Kautta rantain

Pe 21/09/2018 19:00 - 21:00
Liput: 37.00-7.00 €

Esittely

Merelliset välisoitot, Italian inspiroima sinfonia ja voimakasluontoinen sellokonsertto. Kaikesta tästä vastaa kapellimestari Dalia Stasevska.

Moskovan Tšaikovski-sellokilpailun voittanut armenialaissellisti teki viime vierailullaan helsinkiläisyleisöön lähtemättömän vaikutuksen. Nyt hän palaa uudella bravuurillaan, Dmitri Šostakovitšin ensimmäisellä sellokonsertolla, jota on luonnehdittu lajinsa kovaksi koetinkiveksi. Peter Grimes -välisoitot näyttävät elämänsä Pohjanmeren rannalla asuneen Benjamin Brittenin runollisimmillaan.

 
Dalia Stasevska
 
Nuoriin, maailmaa valloittaviin suomalaiskapellimestareihin kuuluva Dalia Stasevska (s. 1984) koki musiikillisen valaistumisensa tuskin teini-ikäisenä, kun hän sai kirjaston rauhassa korviinsa Madama Butterflyn suuret orkesterikohtaukset ja aariat. Sillä hetkellä hän päätti tavoitella elämää musiikissa, ja jo 16-vuotiaana hän pääsi soittamaan viulua Tampere Filharmonian konsertteihin. 
 
Opiskellessaan alttoviulua Sibelius-Akatemiassa Stasevska soitti oppilaitoksen sinfoniaorkesterissa, jonka riveissä hän pääsi todistamaan kapellimestariopiskelijoiden työskentelyä läheltä ja usein. Jorma Panulan kurssien kautta Stasevska päätyi itsekin kapellimestariluokalle, josta hän valmistui vuonna 2012. Stasevska on hyvin nopeasti luonut maineen valovoimaisena orkesterinjohtajana, joka on saanut kiitosta energisistä ja karismaattisista tulkinnoistaan. 
 
Viime vuosina Stasevska on johtanut mm. Oslon ja Tukholman filharmonikoita sekä Ruotsin radion orkesteria uusintakutsujen saattelemana. Lisäksi Stasevska on vieraillut BBC Symphony Orchestrassa, BBC Walesissa, Göteborgin sinfoniaorkesterissa, RSO:ssa, sekä johtanut useasti Suomen Kansallisoopperassa. Elokuussa hän johti Syyssonaatti-oopperan Esa-Pekka Salosen Itämerifestivaalilla. Tulevia kiinnityksiä ovat Lontoon Philharmonia Orchestra, Tukholman kuninkaallinen ooppera, Malmön ooppera sekä Lyonin kansallisorkesteri. Stasevska on johtanut viimeksi Helsingin kaupunginorkesteria vuonna 2016 Helsingin juhlaviikkojen avajaiskonsertissa. 
 
Seuraa Dalia Stasevskaa Twitterissä @DaliaStasevska
 
 
Narek Hakhnazaryan
 
Armenialainen Narek Hakhnazaryan (s. 1988) syntyi musikaaliseen perheeseen. Hänen isänsä soitti selloa maailman vanhimmassa yhtäjaksoisesti toimineessa kvartetissa, Komitas-kvartetissa ja äiti oli pianisti. 
 
”Isäni halusi minusta muusikon ‒ viulistin”, Hakhnazaryan kertoi Yerevan-lehdelle vuonna 2013, ”mutta äitini rakasti selloa. Eräänä päivänä, kun olin kuusivuotias, hän vei minut salaa sellotunnille Sayat Nova -kouluun. Isäni oli hyvin suuttunut ja pettynyt, kun äitini kertoi hänelle siitä.”
 
Jo 11-vuotiaana Hakhnazaryan muutti äitinsä kanssa Moskovaan opiskellakseen Aleksei Sleznjovin johdolla. Myöhemmin Hakhnazaryan muutti Bostoniin opiskelemaan Lawrence Lesserin johdolla Uuden Englannin konservatorioon.
 
Narek Hakhnazaryanin solistinen ura aukesi lukuisten kilpailumenestysten myötä. Vuonna 2006 hän voitti ykköspalkinnon Aram Hatšaturjan -sellokilpailuissa, mutta todellinen läpimurto tapahtui Tšaikovski-kilpailussa vuonna 2011, kun hän kirkasti vuonna 2007 saamansa viidennen sijan kultamitalilla ja pääpalkinnolla. Finaalissa hän soitti Antonin Dvořakin sellokonserton. 
 
