Made in America

Thu 13/09/2018 19:00 - 21:00
Tickets: 37.00-7.00 €

Introduction

Bernhard Herrmann’s film scores lived on beyond the confines of Hollywood. The love scene from the classic Alfred Hitchcock film Vertigo is one of the composer’s most idyllic works. Joan Tower’s Made in America describes her love for her country and has become a modern classic and won the 2008 Grammy Award for Best Classical Contemporary Composition.

Susanna Mälkki
 
Helsingissä syntynyt ja nuoruutensa asunut Susanna Mälkki on kasvanut Helsingin kaupunginorkesterin säestyksellä. Pienenä hän istui orkesterin konserteissa perheensä kanssa, ja nuorena musiikinopiskelijana seurasi tarkasti orkesterimuusikoiden ammattitaitoa ja nautti maailman parhaiden solistien esiintymisistä. Vuonna 2004 hän pääsi ensimmäistä kertaa johtamaan orkesteria, jonka 13. ylikapellimestarina hän aloitti syksyllä 2016.
 
Mälkin tie kapellimestariksi on kulkenut Sibelius-Akatemian ja Tukholman Edsberg-instituutin selloluokkien kautta. Hän voitti kansalliset Turun sellokilpailut ja nousi Göteborgin sinfoniaorkesterin soolosellistiksi, mutta jo nuorena kytemään jäänyt innostus orkesterinjohtamiseen ohjasi häntä koko ajan kohti kapellimestariopintoja.
 
Mälkin ensikosketus orkesterinjohtamiseen tuli Tukholmassa orkesterisoitinten opiskelijoista kootun pienyhtyeen kapellimestarina. Toisen kerran Mälkki johti koulun kamariorkesteria Ruotsin radion sinfoniaorkesterin silloisen ylikapellimestarin Esa-Pekka Salosen seuratessa vierestä. Tunne todellisen intohimon löytymisestä oli sinä hetkenä kirkas ja on sitä edelleen. 
 
Mälkin läpimurto tapahtui vuonna 1999 Helsingin juhlaviikoilla, ja ensimmäisen vakiokiinnityksensä hän sai Stavangerin orkesterin musiikillisena johtajana. Maineikkaan nykymusiikkiorkesteri Ensemble Intercontemporainin taiteellisena johtajana (2006–2013) hän vakiinnutti nimensä aikamme musiikin syvällisenä tulkkina. 
 
Mälkki on johtanut maailman parhaita orkestereita, kuten kaikkia USA:n Big Five -orkestereita, Amsterdamin Concertgebouw’ta, Berliinin filharmonikkoja ja Lontoon sinfoniaorkesteria sekä vieraillut oopperataloissa aina New Yorkin Metropolitanista ja Pariisin oopperasta Milanon La Scalaan ja Wienin valtionoopperaan. Syksyllä 2017 hän aloitti Los Angelesin filharmonikoiden päävierailijana. Musical America -lehti valitsi Mälkin vuoden kapellimestariksi 2017.
 
 
Tabea Zimmermann
 
”Uran ei koskaan tulisi kehittyä sisäistä kasvua nopeammin”, sanoo saksalainen Tabea Zimmermann (s. 1966). ”Sellaiset asiat kuin äänensävy ja laadukkuus ottavat oman aikansa kehittyäkseen. Kyse ei ole vain kädentaidoista, lihaksista tai tekniikasta; myös mielikuvituksen tulee kasvaa.” Zimmermannilla on sanojensa takana jo kohta 40 vuotta soittokokemusta, ja useista kollegoistaan poiketen hän aloitti suoraan alttoviulistina, eikä viulistina, jotta saattoi soittaa sisarustensa kanssa kamarimusiikkia. 
 
