilvoitteluna, jossa kumpikaan ei vie toiselta huomiota. 

Jaani Länsiö

 

Taiteilijat

  • Markus Stenz

    kapellimestari

  • Jan Söderblom

    viulu

  • Tuomas Ylinen

    sello

Ohjelma

  • 19.00
    Franz Joseph Haydn

    Sinfonia nro 94 "Rummunisku"

  • Detlev Glanert

    Frenesia

  • Johannes Brahms

    Kaksoiskonsertto

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai osoitteesta
http://shop.ravintolamaailma.fi/musiikkitalo. Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.