Kazuki Yamada & Antti Siirala

Pe 15/12/2017 19:00 - 21:00
Liput: 36.00-7.00 €

Esittely

Anton Webern: Passacaglia / Selim Palmgren: Pianokonsertto nro 2 "Virta" / Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 8

Pianisti-säveltäjä Selim Palmgren yhdisti toisessa pianokonsertossaan kaikki parhaat ominaisuutensa: kansallisella mystiikalla, keskieurooppalaisella eleganssilla ja mieleenpainuvilla melodioilla hän ansaitsi lisänimen Pohjolan Chopin. Palmgrenin suosituimman teoksen solistina esiintyy menestyneimpiin pianisteihimme lukeutuva Antti Siirala. 

Kazuki Yamada

Berliinissä asuva japanilainen Kazuki Yamada (s. 1979) valmistui Tokion taideyliopistosta 22-vuotiaana ja jatkoi opintojaan Salzburgin Mozarteumissa. Opintojensa jälkeen Yamada nousi kansainväliseen tietoisuuteen voittamalla arvostetun Besançonin 51. kapellimestarikilpailun pääpalkinnon ja yleisöpalkinnon vuonna 2009. Voittoa seurannut vierailu BBC Symphony Orchestrassa oli arvostelumenestys, ja vuoden 2010 debyytti Sveitsin ranskankielisen orkesterin edessä poiki päävierailijan tittelin aina tähän syksyyn saakka. Toimittuaan kolme vuotta Monte Carlon filharmonisen orkesterin päävierailijana Yamada nimitettiin orkesterin taiteelliseksi johtajaksi syksystä 2016 alkaen.

Yamada vierailee ahkerasti Euroopan maineikkaimmissa orkestereissa, kuten Pariisin orkesterissa, Lontoon Philharmonia Orchestrassa, Berliinin radion sinfoniaorkesterissa, Pietarin filharmonikoissa, Göteborgin sinfoniaorkesterissa ja Birminghamin kaupungin sinfoniaorkesterissa. Viimeksi Yamada johti Helsingin kaupunginorkesteria vuonna 2014.

Antti Siirala

Jo kahdenkymmenen vuoden ajan on Antti Siirala (s. 1979) kuulunut suomalaisen pianoelämän terävimpään kärkeen. Merkittävät kilpailuvoitot 2000-luvun alussa veivät Siiralaa maailmalle. Vuonna 2000 Lontoon pianokilpailun voitto oli alkusoittoa Dublinin ja Leedsin kilpailujen ykkössijoille kolme vuotta myöhemmin. Konsertoinnin lisäksi Siirala on toiminut vuonna 2007–2008 New Yorkin Juilliardin pianomusiikin osaston assistenttina, ja nykyään hän on Münchenin teatteri- ja musiikkikorkeakoulun professori.

Siirala tuli 2000-luvun ensimmäisellä kymmenellä tunnetuksi Beethoven-spesialistina, ja hän on niitä harvoja pianisteja, jotka ovat esittäneet säveltäjän koko tuotannon soolopianolle. Kahdentoista Sibelius-Akatemian konserttisalissa kuullun pianoillan lisäksi hän levytti vuonna 2012 Beethovenin viimeiset pianosonaatit AVIE-yhtiölle. Viime vuosina Siirala on leventänyt repertuaariaan myös muihin säveltäjiin ja tyyleihin.

”Muusikon erikoistumisessa on oikeastaan kaksi puolta: Jos ei ikinä pyri todella syvällisesti pureutumaan mihinkään musiikkiin, jää ymmärrys kaikesta väistämättä pinnalliseksi. Jos toisaalta sulkee silmänsä asioilta oman erikoisalueensa ulkopuolella, jäävät perspektiivi ja ilmaisu vastaavasti kapeiksi. Pelkästään pianomusiikin määrä on sellainen, ettei kenenkään ole mahdollista paneutua täysillä jokaiseen tyyliin ja säveltäjään. Jokaiselle pianistille alkaa pakostakin hahmottua omannäköisensä polku kiinnostuksen kohteiden myötä”, Siirala sanoo.

Jaani Länsiö

 

Anton Webern: Passacaglia op.1

Itävaltalainen Anton Webern (1883-1945) tuli tunnetuksi aforististen, kestoltaan lyhyiden ja sanonnaltaan tiiviiden sävellysten mestarina. Hänen musiikkinsa vaikutti säveltaiteen modernismin kehitykseen hyvin ratkaisevalla tavalla. Opiskellessaan Arnold Schönbergin johdolla 1904-1908 hän kuitenkin perehtyi klassikkoihin ja myöhäisiin romantikkoihin, ja hänen teoksensa tältä ajalta ovat sangen perinteiset jatkoon verrattuna.

