Mørk ja Mälkki

To 20/04/2017 19:00 - 21:00
Liput: 33.00-7.00 €

Esittely

Leevi Madetoja: Okon Fuoko, unitaikuri op. 58 / Ernest Bloch: Schelomo, heprealainen rapsodia sellolle ja orkesterille / Jukka Tiensuu: Uusi teos (ke.) / Maurice Ravel: Daphnis ja Chloé sarja nro 2

Ernst Blochin kuuluisin teos, heprealaissävytteinen sellorapsodia Schelomo palaa Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmistoon ensimmäistä kertaa 16 vuoteen Truls Mørkin taidokkaissa käsissä. Konsertin päätösteoksena soiva Daphnis ja Chloe -sarja on Igor Stravinskyn sanoin yksi ranskalaisen musiikin kauneimmista luomuksista.

Susanna Mälkki
Helsingin kaupunginorkesterin 13. ylikapellimestari, Helsingissä syntynyt ja nuoruusvuodet asunut Susanna Mälkki on kasvanut musiikkikulttuuriin HKO:n säestyksellä. Pienenä hän kävi perheensä kanssa konserteissa, vähän vanhempana myös koululaiskonserteissa, ja nuorena opiskelijana tietenkin kausikonserteissa kuuntelemassa maailman parhaita solisteja. 
Ennen kapellimestarinuraansa Mälkki opiskeli sellonsoittoa Sibelius-Akatemiassa ja Tukholmassa sekä Lontoossa, voitti Turun sellokilpailun ja nousi Göteborgin sinfoniaorkesterin soolosellistiksi. Jo nuorena kytemään jäänyt kiinnostus kapellimestarin työtä kohtaan oli siinä vaiheessa kuitenkin vahvistunut sillä seurauksella, että hän oli pyrkinyt Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalle onnistuneesti. ”Luulen, että olen aina jollain tavalla tiennyt päätyväni kapellimestariksi. Muistan jo sello-opiskeluaikoinani ajatelleeni, että ’kyllä minäkin pääsisin kapuluokalle’”, Mälkki kertoi ensimmäisen ylikapellimestarikautensa kynnyksellä. 
”Haluan koota hienoja teoksia yhteen ja tehdä niistä yhtenäisen ohjelmiston, jotta ei edettäisi vain kappale tai konsertti kerrallaan. Esteettisesti ajatellen Ranskassa on erilainen tapa tuottaa ääntä myös soitinryhmäkohtaisesti. Ranskalaisessa musiikissa on erilainen sointi, aivan kuten suomalaisilla orkestereilla on oma sointinsa Sibeliuksessa.” 

Truls Mørk
Muusikkovanhempien perheeseen syntynyt norjalainen sellisti Truls Mørk (s. 1961) aloitti musiikkiharrastuksensa seitsemänvuotiaana soittamalla pianoa äitinsä opissa. Mørkin taidot eivät kuitenkaan kehittyneet odotetusti, joten seuraavaksi hän kokeili viulua. Kymmenvuotiaana hän vihdoin löysi sellosta oikean soittimen itselleen, sai opetusta isältään ja alkoi heti harjoitella Bachin ensimmäistä sarjaa sekä Brahmsin e-mollisonaattia huolimatta niiden ylitsepääsemättömistä vaikeuksista.

”Isäni ei halunnut painostaa minua opinnoissani. Minun oli aina erikseen pyydettävä häneltä opetusta. Hän tapasi sanoa ’älä harjoittele liikaa, sillä muuten sinusta tulee vielä muusikko’. Hän ei halunnut, että otan musiikin liian vakavissani”, Mørk muisteli uransa alkutaivalta cello.org-sivustolle. 

Mørkin opinnot jatkuivat 17-vuotiaana Frans Helmersonin johdolla Edsbergin musiikki-instituutissa ja myöhemmin hän hakeutui Natalia Shakovskajan oppiin, mikä oli luonnollinen suunta venäläistä sellokoulua ihannoivalle Mørkille.

Ernest Bloch: Schelomo
Ernest Bloch (1880-1959) syntyi juutalaiseen perheeseen Sveitsissä. Hän opiskeli mm. Frankfurtissa ja Münchenissä ja teki läpimurtonsa Pariisissa. 1910-luvulla hän muutti Yhdysvaltoihin ja sai maan kansalaisuuden vuonna 1924. Bloch työskenteli opettajana mm. Clevelandissa ja San Franciscossa. Hänen tunnettuja oppilaitaan olivat mm. modernistit George Antheil ja Roger Sessions. Blochin oma musiikki oli aluksi tyyliltään romanttista, myöhemmin uusklassista.

1910-luvulla Bloch kirjoitti sarjan teoksia, joissa hän käsitteli identiteettiään. Hän ei halunnut säveltää ns. heprealaista musiikkia vaan Raamatusta inspiraationsa saanutta musiikkia. Aihepiiri innosti häntä käyttämään eksoottisia asteikkoja, aitoja orientaalisia sävelmiä, koristeellisuutta ja värikästä soitinnusta. Blochin juutalaisten sävellysten sarjaan kuuluu mm. Psalmi 22 (1914) ja vokaalisinfonia Israel (1916). 

