Susanna Mälkki & Truls Mørk

Pe 18/05/2018 19:00 - 20:45
Liput: 36.00-7.00 €

Esittely

Varmaotteinen virtuoosi Truls Mørk saa sellon laulamaan Edward Elgarin sellokonsertossa, jossa soittimen ääni näyttäytyy kenties kauneimmillaan.

Vaikka sekä Béla Bartók että Edward Elgar sävelsivät viimeisiä suuria teoksiaan sairaina ja maailmansodan lannistamina miehinä, heidän lopun aikojensa musiikki on täynnä energiaa ja lohdutuksen säveliä. Norjalainen Grammy-voittaja Truls Mørk tulkitsee jo tavaramerkikseen ottamansa sellokonserton, kun taas Bartókin konsertossa orkesterin jokainen soitinryhmä saa vuorollaan loistaa.
Kevätkauden päättävän konsertin jälkeen orkesteri suuntaa kiertueelle Salzburgiin ja Pariisiin.

Susanna Mälkki

Helsingissä syntynyt ja nuoruutensa asunut Susanna Mälkki on kasvanut Helsingin kaupunginorkesterin säestyksellä. Pienenä hän istui orkesterin konserteissa perheensä kanssa, ja nuorena musiikinopiskelijana seurasi tarkasti orkesterimuusikoiden ammattitaitoa ja nautti maailman parhaiden solistien esiintymisistä. Vuonna 2004 hän pääsi ensimmäistä kertaa johtamaan orkesteria, jonka 13. ylikapellimestarina hän aloitti syksyllä 2016.

Mälkin tie kapellimestariksi on kulkenut Sibelius-Akatemian ja Tukholman Edsberg-instituutin selloluokkien kautta. Hän voitti kansalliset Turun sellokilpailut ja nousi Göteborgin sinfoniaorkesterin soolosellistiksi, mutta jo nuorena kytemään jäänyt innostus orkesterinjohtamiseen ohjasi häntä koko ajan kohti kapellimestariopintoja.

Mälkin ensikosketus orkesterinjohtamiseen tuli Tukholmassa orkesterisoitinten opiskelijoista kootun pienyhtyeen kapellimestarina. Toisen kerran Mälkki johti koulun kamariorkesteria Ruotsin radion sinfoniaorkesterin silloisen ylikapellimestarin Esa-Pekka Salosen seuratessa vierestä. Tunne todellisen intohimon löytymisestä oli sinä hetkenä kirkas ja on sitä edelleen. 

Mälkin läpimurto tapahtui vuonna 1999 Helsingin juhlaviikoilla, ja ensimmäisen vakiokiinnityksensä hän sai Stavangerin orkesterin musiikillisena johtajana. Maineikkaan nykymusiikkiorkesteri Ensemble Intercontemporainin taiteellisena johtajana (2006–2013) hän vakiinnutti nimensä aikamme musiikin syvällisenä tulkkina. 

Mälkki on johtanut maailman parhaita orkestereita, kuten kaikkia USA:n Big Five -orkestereita, Amsterdamin Concertgebouw’ta, Berliinin filharmonikkoja ja Lontoon sinfoniaorkesteria sekä vieraillut oopperataloissa aina New Yorkin Metropolitanista ja Pariisin oopperasta Milanon La Scalaan. Kaudella 2017–2018 Mälkki debytoi Wienin valtionoopperassa. Syksyllä 2017 hän aloitti Los Angelesin filharmonikoiden päävierailijana. Musical America -lehti valitsi Mälkin vuoden kapellimestariksi 2017.

Truls Mørk

Muusikkovanhempien perheeseen syntynyt norjalainen sellisti Truls Mørk (s. 1961) aloitti musiikkiharrastuksensa seitsemänvuotiaana soittamalla pianoa äitinsä opissa. Mørkin taidot eivät kuitenkaan kehittyneet odotetusti, joten seuraavaksi hän kokeili viulua. Kymmenvuotiaana hän vihdoin löysi sellosta oikean soittimen itselleen, sai opetusta isältään ja alkoi heti harjoitella Bachin ensimmäistä sarjaa sekä Brahmsin e-mollisonaattia huolimatta niiden ylitsepääsemättömistä vaikeuksista.

