Armas Janne - Vuotalo

To 05/12/2019 19:00 - 20:00
Liput: 6.00 €

Esittely

Kaupunginorkesteri lähtee Suomalaisen musiikin päivän kunniaksi kotikaupunkikiertueelle. Esitettävien teosten pyöreät vuodet antavat konserttiohjelmaan historiallista kaikupohjaa.

HKO lähtee Suomalaisen musiikin päivän kunniaksi kotikaupunkikiertueelle. Pyöreät vuodet antavat konserttiohjelmaan historiallista kaikupohjaa: 150 vuotta sitten syntyneen Armas Järnefeltin Juhla-alkusoitto kajahtaa ensi kerran sitten vuoden 1902, jolloin se juhlisti Suomen Kansallisteatterin avajaisia. Konsertit soitetaan ilman kapellimestaria, korostaen orkesterin kamarimusiikillisia ulottuvuuksia.

Armas Järnefelt: Juhla-alkusoitto

Tänä vuonna 150-vuotisjuhliaan viettävä Armas Järnefelt (1869–1958) on yksi niistä suomalaisista säveltäjäsuuruuksista, jotka eivät koskaan pystyneet nousemaan ansaitsemalleen jalustalle Jean Sibeliuksen nostattaman pölypilven takaa. Todennäköisesti Järnefelt tiesi kohtalonsa hyvin ja pyrkikin erottautumaan esimerkiksi jättämällä Kalevala-aiheiset teokset muille, keskittymällä kapellimestarin töihin ja säveltämällä lyyrisiä pikkukappaleita. Lauluäänelle ja pianolle tekemiensä sävellysten ilmeisiä innoittajia olivat hänen ensimmäinen vaimonsa Maikki (myöhemmin Selim Palmgrenin vaimo, o.s. Pakarinen) sekä hänen toinen puolisonsa, ruotsalainen oopperalaulaja Olivia Edström. Järnefelt sai Ruotsin kansallisuuden vuonna 1909 ja sävelsi Pohjoismaiden ensimmäisen elokuvamusiikin Mauritz Stillerin Lauluun tulipunaisesta kukasta (1919).

Järnefeltin sävellystuotanto jäi lopulta suppeaksi, ja osa teoksista on edelleen hukassa tai hävitetty. Ennen kaikkea hän oli kapellimestari. Samalla kun hän johti Ruotsin Kuninkaallisen oopperan esityksiä yli 25 vuoden ajan vuodesta 1905 lähtien, hän johti myös Suomalaisen Oopperan näytöksiä. Puolen vuosisadan aikana hän johti yhteensä 270 oopperaesitystä pelkästään Suomessa. Helsingin kaupunginorkesterin pääkapellimestarina hän toimi vuosina 1942–43, ja viimeisen kerran hän johti orkesteria Jean Sibeliuksen 85-vuotispäivänä 1950.

Juhla-alkusoitto (1902) on hyvä esimerkki Suomen säveltaiteen kulta-ajan teoksesta, joka olisi voinut jäädä orkestereiden ohjelmistoon missä tahansa toisessa ajassa ja paikassa esitettynä. Teos valmistui Suomen Kansallisteatterin avajaisiin 9.4.1902, mutta jäi kahden juhlanäytöksen, teatteri- ja musiikkiesitysten sekä uuden talon nostattaman hurmoksen jalkoihin. Päivälehti raportoi teoksesta vähäsanaisesti: ”Näytännön alkoi orkesteri esittäen Armas Järnefeltin säveltämän alkusoiton säveltäjän omalla johdolla. Kaunis ja värikäs kappale sai osakseen vilkkaita suosionosoituksia.” Näin huomaamattomasti saateltiin Järnefeltin juhla-alkusoitto unohduksiin lähes 120 vuodeksi. Fanfaareiden ja suurten paisutusten värittämä teos esitetään tänään tiettävästi vasta toista kertaa.

Jaani Länsiö

Jean Sibelius: Sinfonia nro 3

Ensimmäisen ja toisen sinfonian mahtipontiset paisutukset olivat tehneet Jean Sibeliuksesta (1865–1957) kansallisen ikonin. Silti hän ei tyytynyt varmistelemaan. Senkin uhalla, että aina uuden sinfonian myötä menettäisi ne kuulijat, jotka edellisellä oli valloittanut, hän pyrki osoittamaan, mitä sinfonia voisi olla. Neljäs sinfonia meni koruttomassa karuudessaan yli kaiken käsityskyvyn. Kuudes ja seitsemäs tavoittelivat yhä aforistisempia kokonaisuuksia, joiden kutsumista sinfoniaksi olisi vielä puoli vuosisataa aiemmin karsastettu lajityypin kunnianloukkauksena. Mutta niitäkään ei olisi syntynyt ilman kolmatta sinfoniaa (1907), joka oli varovainen mutta merkittävä loikka kohti Sibeliuksen yhä pelkistyvämpää sävelkieltä. 

Teos otettiin varauksin vastaan. Suomessa sinfonian vastaanottoa lievensi Sibeliuksen nauttima koskemattomuus epävirallisena kansallissäveltäjänä, mutta Venäjällä tyrmistyneet reaktiot tulivat kuin yhdestä rintamasta. ”On jätettävä jäähyväiset aikaisemmalle Sibeliukselle. Hänen sinfoniansa pääpaino on – sen lyhyys”, kirjoitti Rusj-lehti. Myös opettaja- ja säveltäjäguru Nikolai Rimski-Korsakov nuhteli Sibeliusta: ”Miksi ette tee niinkuin on tapana? Tulette näkemään, ettei yleisö voi tätä seurata eikä ymmärtää.”

Sibeliuksen saamaa kritiikkiä on peilattava aikaansa. Kolmas sinfonia oli täydellinen vastakohta samaan aikaan syntyneille Rahmaninovin ja Gliéren toisille sinfonioille ja etenkin Gustav Mahlerin kahdeksannelle, joka sai nimen Tuhanten sinfonia esittäjien lukumäärän mukaan. Romanttisen sinfonian huippukausi veteli viimeisiään ennen kuin mammuttitauti korjaisi sen kuljeksimasta uusklassisen selkeyden ja modernin arvoituksellisuuden tieltä. Kun Sibelius tapasi Mahlerin, hän sanoi tälle ihailevansa sinfonian ankaruutta ja syvää logiikkaa, joka vaatii kaikkien motiivien toisiinsa liittymistä. Mahler oli toista mieltä: ”Ei. Sinfonian tulee olla kuin maailma. Sen täytyy sisältää kaikki.”

Sibeliuksen kolmas ei sisällä koko maailmaa, mutta kaiken tarvittavan kylläkin. Vuonna 1940, kun Sibeliuksen kynä oli jo kymmenen vuotta pysynyt vaiti, hän muisteli sinfoniansa vastaanottoa ja Rimski-Korsakovin isällistä ojennusta: ”Nyt olen varma, että sinfonioitani soitetaan enemmän kuin hänen.” 

Jaani Länsiö

Ohjelma

  • 19.00
    Armas Järnefelt

    Juhla-alkusoitto

  • 20.00
    Jean Sibelius

    Sinfonia nro 3

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai Restis-sovelluksesta.
Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.