HKO - Osmo Vänskä & Beatrice Rana

Ke 28/02/2018 19:00 - 21:00
Liput: 36.00-7.00 €

Esittely

Jos et vielä ole kuullut Beatrice Ranan soittoa, nyt on se hetki. Hänen levytyksensä Tšaikovskin pianokonsertosta on saanut kriitikot villiksi.

Suurten muotojen konsertissa otetaan yksilöistä mittaa. Mahlerinsa läpikotaisin tuntevan Osmo Vänskän sähköistämänä Titaani-sinfonia avautuu jälleen uusiin ulottuvuuksiin, kun taas häikäisevä italialaispianisti Beatrice Rana tekee Suomen-debyyttinsä. Ranan sensaatiomainen Tšaikovski-tulkinta on kerännyt ylistäviä lausuntoja kriitikoilta ja yleisöiltä.


Osmo Vänskä
Orkesterinjohto oli pienestä pitäen osa Vänskän musiikillista arkea ja harjoittelua, etenkin kun perheeseen hankittiin stereot Vänskän ollessa 12-vuotias. Kaiuttimista tulvinut Brahmsin toinen sinfonia New Yorkin filharmonikoiden ja Leonard Bernsteinin tulkintana tuli opiskeltua tarkasti ja vahvasti eläytyen.

“Johdin musiikkia lyijykynä kädessäni. Silloin ei partituuriakaan tarvittu. Johdettiin ihan ulkoa”, hän muisteli lapsuuttaan Helsingin Sanomille vuonna 2004.

Vänskän ammatillinen ura alkoi 1970-luvulla Turun filharmonisen orkesterin klarinetistina, ja myöhemmin Helsingin kaupunginorkesterin sooloklarinetistina. Kapellimestariopintonsa hän kävi Jorma Panulan johdolla Sibelius-Akatemiassa, ja vuonna 1982 hän voitti arvostetun Besanconin nuorten kapellimestarien kilpailun. Pian seurasivat vierailut Lahden kaupunginorkesterissa, johon Vänskä nimitettiin päävierailijaksi vuonna 1985 ja lopulta ylikapellimestariksi vuodesta 1988 lähtien. 

Osmo Vänskän 20 vuotta kestäneellä ylikapellimestarikaudella termi ”pikkukaupungin ihme” vakiintui kuvaamaan Lahden kaupunginorkesterin nousua maailmanmaineeseen kiitettyjen kiertueiden ja Sibelius-levytysten ansiosta. Vänskä on tehnyt hienoa jälkeä myös BBC:n skotlantilaisen sinfoniaorkesterin pääkapellimestarina vuosina 1996–2002, Islannin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina 1993–1996 sekä Minnesotan orkesterin musiikillisena johtajana vuodesta 2003 lähtien. Vänskä oli merkittävässä osassa orkesteria vaivanneen työtaistelun ratkeamisessa.

Vänskä tunnetaan puhtaan yhteissoinnin tinkimättömänä vaalijana ja yksityiskohtien ilmeikkäänä esilletuojana.

Beatrice Rana
Moni soittaja on kuunnellut musiikkia niin kauan kuin muistaa, jotkut koko ikänsä. Beatrice Rana (s. 1993) vielä pitempään. Kahden pianistivanhemman perheeseen syntynyt italialainen tietää kuulleensa suurten säveltäjien musiikkia jo kohdussa. Eikä kestänyt kauan, ennen kuin hän tuotti ääniä omin sormin. Puolivuotiaana Rana tapaili asteikkoja, ja jo kahden vanhana äänet hakivat muotoaan melodioiksi, joita hän oli kuullut Disney-elokuvista. Pianistiäidin sylissä soittaminen tuntui luonnolliselta tavalta kertoa tunteista ‒ yhtä luonnolliselta kuin puhuminen, ja paljon helpommalta kuin myöhemmin kouluaineiden kirjoittaminen.

Ranan ura lähti nousuun vuonna 2011 hänen voitettuaan Montrealin pianokilpailun. Kaksi vuotta myöhemmin saavutettu toinen sija maailman tärkeimpiin kuuluvassa Van Cliburn -kilpailussa tiesi konsertteja useaksi vuodeksi eteenpäin. Hän on esiintynyt mm. London Philharmonicin, Ranskan kansallisorkesterin, BBC Philharmonicin, Torinon RAI:n ja muiden merkkiorkestereiden solistina. Ranan levytykset Tšaikovskin ja Prokofjevin konsertoista sekä Bachin Goldberg-muunnelmista ovat saaneet poikkeuksellisen yksimielistä kiitosta.
Seuraa Beatrice Ranaa Twitterissä @BeatriceRana

Pjotr Tšaikovski: Pianokonsertto nro 1

Pjotr Tšaikovskin (1840–1893) suppeahkon ‒ joskin epätasaisen ‒ pianotuotannon kirkkain kruunu, ensimmäinen pianokonsertto, sai alkunsa nytkähdellen kesällä 1874. Kuten niin monen suurteoksensa kohdalla Tšaikovski työsti partituuria uuvuttavalla paneutumisella ‒ ja kirjoitteli itsesäälin sekaisia kirjeitä säveltämisen vaikeudesta. Korkean itsekritiikin ohella hankaluuksia lisäsi se, että hänen kokemuksensa pianolle säveltämisestä oli tätä ennen rajoittunut vain pikkukappaleisiin. Kaiken lisäksi hän piti itseään korkeintaan keskinkertaisena pianistina.

