Siniparran linna

Ke 15/01/2020 19:00 - 21:00
Liput: 46.00-9.50 €

Esittely

Konsertti-ilta ihmismielen pimeän puolen kaikukammioissa. Herttua Siniparran synkeän linnan kiellettyjä ovia availee Wienin valtionoopperan solisti Szilvia Vörös kauhusulhasenaan loistava suomalaisbasso Mika Kares.

 

Konsertti-ilta ihmismielen pimeän puolen kaikukammioissa. Shakespearea palvoneen Hector Berlioz’n alkusoitossa orkesterin alttoviulut, sellot ja bassot liittyvät yhteen ja resitoivat hulluuteen vaipuvan kuningasvanhuksen mietteitä. Herttua Siniparran synkeän linnan kiellettyjä ovia Bartókin oopperan konserttiversiossa availee Wienin valtionoopperan solisti Szilvia Vörös kauhusulhasenaan isojen roolien saappaissa maailman oopperataloja kiertävä basso Mika Kares.

Susanna Mälkki

Helsingissä syntynyt ja nuoruutensa asunut Susanna Mälkki on kasvanut Helsingin kaupunginorkesterin säestyksellä. Pienenä hän istui orkesterin konserteissa perheensä kanssa, ja nuorena musiikinopiskelijana seurasi tarkasti orkesterimuusikoiden ammattitaitoa ja nautti maailman parhaiden solistien esiintymisistä. Vuonna 2004 hän pääsi ensimmäistä kertaa johtamaan orkesteria, jonka 13. ylikapellimestarina hän aloitti syksyllä 2016.

Mälkin tie kapellimestariksi on kulkenut Sibelius-Akatemian ja Tukholman Edsberg-instituutin selloluokkien kautta. Hän voitti kansalliset Turun sellokilpailut ja nousi Göteborgin sinfoniaorkesterin soolosellistiksi, mutta jo nuorena kytemään jäänyt innostus orkesterinjohtamiseen ohjasi häntä koko ajan kohti kapellimestariopintoja.

Mälkin ensikosketus orkesterinjohtamiseen tuli Tukholmassa orkesterisoitinten opiskelijoista kootun pienyhtyeen kapellimestarina. Toisen kerran Mälkki johti koulun kamariorkesteria Ruotsin radion sinfoniaorkesterin silloisen ylikapellimestarin Esa-Pekka Salosen seuratessa vierestä. Tunne todellisen intohimon löytymisestä oli sinä hetkenä kirkas ja on sitä edelleen. 

Mälkin läpimurto tapahtui vuonna 1999 Helsingin juhlaviikoilla, ja ensimmäisen vakiokiinnityksensä hän sai Stavangerin orkesterin musiikillisena johtajana. Maineikkaan nykymusiikkiorkesteri Ensemble Intercontemporainin taiteellisena johtajana (2006–2013) hän vakiinnutti nimensä aikamme musiikin syvällisenä tulkkina. 

Mälkki on johtanut maailman parhaita orkestereita, kuten kaikkia USA:n Big Five -orkestereita, Amsterdamin Concertgebouw’ta, Berliinin filharmonikkoja ja Lontoon sinfoniaorkesteria sekä vieraillut oopperataloissa aina New Yorkin Metropolitanista ja Pariisin oopperasta Milanon La Scalaan ja Wienin valtionoopperaan. Syksyllä 2017 hän aloitti Los Angelesin filharmonikoiden päävierailijana. Musical America -lehti valitsi Mälkin vuoden kapellimestariksi 2017.

Szilvia Vörös

Unkarilainen mezzosopraano Szilvia Vörös (s. 1988) kiinnitettiin suurille lavoille heti hänen valmistuttuaan Budapestin Franz Liszt -akatemiasta. Hän teki debyyttinsä Unkarin kansallisoopperan jäsenenä vuonna 2014, ja esiintyi pian myös Milanossa, Toulousessa ja Pariisissa sekä Salzburgin musiikkijuhlilla. Syksyllä 2018 hän liittyi Wienin Valtionoopperan laulajakuntaan.