Sittemmin hän on lukeutunut maailman kysytyimpien sellistien joukkoon, ja on esiintynyt mm. Lontoon ja Chicagon sinfonikkojen, Toronton sinfoniaorkesterin ja Mariinskin orkesterin solistina. Ennen esiintymisiään Hakhnazaryan tuntee adrenaliinin kerääntyvän, mutta sekin riippuu soitettavasta teoksesta:
 
”Jos tunnen teoksen hyvin, nautiskelen siitä ja toivon yleisön kiinnostuvan. Käyn esiintyessäni aina dialogia orkesterin jäsenten kanssa, jopa visuaalista dialogia, mikä tekee soittamisesta paljon hauskempaa. Esityksen loputtua yleensä harmittelen, että se päättyi”, hän paljasti Yerevan-lehdelle.
 
Narek Hakhnazaryan soittaa David Tecchler -selloa vuodelta 1698. Soitin on lainassa viulunrakentaja Jacques Francais’n perilliseltä Valentine Saarmaalta.
 
Jaani Länsiö
 
Seuraa Narek Hakhnazaryania Twitterissä @narek_music
 
 
Benjamin Britten: Neljä meriaiheista välisoittoa oopperasta Peter Grimes op. 33a
 
Benjamin Brittenin (1913-1976) monista oopperoista esitetyin ja suosituin on luultavasti Peter Grimes, joka sai menestyksekkään ensi-iltansa Lontoossa 7.6.1945. Montagu Slaterin libretto perustuu George Crabben (1754-1832) runoon, joka kertoo yksinäisestä kalastajasta Englannin itärannikolla. Crabben runossa Grimes on tympeä ihmisvihaaja, mutta Brittenin versiossa hän on 
kompleksinen ja moniulotteinen hahmo. Oopperassa ”pahiksen” roolin saa kyläyhteisö, joka vihaa ja pelkää Grimesiä. Kun hänen oppipoikansa kuolee hämärissä olosuhteissa, mitta on täysi. Grimes pakenee lynkkausjoukkoa merelle ja antaa veneensä ja itsensä upota. 
 
Säveltäjälleen Peter Grimes oli ennen muuta kuvaus yksilön tragediasta tämän kohdatessa lauman raivon. Tällä teemalla - hän huomautti kuivasti 40-luvulla - on tiettyjä yhtymäkohtia omaan aikaamme. Britten viittasi kohteluun, jonka sai Englannissa osakseen siksi, että hän eli yhdessä tenori Peter Pearsin kanssa ja oli lisäksi vannoutunut pasifisti. 
 
Ooppera on kuitenkin myös Brittenin ylistys Itä-Englannin rannikon maisemille. Hän oli syntynyt Suffolkissa ja vietti elämänsä Aldeburghin kylässä, jonne hän perusti festivaalin ja jonne hänet myös on haudattu. 
 
Oopperan musiikista koottu Neljä meriaiheista välisoittoa (1945) sisältää kohtauksia, joissa pääosassa on rannikkoseudun karu runollisuus. Ensimmäinen välisoitto, Aamunkoitto, kuvaa kylmää aamua meren äärellä. Sunnuntaiaamu on täynnä liikettä ja energiaa. Kirkon kello kutsuu kyläläiset kuuntelemaan saarnaa. Kuutamo on staattinen, mystinen yökuva. Viimeinen välisoitto on villisti raivoava Myrsky. 
 
Dmitri Šostakovitš: Sellokonsertto nro 1 Es-duuri op. 107
 
Vuonna 1943 nuori sellisti Mstislav Rostropovitš (1927-2007) alkoi opiskella Moskovan konservatoriolla. Eräs hänen opettajistaan oli Dmitri Šostakovitš (1906-1975). He kunnioittivat toisiaan ja Rostropovitš esitti usein opettajansa sellosonaatin. Kun sellisti alkoi haaveilla uuden teoksen tilaamisesta, säveltäjän vaimo totesi: ”Jos haluat, että Dmitri Dmitrijevitš tekee sinulle sävellyksen, annan neuvon: älä missään nimessä ota asiaa koskaan puheeksi.” 
 