Jouluna 1874 Tšaikovski julisti konserttonsa valmiiksi, mutta lopputulos epäilytti säveltäjää siinä määrin, että hän kääntyi ystävänsä ja aikansa merkittävimmän venäläisen pianistin Nikolai Rubinsteinin puoleen. Virhe! Säveltäjän oman kertomuksen mukaan Rubinstein tyrmäsi teoksen välittömästi ja julisti sen korjauskelvottomaksi tekeleeksi. Masennus seurasi, mutta murskakritiikistä suivaantuneena Tšaikovski päätti, ettei muuta partituurista nuottiakaan. Teoksen hän omisti pianisti-kapellimestari Hans von Bülowille Rubinsteinin sijaan. Ystävysten välirikko ei kuitenkaan kestänyt kauan, sillä Rubinstein johti konserton Moskovan-ensiesityksen jo joulukuussa 1875. 

Historia ei suo Rubinsteinille mahdollisuutta selittää tuomiotaan, mutta hän oli aikalaiskorviin samastuttaessa osin oikeassa. Todennäköisesti hän suivaantui konserton silmiin pistävistä plagiaateista mm. veljeltään Anton Rubinsteinilta, eikä teoksen rakennekaan noudattanut totuttua kaavaa. Ja vastoin kertomusta Tšaikovski kyllä teki teokseen vuosien saatossa useita radikaaleja ja varmasti onnistuneita korjauksia.  Hän esimerkiksi muutti johdantoa leimaavat pianon kuuluisat mahtisoinnut murretuista tasaisiksi. Nykyään konsertosta esitetään kolmatta versiota vuodelta 1888. 

Jaani Länsiö

Gustav Mahler: Sinfonia nro 1 D-duuri ”Titaani”

Nykyään Gustav Mahlerin asema eräänä musiikin historian ehdottomasti merkittävimmistä säveltäjistä on itsestäänselvyys. Mahlerin elinaikana tilanne oli toinen. Hän oli arvostettu kapellimestari, mutta säveltäjänä hän sai usein osakseen pilkkaa. Hän koki maailman kaoottisena tilana, ja säveltäjän tehtävänä oli tämän sekasorron ilmaiseminen mahdollisimman välittömällä tavalla. Siksi hänen teoksissaan soivat jyrkän vastakohtaiset ainekset: ylevää koraalia seuraa marssipoljento, banaalia kahvilamusiikkia melodinen adagio. Mahlerin estoton estetiikka sai vastakaikua vasta toisen maailmansodan jälkeen, ja se kiinnostaa edelleen yhä uusia säveltäjäsukupolvia, tutkijoita ja kuulijoita. 

Mahler ryhtyi säveltämään ensimmäistä sinfoniaansa 1880-luvulla. Hän ei tosin ollut aivan varma siitä, oliko kyse sinfoniasta. Kun teos sai kantaesityksensä Budapestissä vuonna 1889, Mahler kutsui sitä ”Sinfoniseksi runoelmaksi”. Tämän jälkeen teos sai otsikon Der Titan, viitaten Jean Paulin samannimiseen romaaniin. 1896 säveltäjä antoi lopulta sävellykselleen otsikon Sinfonia 1. Sävellys oli alun perin viisiosainen, mutta Mahler poisti myöhemmin toisen osan Blumine.

Ennen kantaesitystä Mahler oli huomauttanut ystävälleen, että sävellyksessä oli yhtä ja toista sellaista, mikä varmasti aiheuttaisi kuulijoissa hämmennystä. Teoksessa soikin jo Mahlerin ”maksimaalinen” estetiikka kaikessa kirjavuudessaan. Beethovenin ja Schubertin kaikujen ohella musiikissa on piirteitä, jotka viittaavat pikemminkin 1900-luvun modernismiin kuin myöhäisromantiikkaan. Teoksessa on myös teemoja, jotka ovat peräisin Mahlerin laulusarjasta Vaeltavan kisällin lauluja. Sinfoniaa leimaa nuorekas optimismi ja herkkä, panteistinen luonnontunne. 


Christian Holmqvist 

Taiteilijat

  • Osmo Vänskä

    kapellimestari

  • Beatrice Rana

    piano

Ohjelma

  • 19.00
    Pjotr Tšaikovski

    Pianokonsertto nro 1

  • 21.00
    Gustav Mahler

    Sinfonia nro 1 "Titaani"

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai osoitteesta
http://shop.ravintolamaailma.fi/musiikkitalo. Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.