Taipaleensa ammattilaisuutta kohti hän aloitti nopeasti sarjalla kilpailuvoittoja, joita oli ennen parikymppisenä aloitettuja opintoja Sandor Veghin johdolla kertynyt jo lähemmäs tusina, suurimpina vuoden 1982 Geneven sekä 1984 Budapestin musiikkikilpailujen voitot. Vuonna 1983 Zimmermann sai Pariisin Maurice Vieux’n kilpailun voitosta palkinnoksi Étienne Vatelot’n modernin alttoviulun, jolla hän soittaa edelleen. Zimmermannia on jo vuosikymmenten ajan ylistetty maailman parhaimpiin kuuluvaksi alttoviulistiksi.
 
Vaikka Zimmermannin repertuaari kattaa soittimen koko kirjallisuuden, erityisesti nykymusiikin, hän on tällä vuosikymmenellä profiloitunut vahvasti Paul Hindemithin puolestapuhujana: sen lisäksi, että hän on levyttänyt koko säveltäjän tuotannon, Zimmermann myös istuu Sveitsin Hindemith-seuran hallituksessa ja järjestää jatkuvasti Hindemith-mestarikursseja ympäri maailman. Ensimmäisestä, Der Schwanendreher -alttoviulukonserton sisältävästä levystä hänelle myönnettiin vuoden instrumentalistin ECHO-palkinto vuonna 2014. Vuodesta 2002 Zimmermann on toiminut professorina Berliinin Hanns Eisler -korkeakoulussa.
Jaani Länsiö
 
Bernard Herrmann: Scène d'Amour elokuvasta Vertigo
 
Suoritettuaan ammattiopintonsa Bernard Herrmann (1911-1975) pyrki tekemään uraa konserttimusiikin säveltäjänä. Hän työskenteli myös arvostettuna kapellimestarina, joka johti aikansa uutta musiikkia, mm. Mjaskovskia ja Charles Ivesia. 1940-luvulta lähtien hän kuitenkin tuli tunnetuksi yksinomaan elokuvamusiikin säveltäjänä, joka teki yhteistyötä mm. Orson Wellesin, Francois Truffaut’n, Brian de Palman ja Martin Scorsesen kanssa. Jatkuvat menestykset tällä saralla eivät tehneet Herrmannia onnelliseksi. Häntä harmitti elämänsä loppuun saakka, ettei kukaan ollut kiinnostunut hänen muista teoksista, joukossa sinfonia (1941), ooppera Humiseva harju (1951) ja jousikvartetto (1965). 
 
Herrmannilla oli poikkeuksellinen kyky luoda vahvoja tunnelmia yksinkertaisin keinoin. Eräs säveltäjän tavaramerkeistä oli käyttää elokuvan aiheeseen räätälöityä yksilöllistä soitinnusta. Tämä piirre leimaa myös Alfred Hitchcockin elokuviin syntyneitä partituureja. Esimerkiksi kauhuelokuvassa Psycho soi ainoastaan jousiorkesteri, siinä missä humoristista jännäriä North by Northwest säestää värikkäästi käytetty täysi orkesteri.
 
Hitchcockin psykologinen trilleri Vertigo (1958) ei ollut suuri menestys ensi-illassaan, mutta nyttemmin se on arvostettu klassikko. Hermannin partituuria pidetään eräänä hänen kaikkein parhaimmistaan. Musiikilla on elokuvassa niin oleellinen rooli, että kriitikko Alex Ross on luonnehtinut Vertigoa sinfoniaksi elokuvalle ja orkesterille. Vertigo kertoo etsivän (James Stewart) pakkomielteisestä rakkaudesta salaperäiseen naiseen (Kim Novak). Scène d‘Amour (Rakkauskohtaus) korostaa tätä teemaa sisältämällä viittauksia Wagnerin Tristaniin ja Isoldeen.
 
