Susanna Mälkki & Frank Peter Zimmermann

Ke 13/09/2017 19:00 - 19:00
Liput: 36.00-7.00 €

Esittely

Ludwig van Beethoven: Viulukonsertto D-duuri/ Jean Sibelius: Sinfonia nro 2

Beethoven teki kaiken isommin ja näyttävämmin kuin edeltäjänsä – kriitikkojen epäsuosion uhallakin. Myös aikaansa edellä syntynyt viulukonsertto herätti aluksi kummastusta, joka vuosien saatossa vaihtui ihailuun ja kaikkien siihen tarttuvien viulistien kunnioitukseen. Romanttisten virtuoosikonserttojen alkulähteelle palaava Frank Peter Zimmermann jatkaa jo saumattomaksi muodostunutta yhteistyötään HKO:n kanssa.
 

Susanna Mälkki

Helsingissä syntynyt ja nuoruutensa asunut Susanna Mälkki on kasvanut Helsingin kaupunginorkesterin säestyksellä. Pienenä hän istui orkesterin konserteissa perheensä kanssa, ja nuorena musiikinopiskelijana seurasi tarkasti orkesterimuusikoiden ammattitaitoa ja nautti maailman parhaiden solistien esiintymisistä. Vuonna 2004 hän pääsi ensimmäistä kertaa johtamaan orkesteria, jonka 13. ylikapellimestarina hän aloitti syksyllä 2016.

Mälkki on johtanut maailman parhaita orkestereita, kuten kaikkia USA:n Big Five -orkestereita, Amsterdamin Concertgebouw’ta, Berliinin filharmonikkoja ja Lontoon sinfoniaorkesteria sekä vieraillut oopperataloissa aina New Yorkin Metropolitanista ja Pariisin oopperasta Milanon La Scalaan. Kaudella 2017–2018 Mälkki debytoi Wienin valtionoopperassa. Syksyllä 2017 hän aloitti Los Angelesin filharmonikoiden päävierailijana. Musical America -lehti valitsi Mälkin vuoden kapellimestariksi 2017.

Tällä kaudella Helsingin kaupunginorkesteri keskittyy germaanisen kulttuuriperinnön suuriin säveltäjiin ja mielenkiintoisimpiin uudistajiin. Jos ranskalaisen musiikin tunnusmerkkeinä ovat värikylläisyys, aistikkuun ja hetkellisen lumon vangitseminen, kuuluu germaanisuudessa eeppisyys ja pitkän linjan tarinankerronnan perinne.

Jo 135 vuotta yhtäjaksoisesti toiminutta kaupunginorkesteria Mälkki pitää osana Helsingin identiteettiä.

”Meidän orkesterimme on olemassa siksi, että yleisö saisi kuulla elävänä näitä teoksia. Musiikki on kirjoitettu soivaksi. On tärkeää, että meillä on täällä erinomainen orkesteri, joka tarjoaa parhaissa mahdollisissa olosuhteissa taidekokemuksia kaikille. Yhteinen kuuntelukokemus on suuri elämys. Olisi sääli, jos musiikkia olisi kuunneltavissa vain äänilevyltä. Vaikka yleisö istuu paikallaan, se ei missään nimessä tarkoita passiivisuutta. Sekä muusikot että yleisö osallistuvat esitykseen yhdessä.”

Frank Peter Zimmermann

Saksalainen Frank Peter Zimmermann (s. 1965) on niitä harvoja huippusolisteja, jotka ovat luoneet uransa ilman mainittavia kilpailumenestyksiä. Sen sijaan hän onnistui luomaan suoran kontaktin maailman huippukapellimestareihin ja pääsemään sitä kautta urallaan alkuun.

”Saksassa ei ole tyypillistä osallistua kilpailuihin; Anne-Sophie Mutterkaan ei koskaan kilpaillut”, Zimmermann huomautti vuonna 2014 Interlude-verkkolehdelle. Zimmermannin kilvoittelut ovat jääneet hänen 11-vuotiaana voittamaansa Jugend Musiziert -kilpailuun.
    
Zimmermannin nopea murtautuminen solistiuralle tapahtui jo 16-vuotiaana, kun ystävät lähettivät hänen soittonäytteitään kapellimestareille Lorin Maazelille, Daniel Barenboimille ja Wolfgang Sawallischille. Konserttikutsut seurasivat pian. 

Intohimoisen kamarimuusikon uransa lisäksi Zimmermann on viimeisen 30 vuoden aikana esittänyt käytännössä kaikki perusohjelmiston viulukonsertot ja äänittänyt niistä lukuisia kiitettyjä levyjä. Tällä vuosituhannella Zimmermann on ollut entistä kiinnostuneempi myös uudesta musiikista, ja hän on kantaesittänyt kolme konserttoa: Matthias Pintscherin konserton En sourdine, Brett Deanin Grawemeyer-palkitun konserton The Lost Art of Letter Writing sekä Augusta Read Thomasin konserton Juggler in Paradise.

