Peruttu - Quattro pezzi sacri

Pe 03/04/2020 19:00 - 21:00
Liput: €

Esittely

Helsingin kaupunginorkesterin konsertit Musiikkitalon Konserttisalissa on peruttu viranomaisohjeiden mukaisesti 31.5. saakka.​

Giuseppe Verdi palaa varhaisille kirkkomusiikkijuurilleen neljässä hengellisessä kappaleessaan, joissa Musiikkitalon Kuoro muuntuu moneksi aina pienestä a cappella -yhtyeestä orkesterin säestämäksi kaksoiskuoroksi asti. Håkan Hardenbergerin käsissä trumpetin äänipaletti ulottuu hiljaisuuden rajoilta huutoihin, fanfaareihin, huilumaiseen kuulauteen sekä viileisiin Miles Davis -sävyihin.

Håkan Hardenberger

Malmössä syntynyt Håkan Hardenberger (s. 1961) sai soittimen käsiinsä ensimmäisen kerran kahdeksanvuotiaana. Se oli vanha ja kulunut trumpetti, jonka hänen isänsä oli ostanut joululahjaksi Louis Armstrongin konsertista innostuneena. Siitä lähtien Hardenberger on ollut yhtä trumpettinsa kanssa. Opintonsa hän aloitti Bo Nilssonin oppilaana ja jatkoi Pariisin konservatoriossa Pierre Thibaud’n ja Los Angelesissä Thomas Stevensin johdolla. Nykyään hänet mainitaan usein maailman parhaaksi trumpetistiksi. 

Hardenberger tunnetaan erityisesti nykymusiikin esittäjänä, ja monet aikamme johtavista säveltäjistä, kuten Sir Harrison Birtwistle, Hans Werner Henze, Arvo Pärt ja Mark-Anthony Turnage monen muun ohella ovat tehneet teoksia varta vasten hänelle. Hardenberger pitää niitä ohjelmistossaan jatkuvasti. Esimerkiksi Rolf Martinssonin ja HK Gruberin konserttoja hän on esittänyt jo lähemmäs sata kertaa, ja Luca Francesconin konserton hän myös levytti John Storgårdsin johtaman Göteborgin sinfoniaorkesterin kanssa BIS-levymerkille. Säveltäjä Brett Dean on kertonut, että vaikeinta Hardenbergerille kirjoittamisessa on se, ettei säveltäjä voi ottaa huomioon soittoteknisiä rajoitteita – niitä kun ei Hardenbergerillä ole.

”Olen halunnut laajentaa väripalettia ja tarinoita yli pelkkien D-duurien ja auringonpaisteiden. Tietenkin pidän musiikkia elävänä taidemuotona, ja on aivan välttämätöntä, että se tapahtuu tässä hetkessä ja koko ajan. Vanha musiikki on totta kai upeaa ja sitä tulee esittää, elämä on liian lyhyt kaiken sen kuuntelemiseen. Mutta myös tämän hetken musiikkia pitää olla olemassa”, hän perusteli Lontoon Philharmonia Orchestran haastattelussa. Hardenberger on esiintynyt HKO:n solistina lukuisia kertoja aina vuoden 1987 debyytistään lähtien, viimeksi keväällä 2018. Vuosina 2010 ja 2012 hän toimi solistintöiden ohella myös konsertin kapellimestarina.

Jaani Länsiö

Bohuslav Martinů (1890–1959): The Frescoes of Piero della Francesca (1955)

Martinů pakeni toista maailmansotaa Yhdysvaltoihin palaten Eurooppaan vasta 1953. Kesällä 1954 hän vieraili Italiassa ja näki Piero della Francescan kuuluisat freskot, Todellisen ristin legendan (1452–66), Arezzossa.