Paul Hindemith: Der Schwanendreher
 
Paul Hindemithin (1895-1963) nimi liitetään usein käyttömusiikin (Gebrauchsmusik) käsitteeseen. Ideana oli säveltää musiikkia, jonka ei tarvinnut olla kovin syvällistä ja joka sopisi myös harrastajille. Nämä periaatteet eivät tietenkään sulje pois, etteikö sävellys olisi taiteellisesti korkeatasoinen. Hindemith sävelsi lukuisia käyttömusiikkiteoksia erilaisille kokoonpanoille, missä oli eduksi, että hän itse osasi soittaa useita orkesterin soittimia. Hänen oma instrumenttinsa oli alttoviulu, jota hän soitti sekä solistina että kamarimuusikkona. 
 
Vuonna 1935 Hindemith sävelsi itselleen erään suosituimmista käyttömusiikkiteoksistaan, alttoviulukonserton Der Schwanendreher. Sävellys sai kantaesityksensä Amsterdamissa 14.11. samana vuonna. Solistina oli säveltäjä itse, orkesteria johti Willem Mengelberg. Kolmiosainen konsertto perustuu keskiaikaisiin kansansävelmiin, jotka Hindemith oli löytänyt Franz Böhmen kirjasta Altdeutsches Liederbuch (1877). Teoksessa on ohjelmallinen sisältö: ”Muusikko saapuu iloiseen seuraan ja tuo mukanaan musiikkiaan: vakavia ja hilpeitä lauluja, ja lopuksi tanssin. Muusikko kehittelee ja muokkaa esittämiään sävelmiä niin taitonsa kuin hetken inspiraation mukaan.” 
 
Ensimmäinen osa perustuu sävelmään Zwischen Berg und tiefem Tal (Vuorten ja syvien laaksojen välissä). Toisen osan pääaiheena soi sävelmä Nun laube, Lindlein laube (Nyt pikku lehmuksen lehdet kukkivat); lopun fugato perustuu lauluun Der Gutzgauch auf dem Zaune sass (Käki istui aidalla). Finaali koostuu muunnelmista sävelmästä Seid ihr nicht der Schwanendreher, sananmukaisesti Ettekö olekin joutsenen kääntäjä: keskiajalla ´Schwanendreher´ oli kisälli, joka avusti kokkia tämän paistaessa joutsenta. 
 
 
Richard Wagner: Siegfried-idylli
 
Syksyllä 1870 Richard Wagner (1813-1883) avioitui Cosiman, Franz Lisztin tyttären, kanssa. Suhde oli jo pari vuotta vanha ja skandaalinkäryinen. Heidän tavatessaan Wagner oli vielä aviossa Minna Planerin kanssa, mutta ei enää asunut tämän kanssa. Cosima puolestaan oli naimisissa kapellimestari Hans von Bülowin kanssa, joka joutui nielemään tosiasian, että hänen vaimonsa synnytti Wagnerille kaksi lasta. Minna ja von Bülow eivät silti suostuneet avioeroihin. Wagnerin kohdalla tilanne muuttui Minnan kuoltua vuonna 1866, ja lopulta von Bülowkin antoi periksi.
Wagnerin uusi perheonni soi orkesterikappaleessa, joka syntyi syksyllä 1870 juhlistamaan Cosiman syntymäpäivää. Kappale sai kantaesityksensä 25.12.1870 perheen huvilan rappukäytävässä Tribschenissä, Sveitsissä. Wagner itse johti Tonhalle-Orchester Zürich-orkesterin muusikoista koottua yhtyettä.
 
Cosima - joka oli syntynyt 24.12. mutta aina vietti syntymäpäiväänsä joulupäivänä - kirjoitti päiväkirjaansa: ”Kun heräsin, korviini kantautui yhä täyteläisempi sointi; en voinut kuvitella näkeväni unta: kuulin musiikkia, ja millaista musiikkia! Sen kuoltua pois Richard tuli huoneeseen lasten kanssa ja antoi minulle sinfonisen syntymäpäivälahjansa partituurin. Minulla oli kyyneleet silmissä ja niin oli myös kaikilla muilla.”
 
