Suuret sävelet

Pe 02/11/2018 19:00 - 21:00
Liput: 37.00-7.00 €

Esittely

Brittiläisen musiikin kivijalkoihin kuuluva Elgarin sinfonia on Suomessa harvemmin kuultu merkkiteos. Domingo Hindoyan debytoi Musiikkitalossa.

Ludwig van Beethovenin vauhdikas vitsikkyys kohtaa Edward Elgarin englantilaistunnelmat kahden suurteoksen illassa. Illan solisti on Jeremy Denk, amerikkalainen pianisti ja kirjailija, joka on kaupunginorkesterin yleisölle jo tuttu. Venezuelan El Sistema -musiikkikoulutuksesta maailman konserttikeskuksiin noussut Domingo Hindoyan saapuu vihdoin myös Helsinkiin.

Domingo Hindoyan
Domingo Hindoyan (s. 1980) on uusin lisäys nimekkääseen ja alati kasvavaan nuorten venezuelalaiskapellimestarien joukkoon, joka on Christian Vásquezin, Diego Matheuzin, Rafael Payaren ja tietenkin Gustavo Dudamelin johdolla valloittanut maailman konserttitalot näkemyksellisillä tulkinnoillaan. Kuten kotimaiset kollegansa, myös Hindoyan pääsi musiikin makuun José Antonio Abreun (1939–2018) perustaman El Sisteman riveissä. Muusikkoisän ja juristiäidin poikana Hindoyan aloitti viulistina ennen siirtymistään Geneven Haute Ecole de Musiquen kapellimestariluokalle Laurent Gayn oppiin. Vuonna 2012 hän pääsi vakuutusyhtiö Allianzin kapellimestariakatemiaan kuuluvana tekemään yhteistyötä London Philharmonicin ja Philharmonia Orchestran ylikapellimestarien Esa-Pekka Salosen ja Sir Andrew Davisin avustajaksi.
Nopeaan nousukiitoon lähteneellä urallaan Hindoyan on jo kiinnitetty useisiin oopperaproduktioihin alkaen hänen kolmivuotisesta assistenttikaudestaan Daniel Barenboimin johtamassa Berliinin valtionoopperassa vuonna 2013. Sittemmin hän on johtanut talossa klassikkoteoksia Kevätuhri-baletista Verdin La Traviataan ja Puccinin La Bohémeen, joita hän on johtanut myös muissa oopperakeskuksissa, kuten Dresdenin valtionoopperassa ja Chicagon lyyrisessä oopperassa. New Yorkin Metropolitanin-debyytissään hän johti Lemmenjuoman kaudella 2017/2018. 
Hindoyan ei kuitenkaan ole profiloitunut yksipuolisesti oopperaan. ”Olen ammattiviulisti ja alkuperäni on sinfonisessa musiikissa… Kun tulin Eurooppaan, olin jo soittanut kaikki Brahmsin, Beethovenin ja Mahlerin sinfoniat. Aion jatkaa näiden lajien yhdistelyä”, Hindoyan on todennut Deutsche Wellen haastattelussa. Hän johtaakin merkittäviä sinfoniaorkestereita Pietarin filharmonikoista Ranskan kansallisorkesteriin ja radion orkesteriin. Syksystä 2019 alkaen hänet on nimitetty Puolan kansallisen radion sinfoniaorkesterin päävierailijaksi.
 
