article-image

Kamarimusiikkia!

Kamarimusiikkiviikolla kaupunginorkesteri soittaa 100-vuotiaalle Suomelle kotikaupungin monilla kulmilla.

KONSERTIT

Ti 3.10. klo 14.00 Kanneltalo. Vapaa pääsy.
Aili Ikonen ja Filharmooninen Viihdejousikko

Ke 4.10. klo 13.30 Myllypuron monipuolinen palvelukeskus. Vapaa pääsy.
Aili Ikonen ja Filharmooninen Viihdejousikko

Ke 4.10. klo 14.00 Vuotalo. Vapaa pääsy.
Kalevalasta kaukomaille.

To 5.10. klo 14.00 Maunula-talo. Vapaa pääsy.
Seppo Kantonen, Teemu Viinikainen & HKO:n jousikvartetti

Pe 6.10. klo 18.00 Helsingin kaupungintalo. Vapaa pääsy.
Mitä on suomalainen musiikki?

Pe 6.10. klo 20.00 Helsingin kaupunginmuseo. Vapaa pääsy.
Tangoa ja tarinoita.

La 7.10. klo 14.00 Ateneum. Liput 15-13 e.
Kalevalan mitalla.

La 7.10. klo 16.00 Helsingin taidemuseo HAM. Liput 10-8 e.
Viimeiset kiusaukset.

Suomi viettää kuluvana vuonna sadatta vuottaan itsenäisenä kansakuntana. Helsingin kaupunginorkesterin muusikot kunnioittavat juhlavuotta lokakuussa esittämällä viikon ajan monipuolisesti suomalaista musiikkia orkesterikirjallisuuden ulkopuolelta.

 

Kamarimusiikkiviikolla 3.-7.10. Helsingin kaupunginorkesterin muusikot konsertoivat kamarimusiikkikokoonpanoissa ympäri Helsinkiä. Ohjelman taiteellinen suunnittelija Erkki Suomalainen kertoo Suomi 100 -juhlavuoden teemasta. HKO:n alttoviulun äänenjohtaja Atte Kilpeläinen soitta myös Meta4 -jousikvartetin alttoviulistina. Atte pohtii sinfoniaorkesterisoitoin ja kamarimusiikin eroja ja yhdistäviä tekijöitä. 

 

Taiteellisen suunnittelija tervehdys

Kaikkien aikojen suomalaisimman sävelteoksen titteliä on usein soviteltu Jean Sibeliuksen Finlandialle. Mutta mitä oikeastaan on suomalainen musiikki; missä ovat sen juuret ja millaisista aineksista se on syntynyt?  Musiikkia on Suomessa toki sävelletty jo kauan ennen ensimmäistä itsenäisyyspäivää. Musiikki on ollut osaltaan muodostamassa kansallista identiteettiä ja antanut joskus panoksensa kansakunnan itsenäisyystaisteluun. Jean Sibelius sävelsi likimain kakkoskansallislaulun asemaan kohonneen Finlandian alun alkaen osaksi Sanomalehdistön päivien musiikkia. Elettiin vuotta 1899. Vallanpitäjät pyrkivät suitsimaan vapaata suomalaista tiedonvälitystä ja juhlien ohjelma oli peitelty protesti tälle kehitykselle. Musiikin juhlissa muuten esitti tuolloin Helsingin kaupunginorkesteri säveltäjän itsensä johdolla.

Me suomalaiset eittämättä pidämme Uudessakaupungissa syntynyttä, joskin sittemmin Tukholmassa uran luonutta Bernhard Henrik Crusellia suomalaisena säveltäjänä. Vaan mitä mahtavat tästä ajatuksesta tuumia ruotsalaiset? Jean Sibeliuksen kenties tunnetuimman sinfonian, toisen sinfonian, materiaali on syntynyt suurelta osin Italian Rapallossa. Musiikin soidessa meidän mielikuvissamme siintää silti todennäköisemmin havupuita kuin ligurialainen oliivilehto. Italialainen kuulija saattaisi tosin ajattella toisinkin. Entä mitä meidän pitäisi ajatella siitä, että maamme kansallislaulun on säveltänyt saksalainen säveltäjä?

Onko sittenkin niin, että kaikki Suomen kamaralla sävelletty musiikki on suomalaista? Vai tulisiko säveltäjällä kuitenkin olla Suomen passi - tai ainakin pysyvä oleskelulupa? Entä kuinka paljon musiikissa sopii olla kansainvälisiä vaikutteita, jotta se vielä täyttää avainlipputunnuksen kriteerit?  Mikä tekee Toivo Kärjen tangosta suomalaisen tangon?

Kamarimusiikkiviikon ohjelma pyrkii - jollei varsin vastaamaan kysymykseen musiikin suomalaisuudesta, ainakin tarjoamaan aiheeseen erilaisia kuulokulmia. Kokemus suomalaisuudesta syntyy lopulta kuulijan korvassa. Tämä viikko on Helsingin kaupunginorkesterin muusikoiden lahja satavuotiaalle Suomelle!

Erkki Suomalainen