Kappaleen piti jäädä perheen yksityiskäyttöön, mutta rahapulan takia Wagner myi sen vuonna 1878 kustantajalle. Alkuperäinen teos on kirjoitettu kahdeksalle puhaltajalle ja jousikvintetolle. Painetussa versiossa Wagner muutti alkuperäisen otsikon Tribschen-idylli Siegfried-idylliksi; Siegfried oli perheen poika. 
 
Joan Tower: Made in America 
 
New Yorkin osavaltiossa syntynyt Joan Tower (s. 1938) vietti osan lapsuudestaan Boliviassa. Yhdysvalloissa hän opiskeli sävellystä Bennington Collegessa ja Columbian yliopistossa. Tower teki läpimurtonsa orkesteriteoksella Sequoia (1981) ja oli vuosina 1988-1991 St. Louis Symphony Orchestran kotisäveltäjä. Tower on Da Capo Chamber Players -yhtyeen perustajajäsen ja on työskennellyt pianistina ja opettajana. Hän on säveltänyt tilausteoksia usealle yhdysvaltalaiselle orkesterille; tuotantoon kuuluu etenkin kamari- ja orkesterimusiikkia.
 
Made in America syntyi vuonna 2004 osana ”Ford Made in America”-ohjelmaa, jossa tilataan teoksia joita myös pienet orkesterit voivat esittää. Towerin teos sai kantaesityksensä Glens Fallsin sinfonikkojen konsertissa vuonna 2005. Nashvillen sinfonikkojen ja Leonard Slatkinin levytys sai vuonna 2008 kolme Grammy-palkintoa (paras orkesteriteoksen esitys, paras klassisen musiikin CD ja paras uusi sävellys). 
 
Sävellys ottaa lähtökohdakseen tunnetun amerikkalaisen isänmaallisen laulun America the Beautiful. Tower kertoo: ”Laulu on kaunis ja minusta oli hienoa käsitellä sitä puhtaasti musiikillisena ideana. Mutta vaikka kyseessä olisi kuinka voimakas idea tahansa, siihen ei pidä suhtautua itsestäänselvyytenä - seikka jonka Beethoven (eräs suurista esikuvistani) tiesi hyvin. Teemaa haastavat ja keskeyttävät aggressiiviset ja riitasointuiset aiheet. Mutta America the Beautiful pulpahtaa silti aina esiin - joskus hellän intiimisti, joskus suurieleisen ylevästi - ikään kuin sanoakseen: ’Täällä pysyn, vaikka muutan olomuotoani’. Teoksessa soi jatkuva musiikillinen kamppailu. Ehkäpä se oli alitajuinen tapani reagoida kysymykseen millä tavalla pidämme Yhdysvallat ’upeana’.”
 
Christian Holmqvist

Artists

  • Susanna Mälkki

    conductor

  • Tabea Zimmermann

    viola

Programme

  • 19.00
    Bernard Herrmann

    Scène d’Amour from the movie Vertigo

  • Paul Hindemith

    Der Schwanendreher

  • Richard Wagner

    Siegfried Idyll

  • 21.00
    Joan Tower

    Made in America

Frequently Asked Questions

Can I take photos of the orchestra?

Yes, but only before or after the concert. During the concert we just want you to enjoy the music. This way you won’t disturb the musicians or other audience members.

How can I order interval refreshments?

Simply call 020 762 4862, send an e-mail to ravintolat.musiikkitalo@restel.fi​ or click on the link http://shop.ravintolamaailma.fi/musiikkitalo/. Interval refreshments for groups of 30 or more should be ordered from the sales service.

Do I have to dress up to attend a concert?

Only the orchestra has a dress code. You can dress as you like.

I have a season ticket but want to change my seat – what should I do?

If you would like to change your seat, you can purchase a new season ticket from the seats available when they go on sale. Unclaimed seats will be made available for individual concerts when the sales period for season tickets ends.

I have a season ticket but can’t make it to the concert – what should I do?

You can give the ticket to a friend or donate it to a music student by calling 09-3102 2700 or sending an e-mail to helsinki.philharmonic@hel.fi by 3pm on the day of the concert.