Laulu tulipunaisesta kukasta

Su 06/01/2019 15:00 - 16:45
Liput: 37.00-7.00 €

Esittely

Rakkautta ja raikulipojan elämää pohtiva Laulu tulipunaista kukasta on mykkäelokuvan merkkiteos. Armas Järnefeltin musiikin johtaa Jaakko Kuusisto.

Ei väliaikaa.
Musiikkitalo muuttuu soivaksi elokuvateatteriksi Armas Järnefeltin 150-vuotisjuhlan kunniaksi. Rohkeilla rakkauskohtauksilla aikanaan hätkäyttänyt ohjaaja Mauritz Stillerin Laulu tulipunaisesta kukasta on vaikuttava esimerkki kuvan ja sävelten liitosta. 
Elokuvan kesto: 100 min.
Partituurin täydennys ja restaurointi: Jani Kyllönen ja Jaakko Kuusisto. 

 

Mauritz Stiller: Laulu tulipunaisesta kukasta

Vuonna 2019 on kulunut 100 vuotta siitä, kun Mauritz Stillerin elokuva Laulu tulipunaisesta kukasta sai ensi-iltansa. On kulunut myös 100 vuotta ensimmäisestä pohjoismaisesta pitkän elokuvan alkuperäismusiikista, jonka sävelsi Armas Järnefelt.

Johannes Linnankosken romaani Laulu tulipunaisesta kukasta (1905) oli ensimmäinen suomalainen kansainvälinen bestseller. Se käännettiin yli 20 kielelle ja julkaistiin esimerkiksi Ranskassa yli 40 painoksena.

Stillerin elokuvasta tuli pohjoismaisen elokuvan suuri kansainvälinen menestysteos siihen mennessä. Sitä levitettiin yli 40 maahan.

Stiller olisi halunnut filmata elokuvansa Suomessa, mutta kesällä 1918 filmauslupaa ei maassamme voitu harkita. Niinpä Stiller kuvasi elokuvan Pohjois-Ruotsissa Lapin liepeillä. Siitä tuli ohjaajan rakkauskirje synnyinmaalleen Suomelle sen historian raskaassa käännekohdassa.

Keskiyön auringon valo Pohjolassa oli ilmestys Stillerille. Kuvaajat Ragnar Westfelt ja Henrik Jaenzon vangitsivat ihmeen filmille, ja työstä tuli esikuva seuraajille. Ruotsalaiset 1910-luvun mestarit opettivat pohjoismaiset elokuvantekijät löytämään runoutta kotipihaltaan. Kesäyön lumous, kukkiva niitty, metsäpolku, kylätanssit joen rannalla ja poutapilvet taivaalla olivat aarteita, joita kuvaajien kannatti tavoitella.

Ruotsalainen elokuvahistorioitsija Rune Waldekranz sanoo, että ensi kertaa tässä elokuvassa onnistuttiin ilmentämään eroottista intohimoa pakottomana luonnonvoimana, kohtalokkaana mahtina – ensi kertaa ei vain ruotsalaisessa vaan maailman elokuvan historiassa.

Mielenkiintoinen tekijä Mauritz Stillerin lahjakkuudessa erotiikan kuvaajana oli ohjaajan biseksuaalisuus, jonka ansiosta hänellä oli erityinen lahja kuvata sekä naista että miestä eroottisesti. Stillerin jälkeen seuraava käänteentekevä ruotsalainen elokuvaerotiikan mestari oli vasta Ingmar Bergman (Kesä Monikan kanssa, 1952).

Olof Koskelaa esitti ruotsalaisen elokuvan johtava ensirakastaja Lars Hanson. Kyllikkiä tulkitsi Edith Erastoff, jonka aviomies oli Victor Sjöström, ruotsalaisen elokuvan toinen suurmies.

Laulu tulipunaisesta kukasta oli esikuva uudelle elokuvalajille, tukkilaiselokuvalle. Varakkaan tilan perijä tekeytyy köyhäksi kulkuriksi. Seikkailun, vapauden ja liikkuvuuden aiheet ovat elokuvallisia. Työn koruttomuuteen yhdistyy musikaalin riemumieltä muistuttava elämänilo. Viestinä on, että ihmisen arvo ja elämän mieli eivät ole ulkonaisilla seikoilla punnittavissa. Koskenlaskusta tuli miehuuden tulikoe tässä genressä.

Samalla teos oli psykologisesti herkkä kuvaus nuoren miehen odysseiasta. Koskenlaskija-Olavi kasvaa mieheksi, raivaaja-Olaviksi. Stiller löysi arvokkuuden ja uljauden tavallisen elämän kuvauksessa. Hän välitti tunteen identiteettikriisistä ja elämänilosta ilman naiiviutta tai koristeellisuutta. Tarinassa on paljon surua, pettymystä ja katkeruutta. Matka on päämäärä, etsintä itsessään tulos. Tarina päättyy nousuun ja kasvuun mutta ei idylliin.

Laulu tulipunaisesta kukasta sai Suomen ensi-iltansa 13.10.1919. Menestys oli niin mahtava, että Roland af Hällströmin mukaan ”Suomen elokuvatuotanto syntyi ja monta vuotta kulki tämän elokuvan merkeissä”. Lokakuussa 1919 perustettiin myös elokuvayhtiöt, jotka muuttivat vuonna 1921 nimensä Suomi-Filmiksi ja toteuttivat mahtavan kansallisen elokuvatuotannon ohjelman.

Suomessa elettiin vuosina 1918–1922 elokuvan kohtalonaikaa, kun vireillä oli uusi elokuvalaki. Tulipunakukan ihailtava saavutus vaikutti elokuvan yleiseen arvostukseen Suomessa ja siihen, että elokuva tunnustettiin virallisesti taiteeksi lainsäätäjien piirissä.

Esikuvalliseksi tuli myös Armas Järnefeltin sädehtivän intohimoinen kansallisromanttinen musiikki, yhdistelmä rakkaita suosikkisävelmiä ja sykähdyttäviä alkuperäisteemoja

Antti Alanen

Taiteilijat

  • Jaakko Kuusisto

    kapellimestari

Ohjelma

  • 15.00
    16.45
    Mauritz Stiller / Armas Järnefelt

    Laulu tulipunaisesta kukasta

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai osoitteesta
http://shop.ravintolamaailma.fi/musiikkitalo. Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.