article-image

Ikävän torjuntaa ja murheen murjontaa

Musiikkia ja mielialoja 1939-1945 - osa 5

Talvisodan alkaminen vaikutti voimakkaasti Yleisradion musiikkipolitiikkaan; tarjolle tuli etupäässä virsiä, isänmaallista paatosta ja kotimaista taidemusiikkia; kaikkea sitä minkä arveltiin pitävän yllä kansankunnan voimantuntoa. Rintamaradiot olivat ohjelmapolitiikan poikkeus, pääesikunta ymmärsi mitä sotilaat tarvitsivat; niissä soi kaipaus, ero, lohtu, unelmat ja huoli läheisistä. Rintamaradioiden vetäjinä oli tunnettuja nimiä, mm. Olavi Virta, Kauko Käyhkö ja Tapio Rautavaara. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Yleisradio sai vielä ohjeen välttää liian pontevaa ohjelmatarjontaa, koska sen oli havaittu lähinnä ärsyttävän rintamamiehiä. Rintamalta jopa kirjelmöitiin Yleisradioon asiasta. Myöhemmin, sodan kestäessä, viihteen tarjontaa tosin kritisoitiinkin, sen kun arveltiin laskevan rintamamiesten taistelutahtoa.

Taistelumielialan ylläpitäminen oli tärkeää. Viihdytyskiertueet alkoivat jatkosodan myötä. Päämajan viihdytysjoukkoihin kuuluivat maan suosituimmat taiteilijat ja rintamakiertueilla taidemusiikin ja viihteen edustajat esiintyivät rinta rinnan. Ooppera marssitti koko köörinsä metsän keskelle esittämään Carmenia ja Kreivitär Marizaa yleisölle, josta suuri osa ei ollut koskaan aiemmin ollut taidemusiikin kanssa tekemisissä. Heitä seurasivat milloin taikurit tai tulennielijät, milloin balleriinat tai elokuvatähdet. Vuoteen 1942 mennessä jo neljännesmiljoona suomalaista oli nähnyt viihdytystoimintaa sadoissa eri tilaisuuksissa.


5_suomalainen_ooppera_esittamassa.jpg
Suomalainen ooppera esittämässä Kreivitär Marizaa Kannaksella 20.5.1944 (SA-kuva)

Talvisodan alettua Suomessa alkoi myös tanssikielto; katsottiin ettei ole soveliasta järjestää tansseja kun samaan aikaan sotilaita kaatuu rintamalla. Häävalssi oli poikkeus sääntöön - hääpari sai tanssia yhden valssin muiden katsellessa. Salatansseja toki järjestettiin, kun ikkunoiden pimentäminen nyt muutenkin oli opittu. Ja tanssi oli sallittua myös elokuvissa ja tanssikouluissa, joista suosituimpia oli Estelle Suomalaisen, pilapiirtäjä Kari Suomalaisen äidin, tanssikoulu Ratakadulla Helsingissä. Kieltoa höllennettiin välirauhan aikana, mutta ravintoloiden osalta tanssikielto kumottiin lopullisesti vasta muutama vuosi sotien päätyttyä.

 

5_haavalssi_1945.png

 Häävalssi 1945 (Helsingin kaupunginmuseo, kuva: Väinö Kannisto)

Suosittuja olivat myös konservatoriolla (nyk. Sibelius-Akatemian Rautatienkadun toimipiste) järjestetyt swing-illat. Jatkosodan myötä alkoivat Helsingin Messuhallissa (nyk. Kisahalli) järjestettävät asemiesillat, jotka radioitiin suorina lähetyksinä. Näissä esiintyivät eturivin taiteilijat ja illat radioitiin suorina lähetyksinä; illoissa oli vahva tunnelataus - ensimmäistä kertaa niin koti- kuin eturintamalla veisattiin reaaliajassa samoja säveliä.

5_konservatoriolla1941.jpg
Konservatoriolla 24.4.1941 (SA-kuva)

Kotirintamalla ainoastaan kulttuuria, kirjoja, elokuvalippuja, lehtiä ja gramofonilevyjä sai ostaa ilman säännöstelyä ja niiden kysyntä olikin suurta. Franz Leharin operetti Iloinen leski vuodelta 1905 veti koko ajan katsomot täyteen - vaikka yleisössä lienee ollut enenevässä määrin myös todellisia leskiä. Kaipuu jonnekin todellisuuden ulkopuolelle, edes vain ohimeneväksi hetkeksi, oli pakahduttava.

Franz Lehar: Iloinen Leski (esitt. Rytmi-Pojat, v. 1937) 


 

 

Musiikkia ja mielialoja 1939-1945 sarjan muut osat: 

1. Musiikkia ja mielialoja 1939-1945
2. Oi Suomi katso sinun päiväs koittaa
3. Isät katsovat poikiaan
4. Kotiaskareet jäädä saa

 

Muista myös!

Mieliala  Helsinki 19391945
18.10.2019-30.8.2020
Helsingin kaupunginmuseo (avataan 2.6.)
Hakasalmen huvila
Mannerheimintie 13 b

Uppoudu sotavuosien mielialoihin kuuntelemalla podcastit.