Bluebeard's Castle

Thu 16/01/2020 19:00 - 21:00
Tickets: 46.00-9.50 €

Introduction

Spend an evening in the echo chambers on the dark side of the human mind. In the King Lear Overture of Hector Berlioz, a composer who worshipped Shakespeare, the orchestra’s violas, cellos and basses come together and recite the thoughts of the mad old king. The forbidden doors of Duke Bluebeard’s gloomy castle are opened in the concert version of Bartók’s opera by mezzo-soprano Szilvia Vörös from the Vienna State Opera, who is joined by bass Mika Kares, who has performed leading roles in opera houses around the world.

Susanna Mälkki

Helsingissä syntynyt ja nuoruutensa asunut Susanna Mälkki on kasvanut Helsingin kaupunginorkesterin säestyksellä. Pienenä hän istui orkesterin konserteissa perheensä kanssa, ja nuorena musiikinopiskelijana seurasi tarkasti orkesterimuusikoiden ammattitaitoa ja nautti maailman parhaiden solistien esiintymisistä. Vuonna 2004 hän pääsi ensimmäistä kertaa johtamaan orkesteria, jonka 13. ylikapellimestarina hän aloitti syksyllä 2016.

Mälkin tie kapellimestariksi on kulkenut Sibelius-Akatemian ja Tukholman Edsberg-instituutin selloluokkien kautta. Hän voitti kansalliset Turun sellokilpailut ja nousi Göteborgin sinfoniaorkesterin soolosellistiksi, mutta jo nuorena kytemään jäänyt innostus orkesterinjohtamiseen ohjasi häntä koko ajan kohti kapellimestariopintoja.

Mälkin ensikosketus orkesterinjohtamiseen tuli Tukholmassa orkesterisoitinten opiskelijoista kootun pienyhtyeen kapellimestarina. Toisen kerran Mälkki johti koulun kamariorkesteria Ruotsin radion sinfoniaorkesterin silloisen ylikapellimestarin Esa-Pekka Salosen seuratessa vierestä. Tunne todellisen intohimon löytymisestä oli sinä hetkenä kirkas ja on sitä edelleen. 

Mälkin läpimurto tapahtui vuonna 1999 Helsingin juhlaviikoilla, ja ensimmäisen vakiokiinnityksensä hän sai Stavangerin orkesterin musiikillisena johtajana. Maineikkaan nykymusiikkiorkesteri Ensemble Intercontemporainin taiteellisena johtajana (2006–2013) hän vakiinnutti nimensä aikamme musiikin syvällisenä tulkkina. 

Mälkki on johtanut maailman parhaita orkestereita, kuten kaikkia USA:n Big Five -orkestereita, Amsterdamin Concertgebouw’ta, Berliinin filharmonikkoja ja Lontoon sinfoniaorkesteria sekä vieraillut oopperataloissa aina New Yorkin Metropolitanista ja Pariisin oopperasta Milanon La Scalaan ja Wienin valtionoopperaan. Syksyllä 2017 hän aloitti Los Angelesin filharmonikoiden päävierailijana. Musical America -lehti valitsi Mälkin vuoden kapellimestariksi 2017.

Szilvia Vörös

Unkarilainen mezzosopraano Szilvia Vörös (s. 1988) kiinnitettiin suurille lavoille heti hänen valmistuttuaan Budapestin Franz Liszt -akatemiasta. Hän teki debyyttinsä Unkarin kansallisoopperan jäsenenä vuonna 2014, ja esiintyi pian myös Milanossa, Toulousessa ja Pariisissa sekä Salzburgin musiikkijuhlilla. Syksyllä 2018 hän liittyi Wienin Valtionoopperan laulajakuntaan.

Béla Bartókin Herttua siniparran linnan laulaminen on yksi Vörösin suurista unelmista, mutta jo yliopistoaikanaan hän päätti jättää Judithin roolin kypsymään kunnes hän olisi vähintään kolmekymppinen. Vörös koki, että ilman riittävää laulutekniikkaa, itsetuntemusta, kokemusta elämästä, rakastumisesta ja parisuhteen vaikeudesta hänen eläytymisensä Judithin tunnemaailmaan jäisi pintapuoliseksi.