Béla Bartókin Herttua siniparran linnan laulaminen on yksi Vörösin suurista unelmista, mutta jo yliopistoaikanaan hän päätti jättää Judithin roolin kypsymään kunnes hän olisi vähintään kolmekymppinen. Vörös koki, että ilman riittävää laulutekniikkaa, itsetuntemusta, kokemusta elämästä, rakastumisesta ja parisuhteen vaikeudesta hänen eläytymisensä Judithin tunnemaailmaan jäisi pintapuoliseksi.

”Judith on erityinen hahmo. Hän on rohkea, sillä hän jättää koko elämänsä taakseen ottaakseen selvää Siniparrasta. Tietyllä tavalla hän on myös äidillinen, ja haluaa hoivata Sinipartaa, tehdä tämän linnasta kodin. Judithilla on kyky saada Siniparta avaamaan sydämensä, mutta hän ei ymmärrä lopettaa silloin, kun kaikki on parhain päin. Musiikissakin tulee hetki, kun kaikki rytmit ja melodiat ovat yhtä, ja hahmot voisivat olla onnellisia. Viidennen oven avauduttua he voisivat rakastaa toisiaan, mutta sen jälkeen Judith ei enää tiedä kuinka olla. Aluksi hän on ollut kiinnostunut, halunnut tietää kaiken miehestään, mutta sitten hänen uteliaisuutensa muuttuu negatiivisiksi tunteiksi, mustasukkaisuudeksi, epäilyksi ja aggressioksi. Se on tuhoisaa, ja siksi hänen täytyy liittyä Siniparran entisten vaimojen joukkoon.”

Vörös uskoo, että tarina on opetus rakkaudesta ja elämästä. ”Pariskuntien olisi hyvä päättää, mikä on elämässä lopulta tärkeintä. Tietää toisesta kaikki vai jättää joitain asioita salaisuudeksi, ja hyväksyä, että rakastamme toisiamme, että voimme elää yhdessä?” 

Helsingin kaupunginorkesterin konserteissa Szilvia Vörös tekee kolminkertaisen debyytin. Hän esiintyy ensimmäistä kertaa sekä Suomessa, Herttua Siniparran linnassa että ooppera-CD:llä, kun se BIS-yhtiön julkaisemana aikanaan ilmestyy.

Jaani Länsiö

Mika Kares

Mika Kares (s. 1978) on tämän hetken kansainvälisesti menestynein suomalainen bassolaulaja. Tehtyään vuonna 2012 läpimurtonsa Tampereen oopperan Tannhäuserissa Kares on laulanut esimerkiksi Zürichin oopperassa, Baijerin valtionoopperassa, Theater an der Wienissä ja Wienin valtionoopperassa. Ensi kesänä hän laulaa Berliinin valtionoopperan Hovanštšinassa Ivan Hovanskin roolin. Tulevina kausina hän keskittyy suuriin Wagner-rooleihin. 
Herttua Sinipartaa on ehdotettu Karekselle jo vuosien ajan, mutta vasta nyt hän koki olevansa valmis Bartòkin oopperaan. ”Tähän ryhtymistä piti miettiä kauan. Se on yksi urani haastavimmista rooleista, ellei haastavin", Kares sanoo. ”Haluan asettaa itseni vaikeisiin tilanteisiin. Se tekee hyvää aivoille.” 
Kares puhuu sujuvaa saksaa ja käyttökelpoista italiaa, mutta unkarin kohdalla hän hyppää suoraan syvään päähän. ”Musiikillisesti siinä on valtavasti työtä, mutta myös unkarin kieliopissa ja ääntämissäännöissä on kova opiskeleminen. Esimerkiksi sanojen painotus saattaa olla vastoin nuottikuvaa. Onneksi libretosta on olemassa suomenkielinen käännös, ja olen saanut unkarin asiantuntijoilta apua. Koko prosessissa on paljon samaa kuin juuri levyttämässäni Boris Godunovissa.” Kares lauloi Siniparran roolin ensimmäistä kertaa viime kesänä Rauma Festivossa, jonka taiteellinen johtaja hän on.
Oopperarooliin on silti mentävä äänteitä ja nuotteja syvemmälle. Draaman kaari ei jaksaisi kantaa täyttä 70 minuuttia ilman täydellistä tutustumista hahmon tunne-elämään. ”Siniparta on hyvin tumma hahmo”, Kares kuvailee. ”En näe häntä niinkään julmana kuin pelokkaana miehenä, joka ei uskalla avautua ja luottaa. Hän on kuin se kylän outo tyyppi, josta liikkuu huhuja, mutta jota kukaan ei tunne. Hänellä on hyvä sielu ja tarve tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi, mutta hän ei löydä väylää olla oma itsensä. Kykenemättömyyttään Siniparta sortuu joka kerta samaan ratkaisuun. Siinä hänen julmuutensa tulee esille.” 
Kares on noussut Musiikkitalon lavalle yhdessä Helsingin kaupunginorkesterin kanssa usein: Mozartin Requiem kuultiin vuonna 2015, Musorgskin Kuoleman lauluja ja tansseja vuonna 2016 ja Beethovenin yhdeksäs sinfonia vuonna 2018. 