Sarjan tunnetuin teos ja Blochin soitetuin sävellys on sellolle ja orkesterille kirjoitettu heprealainen rapsodia Schelomo. Rapsodia valmistui vuonna 1916 ja sai kantaesityksensä New Yorkin Carnegie Hallissa 3.5.1917 Artur Bodanzkyn johdolla. Solistina oli Hans Kindler.  

Leevi Madetoja: Okon Fuoko -sarja op. 58

1920-luvulla Leevi Madetoja (1887-1947) oli monella tavalla säveltäjäuransa huipulla. Hän oli jo arvostettu mm. toisen sinfoniansa sekä useiden kuoro- ja yksinlaulujensa ansiosta. Todellinen murskamenestys koitti vuonna 1924, kun ooppera Pohjalaiset sai ensi-iltansa. Teos sai heti Suomen ”kansallisoopperan” aseman ja menestyi loistavasti myös ulkomailla. Uusia teoksia syntyi solkenaan, mm. useita kantaatteja ja Huvinäytelmäalkusoitto orkesterille. 1920-luvun sävellystuotantoon kuuluu myös kaksi teosta, jotka lukeutuvat Madetojan kaikkein merkittävimpiin. Ne ovat balettipantomiimi Okon Fuoko ja kolmas sinfonia.

Madetoja alkoi säveltää Okon Fuokoa kesällä 1925. Libreton kirjoitti tanskalainen Poul Knudsen, joka aiemmin oli tehnyt yhteistyötä Jean Sibeliuksen kanssa balettipantomiimissa Scaramouche. Knudsenin mielestä Okon Fuokosta olisi voinut tehdä oopperan, mutta Madetoja ei tähän suostunut. Okon Fuokosta tuli balettipantomiimi, joka sisälsi puheosuuksia. Teos kantaesitettiin Helsingissä helmikuussa vuonna 1930. Madetojan musiikki sai erittäin hyvän vastaanoton, mutta arvostelijat teilasivat libreton. Okon Fuoko esitettiin näyttämöllä ainoastaan kolme kertaa.

Tätä ennen Madetoja oli tuonut julkisuuteen pantomiimimusiikista laaditun orkesterisarjan (opus 58). Se sai kantaesityksensä Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa 15.12.1927 Robert Kajanuksen johdolla. Madetojan aikeena oli laatia kolme Okon Fuoko -orkesterisarjaa, mutta niistä valmistui ainoastaan tämä ensimmäinen. 

Maurice Ravel: Daphnis et Chloé, sarja nro 2

Vuonna 1909 impressaari Sergei Djagilev toi Pariisiin Venäläisen balettinsa. Ranskalaiset hullaantuivat taiteellisesti korkeatasoisiin esityksiin ja eksoottisen erilaisiin venäläisiin. Djagilev takoi kuin rauta oli kuuma: hän tilasi tuolloin vielä tuntemattomalta Igor Stravinskylta Tulilinnun ja tiedusteli Maurice Ravelilta (1875-1937) tämän halukkuutta baletin säveltämiseen. 
Ravel suostui. Teoksen aiheeksi löytyi antiikin ajalla eläneen kreikkalaisen kirjailija Longoksen Daphnis et Chloé (Dafnis ja Chloe), tarina nuorista rakastavaisista. Baletti eteni kuitenkin vaivalloisesti, koska säveltäjän yhteistyö koreografi Mihail Fokinen ja lavastaja Léon Bakstin kanssa ei ottanut sujuakseen. Ravel ei tullut hyvin toimeen myöskään Djagilevin kanssa. Kun Daphnis et Chloé sai ensi-iltansa Pariisissa 8.6.1912 siitä ei muodostunut suurempaa menestystä, joskin kaikki ihastelivat Ravelin musiikkia. Baletti esitetään nykyään usein konserttiversiona, näyttämöllä sen sijaan harvemmin. 
Ravel oli antanut kantaesittää teoksen musiikkiin perustuvan orkesterisarjan (nro 1) jo keväällä 1911. Baletin ensi-illan jälkeen hän laati toisenkin sarjan (nro 2), joka on jatkuvasti eräs säveltäjänsä kaikkein soitetuimpia teoksia. 
Ravel oli soitinnuksen mestari, minkä huomaa ehkä parhaiten nimenomaan Daphnis et Chloé-baletin partituurista. Musiikissa on tunnelmia ja värejä, joita ei edes kuvittelisi olevan olemassa. 

Taiteilijat

  • Susanna Mälkki

    Kapellimestari

  • Truls Mørk

    Sello

Ohjelma

  • 19.00
    Leevi Madetoja

    Okon Fuoko - unitaikuri op. 58

  • Ernest Bloch

    Schelomo - heprealainen rapsodia sellolle ja orkesterille

  • Jukka Tiensuu

    Uusi teos (ke.)

  • Maurice Ravel

    Daphnis ja Chloé sarja nro 2

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai osoitteesta
http://shop.ravintolamaailma.fi/musiikkitalo. Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.