Susanna Mälkki & Gérard Buquet

To 28/09/2017 19:00 - 21:00
Liput: 36.00-7.00 €

Esittely

Helmut Lachenmann: "Harmonica" tuuballe ja orkesterille / Gustav Mahler: Sinfonia nro 5

”Hieno esitys viidennestä sinfoniasta on elämää muuttava kokemus. Fantastinen päätösosa melkein pakottaa pidättämään hengitystä”, on Herbert von Karajan todennut Gustav Mahlerin suurteoksesta. Omana aikanaan kylmän vastaanoton saanut sinfonia on säveltäjän esitetyin teos, ja sen Kuolema Venetsiassa -elokuvasta tuttu hidas osa nostaa kyynelet silmiin yhä uudelleen. Saksalaisen konserttimusiikin elävän legendan Helmut Lachenmannin Harmonica tuuballe ja orkesterille on säveltäjän hätkähdyttävin konserttoteos.


Susanna Mälkki

Helsingissä syntynyt ja nuoruutensa asunut Susanna Mälkki on kasvanut Helsingin kaupunginorkesterin säestyksellä. Pienenä hän istui orkesterin konserteissa perheensä kanssa, ja nuorena musiikinopiskelijana seurasi tarkasti orkesterimuusikoiden ammattitaitoa ja nautti maailman parhaiden solistien esiintymisistä. Vuonna 2004 hän pääsi ensimmäistä kertaa johtamaan orkesteria, jonka 13. ylikapellimestarina hän aloitti syksyllä 2016.

Mälkki on johtanut maailman parhaita orkestereita, kuten kaikkia USA:n Big Five -orkestereita, Amsterdamin Concertgebouw’ta, Berliinin filharmonikkoja ja Lontoon sinfoniaorkesteria sekä vieraillut oopperataloissa aina New Yorkin Metropolitanista ja Pariisin oopperasta Milanon La Scalaan. Kaudella 2017–2018 Mälkki debytoi Wienin valtionoopperassa. Syksyllä 2017 hän aloitti Los Angelesin filharmonikoiden päävierailijana. Musical America -lehti valitsi Mälkin vuoden kapellimestariksi 2017.

Tällä kaudella Helsingin kaupunginorkesteri keskittyy germaanisen kulttuuriperinnön suuriin säveltäjiin ja mielenkiintoisimpiin uudistajiin. Jos ranskalaisen musiikin tunnusmerkkeinä ovat värikylläisyys, aistikkuun ja hetkellisen lumon vangitseminen, kuuluu germaanisuudessa eeppisyys ja pitkän linjan tarinankerronnan perinne.

Jo 135 vuotta yhtäjaksoisesti toiminutta kaupunginorkesteria Mälkki pitää osana Helsingin identiteettiä.

”Meidän orkesterimme on olemassa siksi, että yleisö saisi kuulla elävänä näitä teoksia. Musiikki on kirjoitettu soivaksi. On tärkeää, että meillä on täällä erinomainen orkesteri, joka tarjoaa parhaissa mahdollisissa olosuhteissa taidekokemuksia kaikille. Yhteinen kuuntelukokemus on suuri elämys. Olisi sääli, jos musiikkia olisi kuunneltavissa vain äänilevyltä. Vaikka yleisö istuu paikallaan, se ei missään nimessä tarkoita passiivisuutta. Sekä muusikot että yleisö osallistuvat esitykseen yhdessä.”

Gérard Buquet

Gérard Buquet (s. 1954) tunnetaan nykymusiikin monitaiturina: Tuubistina, säveltäjänä ja kapellimestarina työskentelevä ranskalainen on jättänyt jälkensä aikamme musiikkiin niin orkestereiden solistina, jazz-yhtyeiden jäsenenä ja ennen kaikkea luottomuusikkona nykymusiikkiorkesteri Ensemble InterContemporainissa, jossa hän soitti vuodesta 1976 vuoteen 2001. 
Buquet on myös pedagogina tehnyt pitkän uran. Hän aloitti opettajana Pariisin konservatoriossa vuonna 1997 ja sai professorin viran kahta vuotta myöhemmin. Vuodesta 2000 hän toiminut Karlsruhen musiikkikorkeakoulun professorina Ensemble für Neue Musikin kapellimestarina, ja seuraa tehtävässään Peter Eötvösiä. Kapellimestarina hän on johtanut lukuisia kantaesityksiä, mm. kuusi Wolfgan Rihmin kantaesitystä säveltäjän 60-vuotisjuhlafestivaalilla vuonna 2012. Tällä vuosituhannella Buquet on keskittynyt yhä tiiviimmin sävellystyöhön, ja hänen teoksensa ovat saaneet laajaa huomiota mm. Stuttgartin ja Pariisin radion orkestereiden esittäminä.

