Lyömättömät

Ti 25/04/2017 19:00 - 21:00
Liput: 33.00-7.00 €

Esittely

Arvo Pärt: Cantus Benjamin Brittenin muistolle
Kalevi Aho: Sieidi, konsertto soololyömäsoittajalle ja orkesterille
Jean Sibelius: Sinfonia nro 4

Lyömäsoitinten kruunaamatonta kuningasta Colin Currieta on kuvattu tekniikaltaan virheettömäksi ja musikaalisuudeltaan ylivoimaiseksi. Kalevi Aho on kirjoittanut Sieidi-konserttonsa varta vasten tälle skottimuusikolle. Paljastaako jännittävistä tulkinnoistaan tiedetty Osmo Vänskä Sibeliuksen neljännestä sinfoniasta löytymättömiä salaisuuksia jälleen?

Osmo Vänskä
Kansainvälisesti arvostetuimpiin suomalaiskapellimestareihin kuuluva Osmo Vänskä (s. 1953) sai kosketuksen musiikkiin jo pienenä vanhempien vietyä poikaansa konsertteihin joka kuukausi. Musiikkiopistossa käteen tarttui ensin viulu, mutta korviin kantautunut klarinetin ääni lumosi Vänskän heti. Sinä hetkenä Vänskä kuvitteli, kuinka hienoa olisi soittaa klarinettia osana orkesteria.

Orkesterinjohto oli pienestä pitäen osa Vänskän musiikillista arkea ja harjoittelua, etenkin kun perheeseen hankittiin stereot Vänskän ollessa 12-vuotias. Kaiuttimista tulvinut Brahmsin toinen sinfonia New Yorkin filharmonikoiden ja Leonard Bernsteinin tulkintana tuli opiskeltua tarkasti ja vahvasti eläytyen.

“Johdin musiikkia lyijykynä kädessäni. Silloin ei partituuriakaan tarvittu. Johdettiin ihan ulkoa”, hän muisteli lapsuuttaan Helsingin Sanomille vuonna 2004.

Vänskän ammatillinen ura alkoi 1970-luvulla Turun filharmonisen orkesterin klarinetistina, ja myöhemmin Helsingin kaupunginorkesterin sooloklarinetistina. Kapellimestariopintonsa hän kävi Jorma Panulan johdolla Sibelius-Akatemiassa, ja vuonna 1982 hän voitti arvostetun Besanconin nuorten kapellimestarien kilpailun. Pian seurasivat vierailut Lahden kaupunginorkesterissa, johon Vänskä nimitettiin päävierailijaksi vuonna 1985 ja lopulta ylikapellimestariksi vuodesta 1988 lähtien. 

Colin Currie
Skotlantilainen Colin Currie (s. 1976) aloitti musiikkiopintonsa pianolla viisivuotiaana, mutta jo seuraavana vuonna hän laajensi taitojaan lyömäsoittimiin. Vaikka hänet nykyään tunnetaan uuden musiikin sanansaattajana, hän kasvoi Bachin ja Mozartin musiikin tahtiin. Suuri valaistumisen hetki oli, kun hän teini-ikäisenä kuuli Stravinskyn Kevätuhrin ”päätähuimaavan ja lyömäsoitinvetoisen loppuhuipentuman”. Siitä lähtien Currie etsi käsiinsä sodanjälkeisten modernistien, kuten Stockhausenin, Boulezin ja Berion teoksia ja loi vankan suhteensa uudempaan musiikkiin.

Shell/LSO-kilpailun kultamitali 1992 sekä finaalipaikka historian ensimmäisenä lyömäsoittajana BBC:n Vuoden nuori muusikko -kilpailussa 1994 nostivat hänen taitonsa yleiseen tietoon. Pitkin 2000-lukua Currie on profiloitunut karismaattisena lyömäsoitinvelhona, jolle säveltäjät tarjoavat teoksiaan. Hän on kantaesittänyt mm. Adriessenin, Birtwistlen, Elliott Carterin ja Tan Dunin teoksia sekä tänään kuultavan Kalevi Ahon Sieidi-konserton.

”Olin vieraillut Suomessa säännöllisesti melkein vuosittain ja sain mahdollisuuden tavata häntä. Aho oli kuullut esityksiäni ja tutustunut minulle sävellettyihin teoksiin, ja koska hän on hyvin tuottelias säveltäjä, hän oli valmis ottamaan tilauksen heti vastaan”, Currie kertoi London Philharmonic Orchestran haastattelussa. ”Konserton musiikki on äärimmäisen lyyristä ja dramaattista. Äärimmäinen on tärkeä sana, koska hänen musiikkinsa on juuri sitä; on kuiskauksien, runouden ja hiljaisuuden kohtia, ja sitten pidättelemätöntä väkivaltaa, hyvin voimakkaita, jännittäviä ja seikkailullisia hetkiä”.


Arvo Pärt: Cantus Benjamin Brittenin muistolle
Virolainen Arvo Pärt (s. 1935) aloitti säveltäjänuransa ensin uusklassikkona ja sitten modernistina. Hänen musiikkinsa herätti vihaa viranomaisissa. Myös henkinen kriisi pakotti hänet pohtimaan tyylin muutosta. Pärt perehtyi keskiajan ja renessanssin musiikkiin ja kehitti 1970-luvun keskipaikkeilla ilmaisun jolle antoi nimen ”tintinnabulismi” (johdettu latinasta: ”pieni kello”). Sitä luonnehtivat tonaalisuus, kolmisointu-aiheet ja kontrapunkti. 1980-luvun alussa Pärt muutti perheineen Berliinin. Samalla hänen musiikkinsa alkoi tulla kansainvälisesti tunnetuksi. Helposti lähestyttävä sävelkieli yhdistettynä korostetun henkiseen sisältöön – Pärt on harras ortodoksi – on tehnyt Pärtistä yhden aikamme harvoista todella suosituista nykysäveltäjistä. 