”Judith on erityinen hahmo. Hän on rohkea, sillä hän jättää koko elämänsä taakseen ottaakseen selvää Siniparrasta. Tietyllä tavalla hän on myös äidillinen, ja haluaa hoivata Sinipartaa, tehdä tämän linnasta kodin. Judithilla on kyky saada Siniparta avaamaan sydämensä, mutta hän ei ymmärrä lopettaa silloin, kun kaikki on parhain päin. Musiikissakin tulee hetki, kun kaikki rytmit ja melodiat ovat yhtä, ja hahmot voisivat olla onnellisia. Viidennen oven avauduttua he voisivat rakastaa toisiaan, mutta sen jälkeen Judith ei enää tiedä kuinka olla. Aluksi hän on ollut kiinnostunut, halunnut tietää kaiken miehestään, mutta sitten hänen uteliaisuutensa muuttuu negatiivisiksi tunteiksi, mustasukkaisuudeksi, epäilyksi ja aggressioksi. Se on tuhoisaa, ja siksi hänen täytyy liittyä Siniparran entisten vaimojen joukkoon.”

Vörös uskoo, että tarina on opetus rakkaudesta ja elämästä. ”Pariskuntien olisi hyvä päättää, mikä on elämässä lopulta tärkeintä. Tietää toisesta kaikki vai jättää joitain asioita salaisuudeksi, ja hyväksyä, että rakastamme toisiamme, että voimme elää yhdessä?” 

Helsingin kaupunginorkesterin konserteissa Szilvia Vörös tekee kolminkertaisen debyytin. Hän esiintyy ensimmäistä kertaa sekä Suomessa, Herttua Siniparran linnassa että ooppera-CD:llä, kun se BIS-yhtiön julkaisemana aikanaan ilmestyy.

Jaani Länsiö

Mika Kares

Mika Kares (s. 1978) on tämän hetken kansainvälisesti menestynein suomalainen bassolaulaja. Tehtyään vuonna 2012 läpimurtonsa Tampereen oopperan Tannhäuserissa Kares on laulanut esimerkiksi Zürichin oopperassa, Baijerin valtionoopperassa, Theater an der Wienissä ja Wienin valtionoopperassa. Ensi kesänä hän laulaa Berliinin valtionoopperan Hovanštšinassa Ivan Hovanskin roolin. Tulevina kausina hän keskittyy suuriin Wagner-rooleihin. 
Herttua Sinipartaa on ehdotettu Karekselle jo vuosien ajan, mutta vasta nyt hän koki olevansa valmis Bartòkin oopperaan. ”Tähän ryhtymistä piti miettiä kauan. Se on yksi urani haastavimmista rooleista, ellei haastavin", Kares sanoo. ”Haluan asettaa itseni vaikeisiin tilanteisiin. Se tekee hyvää aivoille.” 
Kares puhuu sujuvaa saksaa ja käyttökelpoista italiaa, mutta unkarin kohdalla hän hyppää suoraan syvään päähän. ”Musiikillisesti siinä on valtavasti työtä, mutta myös unkarin kieliopissa ja ääntämissäännöissä on kova opiskeleminen. Esimerkiksi sanojen painotus saattaa olla vastoin nuottikuvaa. Onneksi libretosta on olemassa suomenkielinen käännös, ja olen saanut unkarin asiantuntijoilta apua. Koko prosessissa on paljon samaa kuin juuri levyttämässäni Boris Godunovissa.” Kares lauloi Siniparran roolin ensimmäistä kertaa viime kesänä Rauma Festivossa, jonka taiteellinen johtaja hän on.
Oopperarooliin on silti mentävä äänteitä ja nuotteja syvemmälle. Draaman kaari ei jaksaisi kantaa täyttä 70 minuuttia ilman täydellistä tutustumista hahmon tunne-elämään. ”Siniparta on hyvin tumma hahmo”, Kares kuvailee. ”En näe häntä niinkään julmana kuin pelokkaana miehenä, joka ei uskalla avautua ja luottaa. Hän on kuin se kylän outo tyyppi, josta liikkuu huhuja, mutta jota kukaan ei tunne. Hänellä on hyvä sielu ja tarve tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi, mutta hän ei löydä väylää olla oma itsensä. Kykenemättömyyttään Siniparta sortuu joka kerta samaan ratkaisuun. Siinä hänen julmuutensa tulee esille.” 
Kares on noussut Musiikkitalon lavalle yhdessä Helsingin kaupunginorkesterin kanssa usein: Mozartin Requiem kuultiin vuonna 2015, Musorgskin Kuoleman lauluja ja tansseja vuonna 2016 ja Beethovenin yhdeksäs sinfonia vuonna 2018. 