Helmut Lachenmann: Harmonica tuuballe ja orkesterille

Saksalainen Helmut Lachenmann (s. 1935) on nykymusiikin grand old man, saksalaisen modernismin henkilöitymä ja tinkimättömien soittotekniikoiden titaani. Johann Nepomuk Davidin ja Luigi Nonon johdolla opiskellut Lachenmann herätti jo 1960-luvun alussa huomiota kekseliäällä tyylillään, jota hän oli hionut kulttimaineeseen nousseilla Darmstadtin nykymusiikkileireillä. 
Lachenmann on luonnehtinut omaa sävelkieltään konkreettiseksi instrumentaalimusiikiksi. Termillä hän tekee eroa 1940-luvulla kehitettyyn niin kutsutun konkreettisen musiikin tyylihaaraan, jossa luonnon ja ympäristön ääniä käytetään – usein ääninauhoja hyödyntäen – tasavertaisena äänilähteenä soittimien kanssa. Lachenmann tekee toisin. Hän herättää nimenomaan soittimet eloon kaikilla mahdollisilla keinoilla, ei vain perinteisiä äänentuottotapoja hyödyntäen, vaan raaputtamalla kieliä, hankaamalla niitä esineillä, koputtelemalla ja paukuttamalla, laulamalla puhaltimeen… Lachenmannille esiintymislava on musiikin leikkikenttä.

Gustav Mahler: Sinfonia nro 5

”Voisinpa johtaa sen ensimmäistä kertaa 50 vuotta kuolemani jälkeen”, Gustav Mahler (1860–1911) valitteli viidennen sinfoniansa kylmähkön vastaanoton saaneen kantaesityksen jälkeen vaimolleen Almalle. Mahler tiesi, että hänen 75-minuuttinen mammuttinsa jäisi vaille paijauksia sen rakenteen, rohkean soitinnuksen ja oikukkaiden äkkikäänteiden vuoksi. Arvio viidestäkymmenestä vuodesta osui nappiin. Mahler alettiin ottaa vakavasti muutenkin kuin musiikin megalomaanikkojen kesken vasta 1960-luvulla.

Viidettä sinfoniaa on kuvattu paitsi perinteiseksi myös uudistusmieliseksi. Historiallisesti vanhaa tyyliä puolustaa se, että toisin kuin Mahlerin kolmessa aiemmassa sinfoniassa, ei viidennessä ole lauluosuuksia eikä kirjallista ohjelmaa. Toisaalta nyt orkesteri on virtuoosisempi, repivämpi ja oikukkaampi kuin koskaan aiemmin. 

Mahler on jakanut sinfonian viisi osaa kolmeen isompaan yksikköön, pääosaan. Ensimmäisen pääosan muodostavat kaksi osaaa: johdannonomainen Hautajaismarssi ja sonaattimuotoinen Allegro, Stürmisch bewegt (myrskyisästi edeten). Hautajaismarssiin Mahler on onnistunut ujuttamaan miltei kokonaisen trumpettikonserton sekä tunteiden mylläkän kaikkine vastakohtineen. On tuskin sattumaa, että sen kantava ta-ta-taa -motiivi on kuin suoraan Beethovenin Kohtalonsinfoniasta, mutta Mahler viittaa sillä myös oman neljännen sinfoniansa finaaliin. Stürmisch bewegt jatkaa marssin toivottomia tunnelmia, mutta kahta kiukkuisemmin.

Jaani Länsiö

Taiteilijat

  • Susanna Mälkki

    kapellimestari

  • Gérard Buquet

    Tuuba

Ohjelma

  • 19.00
    Helmut Lachenmann

    "Harmonica" tuuballe ja orkesterille

  • Gustav Mahler

    Sinfonia nro 5

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai osoitteesta
http://shop.ravintolamaailma.fi/musiikkitalo. Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.