Kokoelmaan sisältyy 15 kohtausta Jacobus de Voraginen Kultaisesta legendasta (n. 1260), joka kertoo Tosi Ristin tarinan aikojen alusta loppuun. Francescan kuvitus alkaa Aatamin kuolemasta. Hänen poikansa Set saa arkkienkeli Mikaelilta oksan Hyvän ja pahan tiedon puusta, jonka Set istuttaa Aatamin haudalle. Seuraavassa maalauksessa Saban kuningatar matkaa Israeliin kuningas Salomon luokse saaden näyn Kidron-joella. Sillan puusta on tuleva Messiaan risti, jolloin juutalaisten valtakausi päättyy. Salomo säikähtää kertomusta ja määrää puun haudattavaksi.

Freskot jatkuvat Marian ilmestyksellä, joka ei suoraan liity Tosi Ristin tarinaan. Sitä seuraa Konstantinuksen uni, jossa enkeli ennustaa kristityn keisarin voitokkuuden ristin nimissä. Konstantinus kukistaa keisari Maxentiuksen taistelussa jääden pohtimaan, mikä jumala avitti hänet voittoon. Hänen äitinsä Helena paikallistaa ristin Jerusalemiin, jonne reliikki on piilotettu. Konstantinus kiduttaa tiedon paikallisesta miehestä istuttamalla tätä kaivossa. Kolme ristiä löydetään, mutta Jeesuksen risti vasta, kun se herättää kuolleen miehen henkiin. Persian kuningas Khusrau II varastaa pyhäinjäännöksen Jerusalemista, mistä Bysantin keisari Herakleios julistaa sodan. Voitokas Herakleois suunnittelee riemujuhlaa tuodessaan ristin takaisin Roomaan, mutta enkeli muistuttaa häntä Jeesuksen nöyryydestä tämän saapuessa aasilla Jerusalemiin.

Martinů kertoi pyrkineensä vapaaseen muotoon, teokseen vailla kehitystä. Väite ei pidä täysin paikkaansa, mutta tuloksena on hyvin kuvallinen sävellys sinfoniaorkesterille. Avausosa keskittyy Saban kuningattaren ja Salomon tapaamiseen. Keskiosan innoittaja on Konstantinuksen uni, jossa kuullaan triptyykin tiettävästi ainoa ohjelmallinen hetki: alttoviulusoolo kuvaa enkelin ilmestymistä keisarille. Finaalin innoittajana on säveltäjän kokonaisvaikutelma freskojen sarjasta.

Luca Francesconi (1956–): Hard Pace, konsertto trumpetille ja orkesterille (2007)

”– – Davis ei ole vain kaikkien aikojen hienoin jazz-muusikko, hän on muusikko, joka ylittää kaikki raja-aidat ja jolla on ollut valtava vaikutus 1900-luvun musiikkiin. Hänen herkkä, ’säröinen’ sointinsa sekä melodiansa, jotka hän muotoili kuin tyhjästä, kätkevät sisäänsä huomattavaa syvyyttä. Kieltä ei tarvitse tuntea – Davisin ääni puhuttelee suoraan. Tässä on runouden salaisuus, Davisin ja kaikkien runoilijoiden. 1800-luvun ”kauniissa” sointi-ihanteessa keho katoaa; sen täytyy kadota. Nyt keho jälleen ilmenee kaikessa haavoittuvuudessaan. Tiedostamalla sen rajoitteet, keho voimistuu, muuttuu huudoksi, lauluksi, puhtaaksi rytmiksi. – –”

Francesconin arvoituksellinen teosesittely houkuttelee pohdintaan. 1800-luvun ilmiö taiteessa oli estetiikan nousu filosofian alana. Taiteesta tuli arvoiltaan mullistuvassa yhteiskunnassa tärkeää itsensä tähden, ei vain esittävänä muotona. Samalla luonnontieteiden determinismin ja inhimillisen vapauden yhteensovittaminen tuotti filosofeille päänvaivaa. Esteetikoille musiikki oli ”absoluuttisen” (maailmanhengen) tavoittava muoto, kristillistaustainen käsitys havaintomaailman ylittävästä. Puhdas muoto oli näin puhtaan hengen tuote, yli kehollisen. Kant mullisti keskustelun nostamalla kokijan yhtä tärkeäksi kuin havainnoinnin kohteen. Hänelle esteettinen idea oli mielikuvituksen ilmentymä, joka ei palautunut täysin kieleen. Esimerkiksi soveltunee metafora, Friedrich Schleiermacherin (1768–1834) ajatuksin:

“– – metafora voi saada meidät huomaamaan uusia puolia maailmasta, vaikkemme pysty sanomaan, mitä metafora merkitsee kirjallisten merkitystensä ulkopuolella. Tämä tuo sanojen kielen lähemmäksi musiikin tapaa suunnata huomiomme sellaiseen, jota emme voi ilmaista sanoin. Musiikki on näin lähinnä runoutta, jossa päämääränä ei ole kielen yleinen, viittaava ominaisuus vaan tietyn elämän osa-alueen jäsentely määrätyssä muodossa. Metaforan tai runon selittäminen, tai musiikin sanallinen kuvaaminen, ei voi selittää kohdettaan tyhjentävästi. – –” (Grove: Philosophy of music – Romanticism)

Giuseppe Verdi (1813–1901): Quattro pezzi sacri (1886–1897)

Quattro pezzi sacri on kustantaja Giulio Ricordin aloitteesta julkaistu kokoelma Verdin hengellisiä teoksia. Säveltäjä ei kuitenkaan alun perin kirjoittanut kappaleita yhdessä esitettäviksi.

Ave Maria (1889) perustuu Bolognan konservatorion professori Aldolfo Crescentinin kehittämään scala enigmatica -asteikkoon. Crescentini esitti aikalaissäveltäjille haasteen synteettisen skaalan harmonisoinnista, jonka Verdi ratkaisi myöhäisromanttisella, jopa kokeellisen kromaattisella, tavallaan. Säveltäjä piti teosta pikemminkin kokeiluna kuin täysmittaisena teoksena, joten se jätettiin pois Pezzi sacrin ensiesityksistä hänen toiveestaan. Luukkaan evankeliumiin pohjaavassa tekstissä enkeli ilmestyy Marialle, ja Johannes Kastajan äiti Elisabet siunaa hänen raskauttaan.

Stabat mater (1897) perustuu Jacopone de Todin (n. 1230–1306) tekstiin. Katolinen hymni kuvaa Marian kärsimystä Jeesuksen ristiinnaulitsemisen aikaan. Laudi alla Vergine Maria (n. 1890) rakentuu puolestaan maalliselle tekstille Dante Alighierin (n. 1265–1321) Jumalaisesta näytelmästä. Te Deum (1896), Herran ylistys, sisältää vaikutteita gregorianiikasta ja Giovanni Pierluigi da Palestrinalta (1525–1594), muun muassa kaksoiskuorotekniikan muodossa. Samalla teos soi kuitenkin verdimäisen oopperallisesti.

Myöhäisinä vuosinaan Verdi seisoi italialaisella musiikkikentällä vanhan ja uuden sävellysestetiikan välissä. Quattro pezzi sacrin teokset on kirjoitettu Otellon ja Falstaffin aikoihin, jolloin Verdi teki yhteistyötä libretisti–säveltäjä Arrigo Boiton kanssa. Hän myöntyi sukupolvikuilun yli, kun Boito poikkesi Shakespearen alkutekstistä muokaten Otellon librettoa uuden psykologisen draaman suuntaan. Musiikkivaikuttajana Verdi oli silti huolissaan Italian poliittisesta ja taiteellisesta kehityksestä suosien kontrapunktista perinnettä yli sinfonisten saksalaisvaikutteiden. Quattro pezzi sacrin Dante- ja Palestrina-viitteiden voikin katsoa olevan kunnianosoitus italialaiselle taidehistorialle

Taiteilijat

  • Nils Schweckendiek

    kapellimestari

  • Håkan Hardenberger

    Trumpetti

  • Musiikkitalon Kuoro

Ohjelma

  • 19.00
    Bohuslav Martinů

    Les Fresques de Piero della Francesca

  • Luca Francesconi

    Hard Pace, konsertto trumpetille ja orkesterille

  • Väliaika 25 min

  • 21.00
    Giuseppe Verdi

    Quattro pezzi sacri

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai Restis-sovelluksesta.
Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.