Seuraa Mika Karesta Twitterissä @MikaKares

Jaani Länsiö 

Hector Berlioz (1803–1869): Kuningas Lear, alkusoitto op. 4 (1831)

Shakespearen näytelmä teki ensilukemalta vaikutuksen Berlioziin, jonka muistelmat ja kirjeenvaihto viittaavat alkusoiton vahvaan ohjelmallisuuteen. Vuonna 1843 Hannoverin kuningas totesi hänelle: ”Orkesterinne puhuu, muttette tarvitse sanoja. Pystyin seuraamaan jokaista kohtausta: kuninkaan saapumista kamariin, myrskyä nummella, kauhistuttavaa kohtausta vankilassa ja Cordelian valitusta. Oi, tämä Cordelia! Kuinka olettekaan kuvannut hänet!” Berlioz valotti myöhemmin sävellysvalintojaan: patarummut ovat kuninkaan sisääntulon historiallinen merkki, ja kun Learin hulluus puhkeaa kesken myrskyn, kuullaan pääteema selloilla ja kontrabassoilla.

Kuningas Lear luopuu vallasta pyytäen tyttäriään kilvoittelemaan rakkaudestaan. Goneril ja Regan ylistävät isäänsä, mutta rehellinen Cordelia ei suostu ylisanoihin, ja kimpaantunut Lear naittaa hänet ilman myötäjäisiä Ranskan kuninkaalle. Goneril ja Regan perivät maan, mutta nöyryyttävät Learia ajaen hänet myrskyn selkään. Kuninkaan rinnalle jää vain uskollinen narri sekä palvelijaksi naamioitunut maanpakolainen, Kentin jaarli. Lear menettää kuitenkin järkensä kesken yöllisten koettelemusten.

Gloucesterin jaarlin pojat ajautuvat kiistaan, kun avioton Edmund juonittelee isänsä ja veljensä Edgarin syrjäyttämiseksi. Edgar joutuu pakenemaan vääriä syytöksiä. Cordelian kuultua isänsä ahdingosta ranskalaiset suunnittelevat hyökkäystä sekasortoiseen Britanniaan. Kent ja Gloucester koettavat tukea ranskalaisia, mutta Edmund kavaltaa suunnitelman siskoksille, jotka ovat molemmat rakastuneita häneen.

Ranskalaiset nousevat maihin häviten kuitenkin taistelun. Lear ja Cordelia vangitaan, mutta he julistavat vankilassa vielä keskinäistä rakkauttaan. Samalla Gonerilin puoliso kääntää kantansa vaatien kuninkaan palauttamista valtaan. Edgar paljastaa Edmundin vehkeilyt, ja katumapäissään Edmund tunnustaa lähettäneensä salamurhaajan Cordelian perään. Pelastajat saapuvat liian myöhään. Goneril myrkyttää Reganin ja lopulta itsensä mustasukkaisuudesta Edmundiin. Lear kuolee surusta Kentin jaarlin sekä Edgarin periessä vallan kitkerin sävelin.

Vera Plosila

Béla Bartók (1881–1945): Herttua Siniparran linna, yksinäytöksinen ooppera op. 11 (1918)

Bartokin symbolistisen oopperan merkityksistä on esitetty lukuisia tulkintoja. Alla esiintyvät huomiot pohjaavat Judit Frigyesin analyysiin In Search of Meaning in Context.