”Isäni ei halunnut painostaa minua opinnoissani. Minun oli aina erikseen pyydettävä häneltä opetusta. Hän tapasi sanoa ’älä harjoittele liikaa, sillä muuten sinusta tulee vielä muusikko’. Hän ei halunnut, että otan musiikin liian vakavissani”, Mørk muisteli uransa alkutaivalta cello.org-sivustolle.

Mørkin opinnot jatkuivat 17-vuotiaana Frans Helmersonin johdolla Edsbergin musiikki-instituutissa ja myöhemmin hän hakeutui Natalia Shakovskajan oppiin, mikä oli luonnollinen suunta venäläistä sellokoulua ihannoivalle Mørkille.

Mørkin mainetekoihin lukeutuvat finaalipaikan saaminen Moskovan Tšaikovski-kilpailuissa vuonna 1982 sekä palkintosijat Naumburg- ja Cassado-sellokilpailuissa vuonna 1986. Vuonna 2002 hän voitti Grammy-palkinnon ensimmäisenä norjalaismuusikkona.

Mørkille on myönnetty Sibelius-palkinto vuonna 2010. Hän oli mukana voittamassa Gramophone-palkintoa levystään yhdessä HKO:n kanssa vuonna 2012 ja ICMA-palkintoa vuonna 2013. Truls Mørk soittaa SR-pankin hänelle lahjoittamaa Domenico Montagnana -selloa vuodelta 1723.

Jaani Länsiö

 

Anton Webern: Kuusi orkesterikappaletta op. 6

Anton Webernistä (1883-1945) tuli kuolemansa jälkeen sodanjälkeisen modernismin suuri guru, jonka loogisesti muotoiltua, aforistisien niukkaa sävelkieltä monet imitoivat - tosin ei aina vaikuttavin tuloksin. Webernin sävellykset ovat lyhyitä. Kolme kappaletta sellolle ja pianolle (1914) on ohi alle kahdessa ja puolessa minuutissa, kaksiosainen sinfonia (1928) ei ole edes kymmenen minuutin mittainen.

Myös jokainen Kuudesta orkesterikappaleesta op. 6 on melko lyhyt. Opus valmistui vuonna 1910 ja sai kantaesityksensä Wienissä maaliskuussa vuonna 1913. Kapellimestari oli Webernin opettaja Arnold Schönberg, jolle partituuri on omistettu. Konsertissa esitettiin myös mm. Alban Bergin orkesterilauluja ja Schönbergin ensimmäinen kamarisinfonia. Yleisö mellakoi niin rajusti, että paikalle piti kutsua poliisi. Webern ei ollut skandaalista moksiskaan. Kirjeessä kapellimestari Heinrich Jalowetzille hän kirjoitti: ”Schönberg teki upeaa työtä kappaleiden kanssa. Ne soivat todella kauniisti.” Webern teki partituurista uuden version vuonna 1928. Pääasiallisesti hän pienensi orkesteria, joka tosin myös lopullisessa versiossa on iso.

Kappaleiden eleet ja tunnelmat liittyvät selkeästi myöhäisromanttiseen musiikkiin, mutta Webern on tiivistänyt sanottavansa vain kaikkein oleellisimpaan. Kun yksi asia on sanottu, siihen ei oikeastaan enää palata. Tästä Webern huomautti: ”Yhtäkään aihetta ei kehitellä, enimmillään joku lyhyt kulku toistetaan. Kun teema esiintyy ensimmäisen kerran, se sanoo oitis kaiken sanottavansa. Sen jälkeen pitää tulla jotakin uutta ja tuoretta.”

Edward Elgar: Sellokonsertto e-molli op. 85

Edward Elgarin (1857-1934) viimeinen suuri teos, sellokonsertto, valmistui kesällä 1919 yhteistyössä sellisti Felix Salmondin kanssa. Salmond oli osallistunut Elgarin jousikvarteton (1918) ja pianokvinteton (1919) kantaesityksiin ja oli säveltäjän musiikin innostunut esitaistelija.