Englantilainen säveltäjä Benjamin Britten kuoli joulukuussa vuonna 1976. Myöhemmin Pärt kertoi: ”Olin vastikään löytänyt Brittenin. Juuri ennen hänen kuolemaansa olin alkanut ihailla hänen musiikkinsa epätavallista kirkkautta – se toi mieleen saman puhtaan kirkkauden jonka löytää Guillaume de Machaut’n balladeista. Olin jo pitkään halunnut tavata Brittenin henkilökohtaisesti – nyt se ei enää ollut mahdollista.” Vuonna 1977 jousiorkesterille ja putkikellolle valmistunut teos Cantus Benjamin Brittenin muistolle sai kantaesityksensä Tallinnassa 7.4.1977 Viron kansallisen sinfoniaorkesterin konsertissa. Kapellimestari oli Eri Klas. 

Kalevi Aho: Sieidi, konsertto soololyömäsoittajalle ja orkesterille
Kalevi Aho (s. 1949) on tullut tunnetuksi kantaaottavana säveltaiteilijana, joka ei pelkää esittää mielipiteitä taiteesta, yhteiskunnasta ja politiikasta. Myös hänen musiikkiinsa ottaa kantaa sikäli, että se liittyy taidemusiikin kriittiseen ja humanistiseen traditioon eikä itseriittoisen, älyllisen modernismin traditioon. 

Ahon mittavaan ja kansainvälisesti arvostettuun tuotantoon kuuluu mm. viisi oopperaa, 16 sinfoniaa, kolme kamarisinfoniaa ja useita kamarimusiikkiteoksia. 1980-luvulla Aho sävelsi kolme soolokonserttoa (viululle, 1981; sellolle, 1983-84; pianolle, 1988-89). Tuubakonserton (2001) aikoihin hän sai idean: miksi ei säveltää jokaiselle orkesterin soittimelle oma konsertto? Tähän mennessä Aho on kirjoittanut yli 25 soolokonserttoa. Sarjan tuoreimmat teokset ovat konsertot harmonikalle (2015-16) ja harpulle (2016).

Sieidi, konsertto soololyömäsoittajalle ja orkesterille on valmistunut vuonna 2010 Lontoon filharmonikkojen, Luosto Classic-festivaalin ja Göteborgin sinfoniaorkesterin tilauksesta. Teos sai kantaesityksensä Lontoossa 18.4.2012 Lontoon filharmonikkojen konsertissa Osmo Vänskän johdolla. Solistina oli Colin Currie, jolle teos myös on kirjoitettu. 

Jean Sibelius: Sinfonia nro 4 a-molli
1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla Jean Sibelius (1865-1957) alkoi pohtia tyylinmuutosta. Uusia piirteitä ilmeni jo jousikvartetossa Voces Intimae (1909). Kvartetto on kuitenkin hyvin maltillinen verrattuna etenkin kahden orkesteriteoksen, neljännen sinfonian (1911) ja Bardin (1913/1914) abstraktiin ja ekspressionistiseen ilmaisuun. Etenkin neljäs sinfonia oli aikalaisille melkoinen pähkinä purtavaksi. Sibelius näyttäisi saaneen siihen alkuvirikkeen vuonna 1909 Kolin-matkan yhteydessä. Vuotta myöhemmin hän alkoi luonnostella Aino Acktélle orkesterilaulua, joka perustuisi Edgar Allan Poen runoon Korppi. Teos ei valmistunut, mutta yksi sen sävelaiheista löysi tiensä neljännen sinfonian finaaliin.
Sinfonia sai kantaesityksensä Helsingin filharmonisen seuran orkesterin (myöhemmin Helsingin kaupunginorkesterin) konsertissa 3.4.1911 Sibeliuksen johdolla. Musiikin päätyttyä aplodit olivat vaimeat. Yleisö ja kriitikot olivat ymmällään. Kukaan ei tajunnut, mihin Sibelius pyrki. Soitinnus oli kamarimusiikillista, soinnutus toisinaan riitasointuista, melodiat niukan aforistiset. Heikki Klemetti kirjoitti: ”Kaikki oli kummaa. Omituiset, läpinäkyvät olennot liihottelevat sinne tänne, puhuen meille jotakin, jota emme ymmärrä… Tulevaisuuden ratkaistavaksi jääköön onko säveltäjä mahdollisesti mennyt joittenkin aiheitten meloodisessa kokoonpanossa yli sen rajan, minkä terve luonnollinen musikaalisuus melodian intervallileikittelylle vaistomaisesti panee."
Myöhemmin teos sai suopeamman vastaanoton. Sillä lienee silti edelleen maine Sibeliuksen vaikeimpana sinfoniana. Kieltämättä se ei ole yhtä helposti lähestyttävä kuin esimerkiksi sinfoniat 1, 2 tai 7. Mutta sen karuudessa on aivan oma kauneutensa. 

Taiteilijat

  • Osmo Vänskä

    Kapellimestari

  • Colin Currie

    Lyömäsoittimet

Ohjelma

  • 19.00
    Arvo Pärt

    Cantus Benjamin Brittenin muistolle

  • Kalevi Aho

    Sieidi - konsertto soololyömäsoittajalle ja orkesterille

  • Jean Sibelius

    Sinfonia nro 4

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai osoitteesta
http://shop.ravintolamaailma.fi/musiikkitalo. Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.