Seuraa Mika Karesta Twitterissä @MikaKares

Jaani Länsiö 

Hector Berlioz (1803–1869): Kuningas Lear, alkusoitto op. 4 (1831)

Shakespearen näytelmä teki ensilukemalta vaikutuksen Berlioziin, jonka muistelmat ja kirjeenvaihto viittaavat alkusoiton vahvaan ohjelmallisuuteen. Vuonna 1843 Hannoverin kuningas totesi hänelle: ”Orkesterinne puhuu, muttette tarvitse sanoja. Pystyin seuraamaan jokaista kohtausta: kuninkaan saapumista kamariin, myrskyä nummella, kauhistuttavaa kohtausta vankilassa ja Cordelian valitusta. Oi, tämä Cordelia! Kuinka olettekaan kuvannut hänet!” Berlioz valotti myöhemmin sävellysvalintojaan: patarummut ovat kuninkaan sisääntulon historiallinen merkki, ja kun Learin hulluus puhkeaa kesken myrskyn, kuullaan pääteema selloilla ja kontrabassoilla.

Kuningas Lear luopuu vallasta pyytäen tyttäriään kilvoittelemaan rakkaudestaan. Goneril ja Regan ylistävät isäänsä, mutta rehellinen Cordelia ei suostu ylisanoihin, ja kimpaantunut Lear naittaa hänet ilman myötäjäisiä Ranskan kuninkaalle. Goneril ja Regan perivät maan, mutta nöyryyttävät Learia ajaen hänet myrskyn selkään. Kuninkaan rinnalle jää vain uskollinen narri sekä palvelijaksi naamioitunut maanpakolainen, Kentin jaarli. Lear menettää kuitenkin järkensä kesken yöllisten koettelemusten.

Gloucesterin jaarlin pojat ajautuvat kiistaan, kun avioton Edmund juonittelee isänsä ja veljensä Edgarin syrjäyttämiseksi. Edgar joutuu pakenemaan vääriä syytöksiä. Cordelian kuultua isänsä ahdingosta ranskalaiset suunnittelevat hyökkäystä sekasortoiseen Britanniaan. Kent ja Gloucester koettavat tukea ranskalaisia, mutta Edmund kavaltaa suunnitelman siskoksille, jotka ovat molemmat rakastuneita häneen.

