Pariisin maailmannäyttelykiertue ”Pariisin Turnee”

Historia

Pariisin turnee eli Filharmonisen seuran orkesterin Euroopan kiertue päämääränään Pariisin maailmannäyttely oli aikanaan varsin hurja hanke. Matkalle ei alun alkaen ollut varoja ja sitä vastustettiin liian pröystäilevänä ja muutenkin hankalana. Kajanus ystävineen kuitenkin piti matkaan lähtöä tärkeänä – Suomen tulisi edustaa Pariisin maailmannäyttelyssä myös musiikin alueella. Julkisesti kiertuetta ei kuitenkaan haluttu rahoittaa eikä Senaatti myöntynyt orkesterin apurahahakemukseen.

Rahoitus hankittiin lopulta Albert Edelfeltin, Robert Kajanuksen ja R.E. Westerlundin henkilökohtaisella vetoomuksella Suomen kansalle. Rahankeräyslistoja toimitettiin ympäri Suomea ja tällä keinolla kokoon saatiinkin 30 000 markkaa. Kaikesta vastustuksesta huolimatta Kajanus oli päättänyt viedä orkesterinsa kiertueelle.

Orkesterihanketta kannatti myös Sibeliuksen ja Kajanuksen tunnettu tukija, vapaaherra Axel Carpelan. Hän laati myös matkaohjeistuksen kiertueelle. Ohjeistus sisälsi tarkkojakin käyttäytymisohjeita muusikoille. Matkakokoonpanoon kuului lopulta 66 soittajaa, joista tosin vain 25 oli suomalaisia. Turneella vierailtiin muun muassa Tukholmassa, Göteborgissa, Malmössä, Hampurissa, Berliinissä, Amsterdamissa ja Brysselissä ennen Pariisiin saapumista. Ohjelmistossa oli luonnollisestikin suomalaista musiikkia. Laulusolisteina olivat Aino Ackté, Maikki Järnefelt ja Ida Ekman, viulusolistina Heikki Halonen.

Orkesterin viulisti Johan Järnefelt kirjoitti turneesta pari vuosikymmentä kiertueen jälkeen matkapäiväkirja-tyyppisen muistelman. Se on julkaistu kokonaisuudessaan Helsingin kaupunginorkesterin blogissa.