Odotus palkittiin. Vuonna 1959 Šostakovitš sävelsi Rostropovitšille sellokonserton (Es-duuri, op. 107). Sellisti oli lahjasta niin innoissaan, että hän opetteli osuutensa ulkoa vain neljässä päivässä. Teos sai kantaesityksensä Leningradissa 4.10. samana vuonna, Leningradin filharmonikkoja johti Jevgeni Mravinski. Paria kuukautta myöhemmin Rostropovitš esitti teoksen Yhdysvalloissa, missä se oli sensaatio. Saman matkan aikana hän levytti konserton Philadelphian orkesterin ja Eugene Ormandyn kanssa. Levytys teki Rostropovitšista kansainvälisen kuuluisuuden. Yhteistyö Šostakovitšin kanssa ei päättänyt tähän. Vuonna 1966 Rostropovitš kantaesitti hänelle sävelletyn uuden sellokonserton, G-duuri, op.126.
 
Ensimmäinen sellokonsertto on solistille vaativa teos, sillä solisti soittaa melkein koko ajan. Säestävässä orkesterissa käyrätorvella on lähes yhtä solistinen rooli kuin sellolla. Teoksessa on neljä osaa joista kolme viimeistä esitetään tauotta. Ensimmäinen osa on kiihkeä Allegretto. Toinen osa on lyyrinen ja surumielinen Moderato, joka lopussa liukuu sellon laajaan kadenssiin, mistä muodostuu teoksen kolmas osa. Finaali Allegro con moto sisältää vaivihkaisen parodian Stalinin suosikkilaulusta Suliko ja tipahtaa aivan lopussa yllättäen takaisin ensimmäisen osan maailmaan. 
 
 
Felix Mendelssohn: Sinfonia no 4 A-duuri ”Italialainen” op. 90
 
Felix Mendelssohn (1809-1847) teki vuosina 1829-31 matkoja Englantiin, Skotlantiin ja Italiaan, ja sai matkoiltaan runsaasti musiikillisia virikkeitä. Ollessaan Italiassa vuonna 1830 Mendelssohn alkoi luonnostella A-duuri-sinfoniaa. Seuraavan vuoden helmikuussa hän kertoi kirjeessä kotiväelle: ”Sinfonia edistyy erittäin hyvin. Siitä - ja etenkin sen viimeisestä osasta - tulee kaikkein iloisinta musiikkia mitä koskaan olen säveltänyt.” Teos jäi kuitenkin sillä erää keskeneräiseksi, eikä Mendelsson palannut sen pariin ennen kuin Lontoon filharmoninen seura kaksi vuotta myöhemmin tilasi häneltä teoksen. 
 
Sinfonia, jolle Mendelssohn antoi otsikon Italialainen sinfonia, sai kantaesityksensä Lontoossa 13.5.1833 säveltäjän johdolla. Vastaanotto oli erittäin innostunut ja Mendelssohnin maine Englannissa vain kasvoi. Säveltäjä itse ei kuitenkaan ollut teokseensa tyytyväinen. Hän teki partituurista uuden version. Sekään ei tyydyttänyt häntä. Hän suunnitteli jatkuvasti tekevänsä partituuriin muutoksia eikä koskaan julkaissut sitä. Sinfonia painettiin vasta hänen kuolemansa jälkeen jolloin se sai järjestysnumeron 4. Kronologisesti se on kuitenkin Mendelssohnin kolmas sinfonia. 
 
Italialaista sinfoniaa on joskus kutsuttu ”turistimusiikiksi”, mikä ei kerro niinkään todellisesta Italiasta kuin porvarillisen turistin vaikutelmista Italiasta. Onhan se näinkin. Mutta näin avoimen aurinkoista musiikkia saa kyllä etsimällä etsiä, traagisia sävyjä ei löydä mistään. Ensimmäinen osa (Allegro con vivace) sisältää tummia piirteitä kehittelyjaksossaan, mutta pian vallitsee jälleen valloittavan energinen tunnelma. Toisen osan (Andante con moto) innoittajana on Mendelssohnin Napolissa näkemä uskonnollinen kulkue. Kolmas osa (Con moto moderato) on rento menuetti. Finaali (Presto) on vilkas saltarello.
 
Christian Holmqvist

Taiteilijat

  • Dalia Stasevska

    kapellimestari

  • Narek Hakhnazaryan

    sello

Ohjelma

  • 19.00
    Benjamin Britten

    Neljä meriaiheista välisoittoa

  • Dmitri Šostakovitš

    Sellokonsertto nro 1

  • 21.00
    Felix Mendelssohn

    Sinfonia nro 4 "Italialainen"

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai osoitteesta
http://shop.ravintolamaailma.fi/musiikkitalo. Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.