Opettajille

Helsingin kaupunginorkesteri tuottaa palveluja erityisryhmien tarpeisiin, tarjoaa ryhmille konserttikokemusta syventäviä sisältöjä sekä kehittää konserttitapahtumien tueksi pedagogista materiaalia.

Helsingin kaupunginorkesteri tuottaa palveluja erityisryhmien tarpeisiin, tarjoaa ryhmille konserttikokemusta syventäviä sisältöjä sekä kehittää konserttitapahtumien tueksi pedagogista materiaalia.

Avoimissa kenraaliharjoituksissa koululais- ja opiskelijaryhmillä on mahdollisuus seurata läheltä orkesterin, kapellimestarin ja solistin valmistautumista konserttiin. Avoimet kenraaliharjoitukset alkavat klo 10.00 ja päättyvät viimeistään klo 13.00. Viimeistään klo 11.30 on 20 minuutin tauko, jonka aikana ryhmällä on mahdollisuus poistua Konserttisalista. Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen osoitteeseen helsinki.philharmonic@hel.fi, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ohjelmatiedot löytyvät konserttikalenterista kyseisen päivän konsertin kohdalta. Koululais-, opiskelija- ja erityisryhmille vapaa pääsy.

www.kultus.fi -sivusto kokoaa pääkaupunkiseudun ajankohtaisen, lapsille ja nuorille suunnatun kulttuuritarjonnan ikäryhmittäin ja taidealoittain luokiteltuna. Kultuksessa ilmoitetaan erityisesti koululaisryhmille soveltuvista tapahtumista sekä taide- ja yleisökasvatusprojekteista. Lisäksi sivuilta löytyy tietoa opettajien koulutuksista ja opettajille tarkoitetuista infotilaisuuksista. Kultuksesta löytyy ideoita, miten taide- ja kulttuurilajien tarjontaa voi hyödyntää eri aineiden ja aihekokonaisuuksien opetuksessa.

 


Sinfoniaorkesteri

Sinfoniaorkesteri on kymmenien soittajien ja soittimien muodostama yhtye, jonka jokaisella jäsenellä on oma, tärkeä roolinsa sävellyksen esittämisessä. Useimmiten orkesteria johtaa kapellimestari, joka tahtipuikollaan pitää soittajat samassa tahdissa ja eleillään ja ilmeillään näyttää tulkintaohjeita. Soitinten istumajärjestys voi vaihdella teoksesta ja orkesterista riippuen.

 

 

Jousisoittimet

viulu.jpg

 

Viulu
Jos orkesteri olisi purjelaiva, viulut olisivat sen purjeet. Ne soivat melkein koko ajan, niitä on orkesterissa enemmän kuin mitään muita soittimia ja säveltäjät kirjoittavat niille yleensä kauneimmat melodiat. Kaikkia orkesterin jousisoittimia soitetaan pääasiassa niin, että oikea käsi käyttää jousta ja vasen käsi painelee kieliä.

alttoviulu.jpg

 

Alttoviulu

Alttoviulu muistuttaa viulua, mutta se on isompi ja siinä on pitemmät kielet – siksi se myös soi matalammalta. Koska alttoviulujen ääniala on matalien ja korkeiden jousisoittimien välissä, ne pääsevät harvoin loistamaan sooloillaan.

 

 

 

Sello

Koska selloa ei voi soittaa leuan alta, sitä soitetaan pystyasennossa polvien välissä. Sellon kielet ovat kaksi kertaa niin pitkät kuin alttoviulussa, minkä vuoksi se soi oktaavia matalammalta.

 

 

 

Kontrabasso

Jos viulut ovat orkesterin purjeet, kontrabassot ovat sen peräsin. Isoimpana ja matalimpana jousisoittimena se ohjaa sekä pulssia että sointujen alimpia säveliä. Koska täysikokoinen kontrabasso on noin kaksi metriä korkea, sitä soitetaan joko seisten tai korkealla tuolilla istuen.