Varhaisen tuotannon merkittävin teos, jonka Webern lisäksi antoi avata opus-luettelonsa, on orkesteriteos Passacaglia. Se valmistui vuonna 1908 ja oli viimeinen teos jonka Webern loi Schönbergin valvovan ja kriittisen silmän alla. Teos sai kantaesityksensä Wienissä saman vuoden marraskuussa säveltäjän johdolla.

Passacaglia on ilmaisultaan ja tunnelmaltaan selkeästi myöhäisromanttista musiikkia. Voimakas kromaattinen ilme viittaa Richard Wagnerin ja Richard Straussiin, kirkas orkesterisointi Gustav Mahleriin. Myös Johannes Brahms on läsnä, ainakin mitä tulee sävellyksen perusideaan. Brahmsin neljännen sinfonian finaalin lailla tämäkin teos ottaa lähtökohdakseen kahdeksan tahdin mittaisen bassoteeman, joka toistuu toistumistaan, samalla kun sen päällä alkavat soida muunnelmat.

 

Selim Palmgren: Pianokonsertto 2 ”Virta” op. 33

Nykyään voi tuntua merkilliseltä, että Selim Palmgren (1878-1951) oli aikanaan kansainvälisesti aivan yhtä tunnettu suomalainen säveltäjä kuin Sibelius. Palmgren ei ollut mikään suuri uudistaja. Hänen sävelkielensä on perustaltaan perinteisen kansallisromanttista ja usein lähinnä salonkiin sopivaa. Valtavan ulkomaisen suosion selittänee parhaiten, että Palmgren oli loistava pianisti, joka esitti omia teoksiaan ympäri maailmaa. Vuosina 1921-26 hän lisäksi työskenteli opettajana Yhdysvalloissa. Palattuaan Suomeen Palmgren opetti Sibelius-Akatemiassa.

Palmgren sävelsi orkesterimusiikkia, kamarimusiikkia, vokaaliteoksia ja yhden oopperan. Tuotannon selkärangan muodostaa musiikki hänen omalle soittimelle. Soolokappaleita pianolle syntyi kaikkiaan yli 300. Lisäksi syntyi viisi pianokonserttoa, joista järjestyksessä toinen, Virta, on saanut klassikon aseman.

Virta on saanut innoituksensa Kokemäenjoesta, jolla Porissa kasvanut Palmgren veljensä kanssa oli tavannut tehdä lapsena purjehdusretkiä. Ensimmäiset luonnokset syntyivät Milanossa vuonna 1909. Pianokonsertto oli valmis vuonna 1913 ja sai kantaesityksensä Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa saman vuoden lokakuussa. Kapellimestari oli Georg Schnéevoigt, solistina säveltäjä itse. Vastaanotto oli menestys, ja teosta esitettiin tulevina vuosina runsaasti myös ulkomailla.

 

Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 8 F-duuri

Beethovenin sinfoniat nro 7 (A-duuri op. 92) ja nro 8 (F-duuri op. 93) syntyivät melkein samanaikaisesti vuonna 1812. Seitsemänteen sinfoniaan säveltäjä oli kuitenkin tehnyt luonnoksia jo 1809, siinä missä kahdeksas sinfonia pikemminkin näyttäisi syntyneen äkillisen, spontaanin inspiraation tuloksena. Se esitettiin ensi kertaa vuonna 1813 Beethovenin ystävän ja oppilaan, arkkiherttua Rudolfin kotona. Julkinen kantaesitys tapahtui 27.2.1814 Wienissä pidetyssä konsertissa, jossa esitettiin myös seitsemäs sinfonia ja orkesteriteos Wellingtonin voitto. Beethoven johti itse konsertin, josta muodostui menestys. Hänen närkästyksekseen uusi sinfonia ei kuitenkaan herättänyt yleisössä eikä kriitikoissa erityisempää innostusta.

Aikalaisten asenne on eräässä mielessä ymmärrettävä. Kohtalosinfonian dramaattisuuden, Pastoraalisinfonian lyyrisyyden ja seitsemännen sinfonian rytmisen hurmion jälkeen kahdeksannen sinfonian toisenlainen, näennäisesti helpompi ilmaisu teki vaisun vaikutelman. Vasta myöhemmin huomattiin, kuinka pettävä teoksen kepeä ulkokuori on. Sinfonia pursuaa niin älyllistä kuin maanläheistä huumoria, ja sävelkielen rentous on täysin harkittua.

Christian Holmqvist

Taiteilijat

  • Kazuki Yamada

    Kapellimestari

  • Antti Siirala

    Piano

Ohjelma

  • 19.00
    Anton Webern

    Passacaglia

  • Selim Palmgren

    Pianokonsertto nro 2 "Virta"

  • Ludwig van Beethoven

    Sinfonia nro 8

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai osoitteesta
http://shop.ravintolamaailma.fi/musiikkitalo. Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.