article-image

Sinfoniset tanssit jäi Sergei Rahmaninovin viimeiseksi teokseksi

Värikäs ja intensiivinen teos on uskollinen Rahmaninovin romanttiselle ilmaisulle

Joulukuussa 1917 säveltäjä ja pianisti Sergei Rahmaninov (1873-1943) jätti Venäjän vallankumouksen taakseen ja muutti ulkomaille. Vuonna 1918 hän matkusti perheineen Yhdysvaltoihin, missä asui kuolemaansa saakka ja loi uraa kansainvälisesti arvostettuna muusikkona. Hänen maineensa säveltäjänä kuitenkin rapistui. Samalla kun Stravinsky ja Schönberg loivat modernismia, Rahmaninov suosi nuoruutensa melodis-romanttista ilmaisua. Useat 1910-lopun jälkeen syntyneet teokset - joukossa neljäs pianokonsertto (1926/1941) ja kolmas sinfonia (1936) - saivat viileän vastaanoton.

Orkesteriteos Sinfoniset tanssit valmistui syksyllä 1940 ja sai kantaesityksensä Philadelphian orkesterin konsertissa 3.1.1941. Esityksen johti Eugene Ormandy, jolle partituuri on omistettu. Kriitikot reagoivat lähinnä kohteliaasti. Vasta myöhemmin Sinfoniset tanssit on saanut osakseen ansaitsemaansa arvostusta. Kyseessä on värikäs ja intensiivinen teos, joka kylläkin on uskollinen Rahmaninovin romanttiselle ilmaisulle, mutta samalla laajentaa sitä yllättävien rytmien ja orkesteritehojen avulla.

Teos jäi säveltäjänsä viimeiseksi, ja sellaiseksi se luultavasti myös oli tarkoitettu. Musiikissa on voimakkaan omaelämäkerrallista ainesta. Ensimmäisessä osassa Rahmaninov siteeraa varhaista ensimmäistä sinfoniaansa (1897). Finaalissa puolestaan soi katkelma kuoroteos Vigilian (1915) osasta joka kertoo Jeesuksen ylösnousemisesta. Kolmella osalla oli alunperin otsikot ”Keskipäivä”, ”Iltahämärä” ja ”Keskiyö”, jotka viittaavat nuoruuteen, vanhuuteen ja kuolemaan.

Ensimmäinen tanssi (Non allegro) on ilmeeltään terävä ja rytmikäs. Hitaassa keskijaksossa alttosaksofoni laulaa kauniin, alakuloisen melodian. Toinen tanssi (Andante con moto) on sykähdyttävä, hetkittäin morbidi valssi. Viimeinen tanssi (Lento assai - Allegro vivace) on teoksen dramaattisin, ja sisältää Rahmaninovin aiemminkin usein käyttämän keskiaikaisen Dies Irae- hymnin aiheen.

Christian Holmqvist

 

PE 15/2/2019 19.00
 
Susanna Mälkki, kapellimestari
Musiikkitalon Kuoro
 
Jonathan Harvey: Messages
John Adams: Tromba Lontana
Sergei Rahmaninov: Sinfoniset tanssit