Seuraa Domingo Hindoyania Twitterissä @DgarciaHindoyan
 
 
Jeremy Denk
”Nerona oleminen vie paljon aikaa. Pitää istua kauan tekemättä mitään, yhtään mitään”, kerrotaan Gertrude Steinin sanoneen. Totta tai ei, se ei päde ainakaan amerikkalaiseen Jeremy Denkiin (s. 1970), jota on monesti nimitetty neroksi, viimeistään hänen saatuaan MacArthur-säätiön Genius-stipendin vuonna 2013. 
”Korkeimman tason musiikkinörtiksi” itseään kutsuva Denk ei ole vain pianisti vaan myös ahkera kirjoittaja. Mutta oli lähellä ettei hänestä tullut myös luonnontieteilijää, sillä yliopistossa hän opiskeli musiikin lisäksi pääaineenaan kemiaa. Musiikinystävien onneksi hänen kemianopettajansa sattui kerran kuulemaan Denkin soittoa ja pyysi tätä harkitsemaan tarkkaan, kannattaako kemianopintoja sittenkään jatkaa. 
Äidinkieli ja kirjallisuus kulki musiikkiopiskelujen rinnalla yhtälailla, ja kun hän kolmekymppisenä löysi vanhan intohimonsa kirjoittamiseen, aloitti hän suositun Think Denk -bloginsa harrastuksekseen.  Blogissaan hän riisuu klassisen musiikin myyttejä rajulla kädellä, humoristisen tyylin ja värikkäällä aihepiireillä ja tavoilla leikitellen. Hän on mm. analysoinut kielitieteellis-musikologisesti Miss Amerikka -kilpailijan lausuntoa, tehnyt lakialoitteen pianistien oikeuksien lisäämisestä, tarinoinut satunnaisista kohtaamisista metrossa ja tietenkin ruotinut musiikkia humoristisesti. 
Nykyään Denk kirjoittaa The New Yorkeriin, The Guardianiin, The New York Timesiin ja The New Republiciin. Think Denk on valittu arkistoitavaksi kongressin kirjaston verkkokokoelmiin. Denk on myös kirjoittanut libreton Steven Stuckyn säveltämään oopperaan Classical Style: an Opera (of Sorts).
Denk on esittänyt Beethovenin pianokonserttoa nro 1 useasti, mm. New Yorkin filharmonikoiden solistina Esa-Pekka Salosen johdolla. Hän myös pyrkii elvyttämään sooloresitaaliperinnettä, mikä Denkin kohdalla tarkoittaa yleensä 2-3 konserttiesiintymistä viikossa. Niin, kyllä neroillakin on joskus kiire.
 
Seuraa Jeremy Denkiä Twitterissä @JeremyDenk
 
Jaani Länsiö
 
Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 1 C-duuri op. 15
Ludwig van Beethoven (1770-1827) loi varhain mainetta musiikillisena ihmelapsena, josta povattiin uutta Mozartia. Muutettuaan Wieniin vuonna 1792 opiskelemaan Joseph Haydnin johdolla Beethoven tuli kuuluisaksi sekä taitavana pianistina että häikäisevänä improvisoijana, joka löi laudalta kaikki kilpailijansa. Luonnollisesti Beethoven myös sävelsi itselleen teoksia joilla saattoi näyttää osaamisensa, joukossa kaksi pianokonserttoa (C-duuri, op. 15 ja B-duuri, op. 19). 
C-duuri-konsertto valmistui vuonna 1795 ja sai kantaesityksenä Wienissä saman vuoden joulukuussa. Samana keväänä Beethoven oli jo kantaesittänyt B-duuri-konserttonsa. Vuoteen 1800 mennessä hän oli muokannut molempia teoksia hieman uusiksi. Koska C-duuri-konsertto painettiin ensin se sai järjestysnumeron yksi. Teokset ovat keskenään hieman erilaiset ja valottavat nuoren säveltäjän eri puolia. B-duuri-konserttoa leimaa omapäisyys ja räjähtelevä temperamentti, joka yleensä liitetään Beethoveniin. C-duuri-konsertto puolestaan on klassinen, Mozartin hengessä luotu teos. 
Tämä ei tarkoita kaikkien aikalaisten oitis ymmärtäneen sitä. Kun tšekkiläinen säveltäjä ja pianisti Jan Václav Tomášek kuuli Beethovenin esittävän C-duuri-konserton Prahassa vuonna 1798, hän huomautti: ”Ihailin hänen voimakasta, säihkyvää soittoaan, mutta minulta ei jäänyt huomaamatta kuinka usein musiikki kovin uskaliaasti hyppäsi yhdestä melodiasta toiseen…. Yleisöä ravistellaan usein, ja yllättävin tavoin… Hän näyttää suosivan kaikkea mikä on sangen erikoista…”
Ensimmäisessä osassa (Allegro con brio) on sekä rennon militaristisia - kiitos trumpettien ja patarumpujen - että lyyrisen laulavia sävyjä. Soolokadenssista on olemassa kolme keskenään erilaista versiota. Toinen osa (Largo) tuntuisi viittaavan ooppera-aarian suuntaan. Viimeinen osa (Allegro scherzando) on vauhdikas, vitsikäs rondo.
 