Ylistävien kritiikkien ja musiikkipalkintojen lisäksi Zimmermann on saanut merkittäviä yhteiskunnallisia tunnustuksia: Sienan Accademia Musicale Chigianan palkinto, Reinin kulttuuripalkinto, Duisburgin kaupungin musiikkipalkinto ja Saksan liittotasavallan ensimmäisen luokan ansioristi. Frank Peter Zimmermann asuu Kölnissä vaimonsa ja kahden poikansa kanssa.

Ludwig van Beethoven: Viulukonsertto D-duuri

Ludwig van Beethoven (1770–1827) syntyi siihen musiikilliseen maailmaan, jossa piano oli alkanut kuulua olennaisena elementtinä jokaisen porvariskodin nurkkaan ja saanut selvän aseman solistikonserttojen ykkösenä. Viulua pidettiin sopivana lähinnä kamarimusiikkiin ja tietenkin osaksi orkesteria, mutta viulukonsertoille ei ollut juuri lainkaan tilausta. Jo Mozartin konsertot edustivat syntyaikanaan muinaisperinnettä jostain Bachin ja Vivaldin ajoilta. 

Myös Beethoven, joka oli ehtinyt jo uudistaa koko sinfonian käsitystä ja jonka pianokonsertot kyllä tunnettiin, epäonnistui viulukonserton elvyttämisessä. Konserton kantaesitys joulukuussa 1806 osoitti jälleen kerran, että Beethovenille deadline merkitsi lähinnä suuntaa antavaa toivetta. Teos valmistui vasta esityspäivänä, harjoitteluun ei jäänyt aikaa ja yleisö antoi sille kylmän vastaanoton. Miltei ensimmäistä kertaa partituurin nähnyt solisti Franz Clement sai kyllä ylistystä taidoistaan, mutta itse teos hävisi muistista pian. 

Beethovenin konsertolle löytyi sijaa kaanonista vasta vuonna 1844, kun Joseph Joachimin otti sen ohjelmistoonsa. Samana vuonna syntyi myös Felix Mendelssohnin konsertto, ja Niccolo Paganinin koko Eurooppaa ällistyttänyt sormiakrobatia toi viululle ansaittua mainetta. Viulukonsertto palasi keskiöön.

Jean Sibelius: Sinfonia nro 2 D-duuri op. 43

Ilman seitsemää sinfoniaansa Jean Sibelius (1865–1957) olisi saattanut jäädä valtion sisäiseksi kansallisaarteeksi, joita pienten maiden historialliset henkilögalleriat ovat pullollaan. Kullervolla, Lemminkäislegendoilla, En Sagalla ja Karelia-sarjalla hän oli jo jättänyt jälkensä syvälle itsenäisyyshaluissaan kamppailevan kansan DNA:han. Mutta vuosisadan vaihteessa tapahtui suuria. Hänen ensimmäisen sinfoniansa (1899) oli merkkitapaus, joka toi suomalaiseen musiikkiin vähän käytettyjä raaka-aineita kansainvälisiltä säveltaiteen perustuksilta ilman, että niiden kotimaisuusastetta saattoi silti kyseenalaistaa. Suomalaisen sielun pohjiin uppoavia, karuja kauneusarvoja vyöryttänyt teos vei Sibeliuksen maailmalle uutena sinfonikkona. 
Tätä mainetta vankisti edellistä hiotumpi toinen sinfonia D-duurissa (1902/1903), jolle jo aikalaiset löysivät verrokin Johannes Brahmsin niin ikään toisesta sinfoniasta samassa sävellajissa. Sinfonian syntyvaiheet ovat tuttuja melkein jokaisen Sibeliuksen suurteoksen kohdalla. Nytkin hän aloitti luonnostelemalla eeppistä kertomusta: Matkustettuaan Italiaan vuonna 1901 Sibelius oli pohtinut Don Giovanni -myyttiä (Don Juan) ja nähnyt mielessään uhkaavan, tummanpuhuvan vieraan, joka on tullut noutamaan elostelijan Manalaan. Sinfoniaan on mahdollisesti sekoittunut myös jotain messiaanista ‒ luonnostelmista löytyy sana Christus. Lopulta Sibelius jätti ulkomusiikilliset mielleyhtymät vain inspiraatiota ruokkineiksi työvaiheiksi, joiden kuuleminen olisikin mielikuvitukselle melkoinen ponnistus. 
Italiasta palattuaan Sibelius sävelsi neliosaisen sinfonian valmiiksi ja johti sen kantaesityksen Helsingin filharmonisen seuran (nyk. Helsingin kaupunginorkesteri) konsertissa 8.3.1902. Kuten niin usein, koki hän nytkin tarpeelliseksi tehdä jälkikorjauksia partituuriin. Lopullinen versio sai kantaesityksensä Tukholmassa Armas Järnefeltin johdolla loppuvuodesta 1903. 

Jaani Länsiö

Taiteilijat

  • Susanna Mälkki

    Kapellimestari

  • Frank Peter Zimmermann

    Viulu

Ohjelma

  • 19.00
    Ludwig van Beethoven

    Viulukonsertto D-duuri

  • Jean Sibelius

    Sinfonia nro 2

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai osoitteesta
http://shop.ravintolamaailma.fi/musiikkitalo. Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.