Sotasinfonia

Pe 18/11/2016 19:00 - 21:00
Liput: 32.50-7.50 €

Esittely

Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 4 /
Einar Englund: Sinfonia nro 1 "Sotasinfonia"

Sibeliuksen varjossa uransa rakentanut Einar Englund ravisteli konserttiyleisöä unohtumattomasti 70 vuotta sitten. Rintamalla palvellut säveltäjä purki omia ja kansallisia traumoja ensimmäiseen sinfoniaansa niin uskottavasti, että kantaesityksen jälkeen jokainen kuulijaa kääntyi välittömästi englundiaaniksi. Illan pianosolisti, Grammy-palkittu Richard Goode tekee paluun kaupunginorkesteriin yli 25 vuoden tauon jälkeen.

 

Lawrence Renes

Alankomaalainen Lawrence Renes (s. 1970) kumoaa osaltaan myyttejä taidemuusikoista yhden asian lapsineroina. Hänen kotonaan ei musiikkia juurikaan kuunneltu, vaan pojan haaveissa oli jatkaa voimisteluharjoituksiaan niin, että tie nuorten olympialaisiin aukeaisi. Äidin kehotuksesta Renesin kilpaura jäi aikeeksi. Urheilun jäätyä musiikki löytyi paikkaamaan koulupäivien jälkeistä vapaa-aikaa, ja 14-vuotiaana Renes liittyi Alankomaiden kansalliseen nuoriso-orkesteriin viulistina ja siitä edelleen Amsterdamin Sweelinck-konservatorioon ja lopulta kapellimestariluokalle Haagin kuninkaalliseen konservatorioon.

Suuren yleisön tietoisuuteen Renes päätyi monen muun kapellimestarin tavoin sinnikkyyden, taidon ja sattuman seurauksena. Hän sai vain vuorokauden varoitusajalla pikakiinnityksen Riccardo Chaillyn tilalle Amsterdamin Concertgebouw’hun johtamaan televisioitavan konsertin, joka osoittautui kaikin tavoin menestyksekkääksi. Renesin pelastama konsertti päätyi myöhemmin hänestä kertovan Dream Debut -dokumenttielokuvan lähtökohdaksi.

Seuraa Lawrence Renesiä Twitterissä @lawrenes

Richard Goode

Pianomusiikin legendojen joukkoon kuuluva Richard Goode (s. 1943) syntyi New Yorkin Itä-Bronxissa, opiskeli Elvira Szigetin, Claude Frankin ja Nadia Reisenbergin johdolla Mannes College The New School of Musicissa. Curtis Institutessa hänen opettajinaan olivat Mieczysław Horszowski ja Rudolf Serkin, jolta hän oppi tavaramerkikseen nousseen partituuriuskollisuuden ja loputtoman tutkimisen mentaliteetin. 
”Opin, että jokaisella merkinnällä on tarkoituksensa, ja että ne voivat ruokkia mielikuvitusta. Että kaikki alkaa keskeltä, partituurista. Voit mennä sen taakse tai alle tai niin pitkälle kuin pääset, mutta sen tutkiminen ei koskaan lopu. Uskon kehittyneeni muusikkona erityisesti siksi, että olen oppinut lukemaan partituuria paremmin ja todella keskittymään siihen. Olen itseasiassa viime aikoina alkanut soittaa nuotista konserteissa. Siinä tilanteessa nautin täydellisestä yhteydestä partituuriin ja se on hyvin inspiroivaa”, Goode tuumiskeli San Francisco Classical Voicelle 2014.

”Päällimmäisenä Gooden soitosta ei jää mieleen kauneus, niin poikkeuksellista kuin se onkin, vaan hänen kykynsä löytää säveltäjän keskeisin ajatus…” Näin kirjoitti toimittaja David Blum New Yorker -lehteen vuonna 1992. Gooden sitoutumisesta säveltäjän maailmaan kerrotaan kaskua: Menestyksekkään konsertin jälkeen kuulija kiitteli vuolaasti Gooden soittoa ja huudahti kovaan ääneen: ”Herra Goode, tehän olette itse Beethoven!” Tähän pianisti reagoi nojaamalla hitaasti eteenpäin ja kallistamalla korvaansa kiittäjälle: ”Anteeksi, en oikein kuule”.

