Made in America

Ke 12/09/2018 19:00 - 21:00
Liput: 37.00-7.00 €

Esittely

Musiikkia elokuvasta Vertigo sekä Grammy-palkittu Made in America. Alttoviulisti Tabea Zimmermann tulkitsee Paul Hindemithin alttoviulukonserton.

Bernard Herrmannin elokuvamusiikki jäi elämään Hollywoodin ulkopuolellakin, ja Alfred Hitchcockin menestysjännärin rakkauskohtaus kuuluu säveltäjänsä idyllisimpiin teoksiin. Joan Towerin rakkaudesta kotimaahan kertova Made in America on jo noussut moderniksi klassikoksi teoksen voitettua muun muassa vuoden parhaan sävellyksen Grammy-palkinnon. 

 

Susanna Mälkki
 
Helsingissä syntynyt ja nuoruutensa asunut Susanna Mälkki on kasvanut Helsingin kaupunginorkesterin säestyksellä. Pienenä hän istui orkesterin konserteissa perheensä kanssa, ja nuorena musiikinopiskelijana seurasi tarkasti orkesterimuusikoiden ammattitaitoa ja nautti maailman parhaiden solistien esiintymisistä. Vuonna 2004 hän pääsi ensimmäistä kertaa johtamaan orkesteria, jonka 13. ylikapellimestarina hän aloitti syksyllä 2016.
 
Mälkin tie kapellimestariksi on kulkenut Sibelius-Akatemian ja Tukholman Edsberg-instituutin selloluokkien kautta. Hän voitti kansalliset Turun sellokilpailut ja nousi Göteborgin sinfoniaorkesterin soolosellistiksi, mutta jo nuorena kytemään jäänyt innostus orkesterinjohtamiseen ohjasi häntä koko ajan kohti kapellimestariopintoja.
 
Mälkin ensikosketus orkesterinjohtamiseen tuli Tukholmassa orkesterisoitinten opiskelijoista kootun pienyhtyeen kapellimestarina. Toisen kerran Mälkki johti koulun kamariorkesteria Ruotsin radion sinfoniaorkesterin silloisen ylikapellimestarin Esa-Pekka Salosen seuratessa vierestä. Tunne todellisen intohimon löytymisestä oli sinä hetkenä kirkas ja on sitä edelleen. 
 
Mälkin läpimurto tapahtui vuonna 1999 Helsingin juhlaviikoilla, ja ensimmäisen vakiokiinnityksensä hän sai Stavangerin orkesterin musiikillisena johtajana. Maineikkaan nykymusiikkiorkesteri Ensemble Intercontemporainin taiteellisena johtajana (2006–2013) hän vakiinnutti nimensä aikamme musiikin syvällisenä tulkkina. 
 
Mälkki on johtanut maailman parhaita orkestereita, kuten kaikkia USA:n Big Five -orkestereita, Amsterdamin Concertgebouw’ta, Berliinin filharmonikkoja ja Lontoon sinfoniaorkesteria sekä vieraillut oopperataloissa aina New Yorkin Metropolitanista ja Pariisin oopperasta Milanon La Scalaan ja Wienin valtionoopperaan. Syksyllä 2017 hän aloitti Los Angelesin filharmonikoiden päävierailijana. Musical America -lehti valitsi Mälkin vuoden kapellimestariksi 2017.
 
 
Tabea Zimmermann
 
”Uran ei koskaan tulisi kehittyä sisäistä kasvua nopeammin”, sanoo saksalainen Tabea Zimmermann (s. 1966). ”Sellaiset asiat kuin äänensävy ja laadukkuus ottavat oman aikansa kehittyäkseen. Kyse ei ole vain kädentaidoista, lihaksista tai tekniikasta; myös mielikuvituksen tulee kasvaa.” Zimmermannilla on sanojensa takana jo kohta 40 vuotta soittokokemusta, ja useista kollegoistaan poiketen hän aloitti suoraan alttoviulistina, eikä viulistina, jotta saattoi soittaa sisarustensa kanssa kamarimusiikkia. 
 
Taipaleensa ammattilaisuutta kohti hän aloitti nopeasti sarjalla kilpailuvoittoja, joita oli ennen parikymppisenä aloitettuja opintoja Sandor Veghin johdolla kertynyt jo lähemmäs tusina, suurimpina vuoden 1982 Geneven sekä 1984 Budapestin musiikkikilpailujen voitot. Vuonna 1983 Zimmermann sai Pariisin Maurice Vieux’n kilpailun voitosta palkinnoksi Étienne Vatelot’n modernin alttoviulun, jolla hän soittaa edelleen. Zimmermannia on jo vuosikymmenten ajan ylistetty maailman parhaimpiin kuuluvaksi alttoviulistiksi.
 