Sellokonsertto sai kantaesityksensä Lontoon sinfoniaorkesterin konsertissa 27.10.1919. Elgar johti oman teoksensa, konsertin muun ohjelman johti Albert Coates. Harjoituksissa Coates oli häikäilemättä mennyt reippaasti yli hänelle varatun ajan, minkä johdosta Elgarille, Salmondille ja orkesterille jäi aivan liian vähän aikaa saada uusi teos kasaan. Kantaesityksestä tuli fiasko. Teos otettiin vastaan hyvin välinpitämättömästi myös siksi, että sen sävelkieli koettiin vanhanaikaiseksi ja epämuodikkaaksi. Yhden harvoista myönteisistä arvosteluista kirjoitti Ernest Newman: ”Teos sinänsä on rakastettava, hyvin yksinkertainen - siinä on juuri sitä puhuttelevaa yksinkertaisuutta, joka viime vuosina on ilmaantunut Elgarin musiikkiin - mutta yksinkertaisuuden alla piilee syvä viisaus ja kauneus.”

Elgar johti sellokonserton levytyksen 1920-luvulla; solisti oli Beatrice Harrison. Ohjelmistoihin teos asettui pysyvästi vasta 1960-luvulla Jacqueline du Prén ansiosta.

Béla Bartók: Konsertto orkesterille

Vuonna 1940 Béla Bartók muutti Yhdysvaltoihin pakoon Euroopan poliittisia tapahtumia. Yhdysvalloissa Bartók ei ollut tunnettu säveltäjänimi, ja sairasteleminen esti jatkuvan toiminnan pianistina. Tästä syystä perhe eli ajoittain suuressakin köyhyydessä. Tilanne alkoi muuttua vuonna 1943, kun kapellimestari Sergei Koussevitskyn johtama säätiö tilasi Bartókilta orkesteriteoksen. Konsertto orkesterille sai kantaesityksensä seuraavan vuoden joulukuussa Bostonin sinfoniaorkesterin konsertissa Bostonissa Koussevitskyn johdolla, ja sai erittäin myönteisen ja innostuneen vastaanoton. Bartók muokkasi partituuria vuonna 1945, jolloin hän lisäsi finaaliin uuden loppujakson. Tässä vaiheessa hänen terveytensä oli jo huonontunut vakavasti, ja hän kuoli leukemiaan saman vuoden syksyllä. On katkeraa ironiaa, että Bartók kuoli toivomansa menestyksen kynnyksellä. Konsertto orkesterille oli tuonut mukanaan useita sävellystilauksia, mutta näistä melkein kaikki jäivät toteutumatta.

Konsertto orkesterille on eräs säveltäjänsä kaikkein soitetuimmista ja suosituimmista teoksista, ja monen mielestä se kuuluu 1900-luvun orkesterikirjallisuuden mestariteoksiin. Konsertto orkesterille on myös vaikuttava synteesi Bartókin aiemmin käyttämistä keinovaroista. 20- ja 30-lukujen kokeellisten ja ”modernien” piirteiden tilalla on nyt klassisuus ja selkeäpiirteisyys. Kontrapunktiset kudokset viittaavat barokkiin, jonka musiikkiin säveltäjä oli perehtynyt syvällisesti. Unkarilaisen kansanmusiikin vaikutteet ovat tietenkin myös vahvasti läsnä; olihan Bartók myös kansanmusiikin tutkija.

Christian Holmqvist

Taiteilijat

  • Susanna Mälkki

    kapellimestari

  • Truls Mørk

    sello

Ohjelma

  • 19.00
    Anton Webern

    Kuusi kappaletta orkesterille

  • Edward Elgar

    Sellokonsertto

  • 20.45
    Béla Bartók

    Konsertto orkesterille

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai osoitteesta
http://shop.ravintolamaailma.fi/musiikkitalo. Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.