 
 
 
Edward Elgar: Sinfonia nro 1 As-duuri op. 55S
Säveltäjänuransa alkuvaiheessa Edward Elgar (1857-1934) koki useita vastoinkäymisiä. Hänen musiikkinsa ei herättänyt suurempaa kiinnostusta oikein missään, ja hän joutui työskentelemään opettajana ja viulistina jatkuvan rahapulan vuoksi. Kaikki muuttui vuonna 1899, kun teos Enigma-variaatiot sai loistavan vastaanoton. Menestykset jatkuivat oratoriolla Gerontiuksen uni (1900) ja marssilla Pomp and Circumstance no 1 (1901). Kun Elgar vuonna 1907 ryhtyi säveltämään ensimmäistä sinfoniaansa (As-duuri, op.55) hän oli kansainvälisesti tunnettu, ja hänet oli pari vuotta aiemmin aateloitu. 
Ensimmäinen sinfonia sai kantaesityksensä Hallén orkesterin konsertissa Manchesterissa 3.12.1908. Esityksen johti Hans Richter, jolle teos on omistettu. Sinfoniasta tuli jymymenestys. Seuraavan vuoden aikana sitä esitettiin ei ainoastaan ympäri Englantia mutta myös ulkomailla aina Yhdysvaltoja myöten.
Elgar kertoi sinfoniansa heijastavan ”inhimillisiä kokemuksia” ja ”massiivista uskoa tulevaisuuteen”. Teoksen optimistinen perussävy sopi täydellisesti ajan henkeen, mikä osittain selittää sen nauttiman valtavan suosion. Kun Elgarin musiikki myöhemmin putosi pois muodista syynä oli muuttunut maailma. Etenkin toisen maailmansodan jälkeen Elgar yhdistettiin brittiläiseen imperialismiin ja naiiviin itseriittoisuuteen. Mutta mikäli ensimmäistä sinfoniaa lähestyy puhtaasti musiikillisesta näkökulmasta, ei voi kuin todeta kyseessä olevan suurella teknisellä taidolla ja melodisella mielikuvituksella luotu mestariteos. 
Osia on neljä. Ensimmäisen avaa hidas, marssimainen johdanto (Andante. Nobilmente e semplice) joka yllättävästi leikkaa eloisaan Allegroon. Toinen osa on hermostunut scherzo (Allegro molto) joka siirtyy tauotta Adagioon. Finaali (Lento-Allegro) huipentuu ensimmäisen osan johdannon teeman monumentaaliseen kertaukseen. 
 
Christian Holmqvist
 

Taiteilijat

  • Domingo Hindoyan

    kapellimestari

  • Jeremy Denk

    piano

Ohjelma

  • 19.00
    Ludwig van Beethoven

    Pianokonsertto nro 1

  • 21.00
    Edward Elgar

    Sinfonia nro 1

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai osoitteesta
http://shop.ravintolamaailma.fi/musiikkitalo. Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.

Lisää musiikkienergiaa

Anne Akiko Meyers tulkitsee Rautavaaran Fantasian sekä Musical America -lehden vuoden säveltäjäksi 2018 valitseman Mason Batesin viulukonserton.