Vaikka Zimmermannin repertuaari kattaa soittimen koko kirjallisuuden, erityisesti nykymusiikin, hän on tällä vuosikymmenellä profiloitunut vahvasti Paul Hindemithin puolestapuhujana: sen lisäksi, että hän on levyttänyt koko säveltäjän tuotannon, Zimmermann myös istuu Sveitsin Hindemith-seuran hallituksessa ja järjestää jatkuvasti Hindemith-mestarikursseja ympäri maailman. Ensimmäisestä, Der Schwanendreher -alttoviulukonserton sisältävästä levystä hänelle myönnettiin vuoden instrumentalistin ECHO-palkinto vuonna 2014. Vuodesta 2002 Zimmermann on toiminut professorina Berliinin Hanns Eisler -korkeakoulussa.
Jaani Länsiö
 
Bernard Herrmann: Scène d'Amour elokuvasta Vertigo
 
Suoritettuaan ammattiopintonsa Bernard Herrmann (1911-1975) pyrki tekemään uraa konserttimusiikin säveltäjänä. Hän työskenteli myös arvostettuna kapellimestarina, joka johti aikansa uutta musiikkia, mm. Mjaskovskia ja Charles Ivesia. 1940-luvulta lähtien hän kuitenkin tuli tunnetuksi yksinomaan elokuvamusiikin säveltäjänä, joka teki yhteistyötä mm. Orson Wellesin, Francois Truffaut’n, Brian de Palman ja Martin Scorsesen kanssa. Jatkuvat menestykset tällä saralla eivät tehneet Herrmannia onnelliseksi. Häntä harmitti elämänsä loppuun saakka, ettei kukaan ollut kiinnostunut hänen muista teoksista, joukossa sinfonia (1941), ooppera Humiseva harju (1951) ja jousikvartetto (1965). 
 
Herrmannilla oli poikkeuksellinen kyky luoda vahvoja tunnelmia yksinkertaisin keinoin. Eräs säveltäjän tavaramerkeistä oli käyttää elokuvan aiheeseen räätälöityä yksilöllistä soitinnusta. Tämä piirre leimaa myös Alfred Hitchcockin elokuviin syntyneitä partituureja. Esimerkiksi kauhuelokuvassa Psycho soi ainoastaan jousiorkesteri, siinä missä humoristista jännäriä North by Northwest säestää värikkäästi käytetty täysi orkesteri.
 
Hitchcockin psykologinen trilleri Vertigo (1958) ei ollut suuri menestys ensi-illassaan, mutta nyttemmin se on arvostettu klassikko. Hermannin partituuria pidetään eräänä hänen kaikkein parhaimmistaan. Musiikilla on elokuvassa niin oleellinen rooli, että kriitikko Alex Ross on luonnehtinut Vertigoa sinfoniaksi elokuvalle ja orkesterille. Vertigo kertoo etsivän (James Stewart) pakkomielteisestä rakkaudesta salaperäiseen naiseen (Kim Novak). Scène d‘Amour (Rakkauskohtaus) korostaa tätä teemaa sisältämällä viittauksia Wagnerin Tristaniin ja Isoldeen.
 
Paul Hindemith: Der Schwanendreher
 
Paul Hindemithin (1895-1963) nimi liitetään usein käyttömusiikin (Gebrauchsmusik) käsitteeseen. Ideana oli säveltää musiikkia, jonka ei tarvinnut olla kovin syvällistä ja joka sopisi myös harrastajille. Nämä periaatteet eivät tietenkään sulje pois, etteikö sävellys olisi taiteellisesti korkeatasoinen. Hindemith sävelsi lukuisia käyttömusiikkiteoksia erilaisille kokoonpanoille, missä oli eduksi, että hän itse osasi soittaa useita orkesterin soittimia. Hänen oma instrumenttinsa oli alttoviulu, jota hän soitti sekä solistina että kamarimuusikkona. 
 
Vuonna 1935 Hindemith sävelsi itselleen erään suosituimmista käyttömusiikkiteoksistaan, alttoviulukonserton Der Schwanendreher. Sävellys sai kantaesityksensä Amsterdamissa 14.11. samana vuonna. Solistina oli säveltäjä itse, orkesteria johti Willem Mengelberg. Kolmiosainen konsertto perustuu keskiaikaisiin kansansävelmiin, jotka Hindemith oli löytänyt Franz Böhmen kirjasta Altdeutsches Liederbuch (1877). Teoksessa on ohjelmallinen sisältö: ”Muusikko saapuu iloiseen seuraan ja tuo mukanaan musiikkiaan: vakavia ja hilpeitä lauluja, ja lopuksi tanssin. Muusikko kehittelee ja muokkaa esittämiään sävelmiä niin taitonsa kuin hetken inspiraation mukaan.” 
 
Ensimmäinen osa perustuu sävelmään Zwischen Berg und tiefem Tal (Vuorten ja syvien laaksojen välissä). Toisen osan pääaiheena soi sävelmä Nun laube, Lindlein laube (Nyt pikku lehmuksen lehdet kukkivat); lopun fugato perustuu lauluun Der Gutzgauch auf dem Zaune sass (Käki istui aidalla). Finaali koostuu muunnelmista sävelmästä Seid ihr nicht der Schwanendreher, sananmukaisesti Ettekö olekin joutsenen kääntäjä: keskiajalla ´Schwanendreher´ oli kisälli, joka avusti kokkia tämän paistaessa joutsenta. 
 
