Musta tausta

Rytmi

Rytmi on osa jokapäiväistä elämäämme. Puhumme ihmisen rytmitajusta. Viikolla tai keholla on oma rytminsä kuten myös vuorokaudella, tanssissa tai elintoiminnoissa. Rytmi on usein se, mikä saa meidät jammailemaan musiikin mukana.

Musiikissa rytmi tarkoittaa musiikin perussykettä, sitä millä tavalla musiikki jakautuu ajassa ja kuinka sitä painotetaan. Rytmi muuttuu eläväksi ja merkitykselliseksi, kun eri iskuja painotetaan eri tavalla. Puheessa tämä on tuttu ilmiö. Vieraalla tavalla rytmitetty tai painotettu sana voi olla vaikea ymmärtää. Hyvän rytmitajun on todettu olevan yhteydessä lukutaitoon ja kielten oppimiseen.


Rytmi renesanssissa
Rytmi on renessanssissa sidottu läheisesti polyfoniaan, moniäänisyyteen. Monen melodian soidessa yhtä aikaa eri äänillä on usein oma itsenäinen rytminsä. Siksi kaikkien äänten yhteistä rytmiä ei välttämättä ole kuultavissa, eikä musiikissa voi laskea esimerkiksi kolmeen tai neljään. Rytmin sijaan musiikissa on yhteinen pulssi, jonka mukaan kaikki liikkuvat.

Rytmi barokissa
Barokissa musiikkiin vakiintui tahtien eli laskennallisten yksiköiden käyttö. Barokkimusiikissa voi toisin sanoen laskea esimerkiksi kolmeen tai neljään. Basso continuo -ryhmä luo barokkiorkesteriin vakaan yhtenäisen pohjan yhteisen rytmin ja harmonian kautta.

Rytmi klassismissa
Basso continuosta luopuminen ja harmonia- ja bassostemmojen erikseen kirjoittaminen muuttivat orkesterisäestyksen luonteen. Pyrittiin jäsenneltyyn, luonnolliseen ja yksinkertaiseen ilmaisuun. Yksittäiset stemmat mahdollistivat tarkemman ja yksityiskohtaisemman rytmin käsittelyn. Orkesterisäestyksessä se näkyi esimerkiksi keskiäänien rytmisenä selkärankana, jonka alla kulki bassolinja. Harmonia kudottiin rytmisen perussykkeen sisään melodia- ja bassolinjan välille.

Rytmi romantiikassa
Rytmi monimutkaistuu ja tempojen äärilaidat kasvavat. Hidas on todella hidas, nopea todella nopea. Kehittyvä musiikin koulutus sekä virtuoosit mahdollistavat yhä nopeammat ja monimutkaisemmat rytmit.

Rytmi impressionismissa
Impressionismissa rytmi monimutkaistuu. Samaa rytmistä motiivia saatetaan käyttää rytmisenä kudelmana eikä iskuja ole välttämättä helppoa tunnistaa. Käytetään rytmisiä fragmentteja, jotka toistuvat.

Rytmi ekspressionismissa
Muodon ja harmonian vapautuminen vaikutti rytmiin, josta tuli entistä monimutkaisempi, epäsäännöllinen ja usein täynnä tempovaihtelua.

Rytmi aikamme musiikissa
Koneet ja pitkä perinne vaativien rytmien soitosta mahdollistavat niin minimalistisen rytmikäsittelyn kuin monimutkaisen rytmimaiseman. Sarjallisuus, sattumanvaraisuus ja polyrytmiikka kuuluvat kiinteänä osana musiikkiin. Rytmi voi olla myös määrittelemätöntä, kuten esimerkiksi häly.