Puupuhaltimet

 

 

 

 

Huilu

Poikkihuilu on orkesterin korkeaäänisin puupuhallin, ellei säveltäjä ole kirjoittanut teokseen osaa pikkolohuilulle. Poikkihuilua soitetaan nimensä mukaisesti poikittain toisin kuin nokkahuilua, joita näkee sinfoniaorkesterissa todella harvoin.

 

 

 

 

Oboe

Oboen nimi tulee ranskan kielen sanoista haut bois, korkea puupuhallin. Sitä pidetään yhtenä orkesterin tärkeimmistä soittimista. Koska sen ääni on hyvin kantava, melkein jokainen konsertti alkaa oboen muille soittimille antamalla viritysäänellä.

 

 

 

 

Klarinetti

Klarinetti on monipuolinen soitin. Sillä voi soittaa sekä hyvin matalalta että hyvin korkealta ja aivan hiirenhiljaa tai todella kovaa. Muiden puhaltimien tavoin klarinetin äänenkorkeutta säädetään painelemalla putkeen tehtyjä reikiä. Näin joko lyhennetään tai pidennetään puhallusilman kulkemaa matkaa soittimessa.

 

 

 

 

Fagotti

Fagotti on orkesterin isoin ja matalin puupuhallin. Se on paksua puuta ja siinä on niin paljon raskasta metallikoneistoa, että soittajan täytyy kannatella sitä olkansa yli vedetyssä hihnassa.

Vaskipuhaltimet

 

 

 

Käyrätorvi

Käyrätorvi on hyvin vanha ja monipuolinen soitin, jonka ääni tuotetaan muiden vaskipuhaltimien tavoin päristelemällä huulia suukappaletta vasten. Äänenkorkeutta vaihdellaan puhallusta muuttamalla ja painelemalla torven varteen kiinnitettyjä läppiä. Äänensävyä voi muuttaa erilaisilla vaimentimilla tai työntämällä käden torven sisään.

 

 

 

Trumpetti

Trumpetti on yksinkertainen soitin, josta taitava soittaja saa vain kolmea venttiiliä painelemalla kymmeniä eri sävelkorkeuksia. Trumpetin ääni on hyvin kuuluva ja kirkas, mutta erilaisilla vaimentimilla äänensävyjen kirjoa voi laajentaa loputtomasti.

 

 

 

Pasuuna

Pasuuna on poikkeusyksilö vaskipuhaltimien joukossa. Kun muiden puhaltimien äänenkorkeutta muutetaan painelemalla venttiilejä tai läppiä, pasuunan ääntä muutetaan työntämällä ja vetämällä pitkää U:n muotoista putkea. Siksi sitä sanotaan joskus vetopasuunaksi.

 

 

 

Tuuba

Tuuba on orkesterin isoin vaskisoitin. Sen helposti tunnistettava, matalalta pörisevä ääni on hyvin kantava, ja se tuotetaan pärisyttämällä huulia rennosti suukappaleen sisällä.

Lyömäsoittimet 

Yleensä orkesterin takariviin aseteltuja lyömäsoittimia on monenlaisia: joillakin, kuten kellopelillä, soitetaan melodioita, toisilla taas pääasiassa rytmejä, kuten tamburiinilla ja patarummuilla. Rumpujen kalvoja kiristämällä tai löysentämällä voi säätää äänenkorkeuksia.

 

 

Patarumpu

 

 

Kellopeli

 

 

Marimba

 

 

Triangeli

 

 

Lautaset

 

 

Isorumpu

Harppu ja kosketinsoittimet

 

Harppu on tyypillisen sinfoniaorkesterin suurikokoisin soitin, mutta sen ääni on hento ja hauras. Harppua soitetaan näppäilemällä molemmin käsin sen noin 45 kieltä, joiden tuottamaa äänenkorkeutta voi muuttaa polkimilla.  

 

Teksti: Jaani Länsiö

Soitinkuvat: Mervi Lindman