Musta tausta

Dynamiikka

Ihminen voi olla hiljaa, kuiskata, puhua tai huutaa. Sanoman merkitys muuttuu äänenvoimakkuuden myötä. Äänenvoimakkuuden vaihtelu on musiikin merkittävimpiä ilmaisuvoimia.

Sana voi saada hyvin erilaisen merkityksen eri äänenvoimakkuudella. Minkä merkityksen esimerkiksi sana äiti saa, kun kuiskaa, puhuu tai huutaa – tai ajattelee, muttei sano ääneen? Äänen voimakkuuden vaihtelu liittyy läheisesti tunnetiloihimme. Musiikissa luodaan ja puretaan jännitettä myös äänenvoimakkuutta vaihtelemalla.

[video:https://www.youtube.com/watch?v=Iq0H8n8Str8 align:center]

 

Dynamiikka renesanssissa
Renessanssiajan polyfonisessa teoksessa jokaisella äänellä oli oman itsenäisen roolinsa vuoksi suhteellisen itsenäinen fraseeraus ja dynamiikka. Dynamiikkaa ei kirjoitettu, vaan sanojen ja musiikin sisältö antoivat esittäjille viitteitä kuhunkin hetkeen sopivasta dynamiikasta.

Dynamiikka barokissa
Barokin aikaan syntyi terassidynamiikka, eli voimakkaan (forte, f) ja hiljaisen (piano, p) äänenvoimakkuuden vuorottelu. Osa dynamiikoista kirjoitettiin nuottiin, mutta suuri osa esitysdynamiikoista sovittiin sanallisesti muusikoiden kesken tai ne olivat osa esityskonventiota.

Dynamiikka klassismissa
Klassismin ajalla siirryttiin barokkiajan terassidynamiikasta crescendon ja diminuendon, kasvavan ja hiljenevän äänenvoimakkuuden käyttöön. Kosketinsoittimissa cembalon ja klavikordin syrjäyttävä pianoforte pystyi toteuttamaan dynamiikkoja kosketuksen voimakkuutta säätelemällä.

Dynamiikka romantiikassa
Orkesterin kasvanut koko sekä laajentunut kirjo soittimia mahdollistivat dynamiikan ääripäät. Vaadittiin äärimmäistä hiljaista ja äärimmäistä kovaa ääntä. Myös pitkät kasvavat (crescendo) ja hiljenevät (diminuendo) linjat nousivat suosioon uusien mahdollisuuksien myötä.

Dynamiikka impressionismissa
Dynamiikka saa lisää yksityiskohtia eri fragmenttien ja sävelkuvioiden tekstuurissa. Tämä lisää orkesterin sisällä henkilökohtaista vastuuta dynamiikkojen noudattamisessa.

Dynamiikka ekspressionismissa
Äärimmäisten kokemusten ilmaisu näkyy ääridynamiikkoina. Ilmaisun tiivistyessä jokaisella nuotilla voi olla oma dynamiikkansa ja ääridynamiikat voivat ilmetä vieri vieressä tai samanaikaisesti. Dynamiikka oli yksi ilmaisun tärkeistä määreistä, mutta siihen sidottiin läheisesti myös muita ilmaisun keinoja.

Dynamiikka aikamme musiikissa
Dynamiikassa ovat käytössä kaikki sinfoniaorkesterin ääripäät sekä mahdollinen äänitekniikka. Äänenvoimakkuudella voidaan vaikuttaa musiikillisen jännitteen ja purkauksen luomisen lisäksi myös tilavaikutelmaan tekniikan avulla.