Jaani Länsiö

Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto no 4 G-duuri op.58

Muutettuaan Wieniin Ludwig van Beethoven (1770-1827) alkoi luoda uraa pianisti-säveltäjänä. Kun kuuroutuminen paheni, Beethoven keskittyi säveltämiseen, ja hänen
viimeinen esiintymisensä pianistina tapahtui maratonkonsertissa Wienissä 22.12.1808. Tässä tilaisuudessa häneltä kantaesitettiin sinfoniat 5 ja 6 sekä Kuorofantasia. Ohjelmaan kuului myös mm. kaksi osaa C-duurimessusta, sekä saman vuoden marraskuussa kantaesitetty neljäs pianokonsertto. Lisäksi Beethoven improvisoi pianolla.

Musiikinhistoriassa legendaariseksi muodostunut tilaisuus oli kuulijoille melkoinen haaste: noin neljän tunnin ajan kuultiin kylmässä, surkeasti lämmitetyssä salissa valtava määrä uutta musiikkia. Myös orkesterin soittajat ja kuoron laulajat olivat tiukilla. Harjoitusaika oli jäänyt vähäiseksi, joten esitysten taiteellinen taso oli mitä oli. Uusista teoksista kuitenkin esimerkiksi pianokonsertto sai hyvän vastaanoton. Se vaipui silti nopeasti unohduksiin, sillä Beethovenin musiikin dramaattista ilmaisua arvostavat romantikot eivät innostuneet tämän teoksen lyyrisestä ja intiimistä ilmeestä. Felix Mendelssohn tosin esitti konserttoa useasti, mutta se on silti vasta myöhemmin saanut itsestään selvän asemansa solistien ohjelmistoissa. 

Einar Englund: Sinfonia 1 ”Sotasinfonia”

Talvisota ja jatkosota vaikuttivat ratkaisevalla tavalla sekä Suomen historiaan että kaikkiin suomalaisiin. Sodat vaikuttivat myös taiteisiin eivätkä vähiten siksi, että monet taiteilijat olivat rintamalla. Säveltäjistä näin teki kuitenkin yllättävän harva. Heistä tunnetuin on Einar Englund (1916-1999). Hän ei ehtinyt talvisotaan, mutta osallistui jatkosodassa Bengtskärin majakan veriseen taisteluun, ja koki sodan kauhut Karjalan kannaksella. 

Ensimmäinen sodan jälkeen syntynyt teos oli ensimmäinen sinfonia (1946). Sen otsikko Sotasinfonia ei ole Englundin keksimä. Hän kuitenkin hyväksyi sen koska nimi tekee heti selväksi, mistä musiikissa on kyse. Englundin mukaan useat hänen myöhemmistä sävellyksistään liittyvät nekin hänen kokemuksiinsa jatkosodassa.  

Sinfonian kantaesitys Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa Leo Funtekin johdolla 17.1.1947 oli sensaatio. Menestystä selitti osittain se, että musiikin sotaan liittyvät tunnelmat olivat kaikille kuulijoille tuttuja. Toinen syy oli sävelkieli. Opiskeluvuosinaan Englund oli suosinut romanttisen makeaa ilmaisua, mutta rintaman karujen kokemusten kuvaamiseen se ei kelvannut. Englund kääntyi Šostakovitšin, Bartókin ja Stravinskyn uusklassismin puoleen ja loi ilmaisun, jota leimasivat satiirisuus, älyllisyys ja ironinen suhtautuminen yliampuvaan tunteellisuuteen. Toisin sanoen hän otti etäisyyttä suomalaiseen kansallisromantiikkaan. Suomen uuden musiikin historiassa alkoi uusi luku. ”Tämän jälkeen olemme kaikki englundiaaneja!” huudahti Joonas Kokkonen.

Christian Holmqvist 

 

 

Taiteilijat

  • Lawrence Renes

    kapellimestari

  • Richard Goode

    piano

Ohjelma

  • 19.00
    Ludwig van Beethoven

    Pianokonsertto nro 4

  • Einar Englund

    Sinfonia nro 1 "Sotasinfonia"

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai osoitteesta
http://shop.ravintolamaailma.fi/musiikkitalo. Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.