Frigyesin tulkintakehys rakentuu György Lukácsin filosofialle. Vaikkei Bartók tiettävästi tuntenut häntä, pitää Frigyesi aikalaisten ajatusmaailmoja yhtenevinä. Lukács näki kulttuurin reaktiona elämän kokonaisvaltaisuuteen, yksilön kääntymisenä elämää kohden. Kaikki merkittävä tapahtuu sielussa, jossa kamppailemme sisäisten ristiriitojemme kanssa. Kärsimys onkin syvä kokemus, ulkoistamattomissa ja pakenemattomissa. Sovitus löytyy silti kamppailujen päästä, kun polkujen on palattava yhteen. Onhan niiden lähde sama, jakamaton ykseys. Sielu on Lukácsilla symboli – näyttämö, jolla elämän draama koetaan.

Frigyesi pohtii symbolien vaikeatulkintaisuutta. Ne saattavat kantaa useita, jopa ristiriitaisia merkityksiä, jotka eivät palaudu kieleen tai havaintomaailmaan. Prologissa Siniparta viittaakin linnaan sisäisenä näyttämönä. Taustan musiikki on Frigyesille kuin näyttämö ilman tapahtumia: ”Teema toimii eräänlaisena luomismusiikkina; se edustaa olemassaolon tavoittamatonta syvyyttä ennen kuin todellinen laulu ja tunne syntyvät.”

Draaman alussa kuullaan kaksi musiikillista aihetta: Sinipartaan yhdistetty, yksinkertainen C-duuriteema, sekä Judithiin assosioituva, kromaattinen Fis-duuriaihe. Jälkimmäistä leimaa dissonoiva puolisävelaskel, josta muodostuu oopperassa kärsimyksen johtoaihe. Judith tulkitaankin usein aggressiiviseksi naishahmoksi, joka haluaa selvittää rakastettunsa salaisuudet. Frigyesi pitää häntä kuitenkin osana Siniparran sielua, ristiriitaisena äänenä tämän olemuksessa.

Pimeys ja valo muodostavat merkittävän symboliakselin oopperassa. Yö kuvaa historiallisesti paitsi kuolemaa, myös ekstaattista rakkautta ja sielun mysteeriä. Pimeyden langetessa musiikki jatkuu, ja alun vastakkaiset teemat (C/F#) nivoutuvat yhteen. Frigyesi toteaa: ”Teoksen muoto, kun se kehittyy pimeydestä ja palaa pimeään tuhoutuessaan sisäisten voimiensa paineesta, viittaa sekä ikuiseen yhteyteen että kokonaisuuteen. Judithin rakkaus johtaa Siniparran sisimpäänsä, jotta hän voi saavuttaa kokonaisuuden kauniissa yksinäisyydessä.”

Vera Plosila

Artists

  • Susanna Mälkki

    conductor

  • Szilvia Vörös

    Mezzo-soprano

  • Mika Kares

    Bass

Programme

  • 19.00
    Hector Berlioz

    King Lear Overture

  • 21.00
    Béla Bartók

    Bluebeard's Castle

Frequently Asked Questions

Can I take photos of the orchestra?

Yes, but only before or after the concert. During the concert we just want you to enjoy the music. This way you won’t disturb the musicians or other audience members.

How can I order interval refreshments?

Simply call 020 762 4862, send an e-mail to ravintolat.musiikkitalo@restel.fi​ or the Restis app. Interval refreshments for groups of 30 or more should be ordered from the sales service.

Do I have to dress up to attend a concert?

Only the orchestra has a dress code. You can dress as you like.

I have a season ticket but want to change my seat – what should I do?

If you would like to change your seat, you can purchase a new season ticket from the seats available when they go on sale. Unclaimed seats will be made available for individual concerts when the sales period for season tickets ends.

I have a season ticket but can’t make it to the concert – what should I do?

You can give the ticket to a friend or donate it to a music student by calling 09-3102 2700 or sending an e-mail to helsinki.philharmonic@hel.fi by 3pm on the day of the concert.