 
Richard Wagner: Siegfried-idylli
 
Syksyllä 1870 Richard Wagner (1813-1883) avioitui Cosiman, Franz Lisztin tyttären, kanssa. Suhde oli jo pari vuotta vanha ja skandaalinkäryinen. Heidän tavatessaan Wagner oli vielä aviossa Minna Planerin kanssa, mutta ei enää asunut tämän kanssa. Cosima puolestaan oli naimisissa kapellimestari Hans von Bülowin kanssa, joka joutui nielemään tosiasian, että hänen vaimonsa synnytti Wagnerille kaksi lasta. Minna ja von Bülow eivät silti suostuneet avioeroihin. Wagnerin kohdalla tilanne muuttui Minnan kuoltua vuonna 1866, ja lopulta von Bülowkin antoi periksi.
Wagnerin uusi perheonni soi orkesterikappaleessa, joka syntyi syksyllä 1870 juhlistamaan Cosiman syntymäpäivää. Kappale sai kantaesityksensä 25.12.1870 perheen huvilan rappukäytävässä Tribschenissä, Sveitsissä. Wagner itse johti Tonhalle-Orchester Zürich-orkesterin muusikoista koottua yhtyettä.
 
Cosima - joka oli syntynyt 24.12. mutta aina vietti syntymäpäiväänsä joulupäivänä - kirjoitti päiväkirjaansa: ”Kun heräsin, korviini kantautui yhä täyteläisempi sointi; en voinut kuvitella näkeväni unta: kuulin musiikkia, ja millaista musiikkia! Sen kuoltua pois Richard tuli huoneeseen lasten kanssa ja antoi minulle sinfonisen syntymäpäivälahjansa partituurin. Minulla oli kyyneleet silmissä ja niin oli myös kaikilla muilla.”
 
Kappaleen piti jäädä perheen yksityiskäyttöön, mutta rahapulan takia Wagner myi sen vuonna 1878 kustantajalle. Alkuperäinen teos on kirjoitettu kahdeksalle puhaltajalle ja jousikvintetolle. Painetussa versiossa Wagner muutti alkuperäisen otsikon Tribschen-idylli Siegfried-idylliksi; Siegfried oli perheen poika. 
 
Joan Tower: Made in America 
 
New Yorkin osavaltiossa syntynyt Joan Tower (s. 1938) vietti osan lapsuudestaan Boliviassa. Yhdysvalloissa hän opiskeli sävellystä Bennington Collegessa ja Columbian yliopistossa. Tower teki läpimurtonsa orkesteriteoksella Sequoia (1981) ja oli vuosina 1988-1991 St. Louis Symphony Orchestran kotisäveltäjä. Tower on Da Capo Chamber Players -yhtyeen perustajajäsen ja on työskennellyt pianistina ja opettajana. Hän on säveltänyt tilausteoksia usealle yhdysvaltalaiselle orkesterille; tuotantoon kuuluu etenkin kamari- ja orkesterimusiikkia.
 
Made in America syntyi vuonna 2004 osana ”Ford Made in America”-ohjelmaa, jossa tilataan teoksia joita myös pienet orkesterit voivat esittää. Towerin teos sai kantaesityksensä Glens Fallsin sinfonikkojen konsertissa vuonna 2005. Nashvillen sinfonikkojen ja Leonard Slatkinin levytys sai vuonna 2008 kolme Grammy-palkintoa (paras orkesteriteoksen esitys, paras klassisen musiikin CD ja paras uusi sävellys). 
 
Sävellys ottaa lähtökohdakseen tunnetun amerikkalaisen isänmaallisen laulun America the Beautiful. Tower kertoo: ”Laulu on kaunis ja minusta oli hienoa käsitellä sitä puhtaasti musiikillisena ideana. Mutta vaikka kyseessä olisi kuinka voimakas idea tahansa, siihen ei pidä suhtautua itsestäänselvyytenä - seikka jonka Beethoven (eräs suurista esikuvistani) tiesi hyvin. Teemaa haastavat ja keskeyttävät aggressiiviset ja riitasointuiset aiheet. Mutta America the Beautiful pulpahtaa silti aina esiin - joskus hellän intiimisti, joskus suurieleisen ylevästi - ikään kuin sanoakseen: ’Täällä pysyn, vaikka muutan olomuotoani’. Teoksessa soi jatkuva musiikillinen kamppailu. Ehkäpä se oli alitajuinen tapani reagoida kysymykseen millä tavalla pidämme Yhdysvallat ’upeana’.”
 
Christian Holmqvist

Taiteilijat

  • Susanna Mälkki

    kapellimestari

  • Tabea Zimmermann

    alttoviulu

Ohjelma

  • 19.00
    Bernard Herrmann

    Scène d’Amour elokuvasta Vertigo

  • Paul Hindemith

    Der Schwanendreher

  • Richard Wagner

    Siegfried-idylli

  • 21.00
    Joan Tower

    Made in America

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai osoitteesta
http://shop.ravintolamaailma.fi/musiikkitalo. Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.