Ranskalaiset nousevat maihin häviten kuitenkin taistelun. Lear ja Cordelia vangitaan, mutta he julistavat vankilassa vielä keskinäistä rakkauttaan. Samalla Gonerilin puoliso kääntää kantansa vaatien kuninkaan palauttamista valtaan. Edgar paljastaa Edmundin vehkeilyt, ja katumapäissään Edmund tunnustaa lähettäneensä salamurhaajan Cordelian perään. Pelastajat saapuvat liian myöhään. Goneril myrkyttää Reganin ja lopulta itsensä mustasukkaisuudesta Edmundiin. Lear kuolee surusta Kentin jaarlin sekä Edgarin periessä vallan kitkerin sävelin.

Vera Plosila

Béla Bartók (1881–1945): Herttua Siniparran linna, yksinäytöksinen ooppera op. 11 (1918)

Bartokin symbolistisen oopperan merkityksistä on esitetty lukuisia tulkintoja. Alla esiintyvät huomiot pohjaavat Judit Frigyesin analyysiin In Search of Meaning in Context.

Frigyesin tulkintakehys rakentuu György Lukácsin filosofialle. Vaikkei Bartók tiettävästi tuntenut häntä, pitää Frigyesi aikalaisten ajatusmaailmoja yhtenevinä. Lukács näki kulttuurin reaktiona elämän kokonaisvaltaisuuteen, yksilön kääntymisenä elämää kohden. Kaikki merkittävä tapahtuu sielussa, jossa kamppailemme sisäisten ristiriitojemme kanssa. Kärsimys onkin syvä kokemus, ulkoistamattomissa ja pakenemattomissa. Sovitus löytyy silti kamppailujen päästä, kun polkujen on palattava yhteen. Onhan niiden lähde sama, jakamaton ykseys. Sielu on Lukácsilla symboli – näyttämö, jolla elämän draama koetaan.

Frigyesi pohtii symbolien vaikeatulkintaisuutta. Ne saattavat kantaa useita, jopa ristiriitaisia merkityksiä, jotka eivät palaudu kieleen tai havaintomaailmaan. Prologissa Siniparta viittaakin linnaan sisäisenä näyttämönä. Taustan musiikki on Frigyesille kuin näyttämö ilman tapahtumia: ”Teema toimii eräänlaisena luomismusiikkina; se edustaa olemassaolon tavoittamatonta syvyyttä ennen kuin todellinen laulu ja tunne syntyvät.”

Draaman alussa kuullaan kaksi musiikillista aihetta: Sinipartaan yhdistetty, yksinkertainen C-duuriteema, sekä Judithiin assosioituva, kromaattinen Fis-duuriaihe. Jälkimmäistä leimaa dissonoiva puolisävelaskel, josta muodostuu oopperassa kärsimyksen johtoaihe. Judith tulkitaankin usein aggressiiviseksi naishahmoksi, joka haluaa selvittää rakastettunsa salaisuudet. Frigyesi pitää häntä kuitenkin osana Siniparran sielua, ristiriitaisena äänenä tämän olemuksessa.

Pimeys ja valo muodostavat merkittävän symboliakselin oopperassa. Yö kuvaa historiallisesti paitsi kuolemaa, myös ekstaattista rakkautta ja sielun mysteeriä. Pimeyden langetessa musiikki jatkuu, ja alun vastakkaiset teemat (C/F#) nivoutuvat yhteen. Frigyesi toteaa: ”Teoksen muoto, kun se kehittyy pimeydestä ja palaa pimeään tuhoutuessaan sisäisten voimiensa paineesta, viittaa sekä ikuiseen yhteyteen että kokonaisuuteen. Judithin rakkaus johtaa Siniparran sisimpäänsä, jotta hän voi saavuttaa kokonaisuuden kauniissa yksinäisyydessä.”

Vera Plosila

Taiteilijat

  • Susanna Mälkki

    kapellimestari

  • Szilvia Vörös

    mezzosopraano

  • Mika Kares

    basso

  • Géza Szilvay

    lausuja

Ohjelma

  • 19.00
    Hector Berlioz

    Kuningas Lear, alkusoitto

  • 21.00
    Béla Bartók

    Herttua Siniparran linna

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai Restis-sovelluksesta.
Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.