article-image

Unelmissain mä siel olla saan

Karjala-aiheiset sävelmät heijastelivat sodan tunneilmastoa; menetystä, kaipuuta, toivoa - ja rakkautta.

Musiikkia ja mielialoja 1939-1945 - osa 10

Karjalaiset jättivät toistamiseen taakseen kaiken rakentamansa. Kesällä 1944 lähtiessään moni varmasti jo ounasteli, ettei tänne enää palattaisi. Mukaan lähtivät muistot ja mitä nyt pakata ehdittiin. Karjalan menetyksestä tuli voimakas kansallinen kokemus, jonka teki eläväksi sodan jälkeen pitkin maata sijoitetun siirtoväen tarinat - ja jo sotavuosina lukuisat Karjalasta kirjoitetut laulut, suomalainen iskelmäkarelianismi.

Ester Seetri (Kerttu Mustonen): Ilta Kannaksella
Kuuntele Spotifyssa.

Karjala-aiheiset sävelmät heijastelivat sodan tunneilmastoa; menetystä, kaipuuta, toivoa - ja rakkautta. Malmsténin Heili Karjalasta, Vienan kuu ja Muistoja Karjalasta, Kärjen Auringonnousu Laatokalla ja Karjalan tyttö, Kärjen Olit Karjala kaunein maa vuodelta 1940 oli ensimmäinen Karjala-aiheinen laulu imperfektissä, Kauko Käyhkön Kirje sieltä jostain, Matti Jurvan Kallis Karjalan maa, Kalle Palosen Aamu Kannaksella ja Aili Runteen Laps olen Karjalan. Sekä lukuisia muita.

George de Godzinsky - Kerttu Mustonen: Äänisen aallot

 

Emigrantti George de Godzinskyn Äänisen aallot syntyi rintamakiertueella Äänisen rannalla, kertoman mukaan puolessa tunnissa, silkkipintaiselle vessapaperille ylöskirjoitettuna. Sanat kirjoitti myöhemmin Helsinkiläisessä pommisuojassa Kerttu Mustonen ja laulun solistina esiintyi Georg Malmstén. Malmstén pääsi Saksaan menevään sotilaskoneeseen ja levytti laulun Berliinissä. Levyn saavuttua Suomeen Fazerin musiikkikaupan edessä nähtiin jono, jollaisia oli tapana muodostua lähinnä ruokatarpeiden hamstraamiseksi. Levyä tilattiin pian Berliinistä lisää, mutta laiva joka niitä kuljetti, torpedoitiin Gotlannin liepeillä. Itämeren aalloissa lepäävät näin myös Äänisen aallot. George de Godzinsky itsekin joutui rintamakiertueilla toistuvasti hengenvaaraan, mutta kerrotaan hänen vain todenneen: ”Jos luoja on määrännyt, että me viihdytetään, niin me viihdytetään.” Sodan jälkeen Äänisen aallot joutui Yleisradiossa esityskieltoon, joka kumottiin vasta 90-luvulle tultaessa. Säveltäjäkin sai vielä kuulla kappaleensa keinuvan radioaalloilla ennen tuonilmaisiin siirtymistään.

trad. Säkkijärven polkka

 

Kannaksen alueella sijainnut Säkkijärven kunta jäi jatkosodan päätyttyä suurimmaksi osaksi luovutetulle alueelle. Tunnetuin säkkijärveläinen lieneekin tätä nykyä muuan polkka. Säkkijärven polkkaan liittyvän anekdootin varmasti moni jo tunteekin: Jatkosodan aikana Viipurista löydettiin vihollisen jättämiä radiomiinoja, joiden laukaisu tapahtuisi soittamalla tiettyä kolmisointua tietyllä taajuudella. Tuo taajuus tuotapikaa tukittiin soittamalla tauotta juuri Säkkijärven polkkaa. Helsingistä pikapikaa saapuneen Yleisradion lähetysauton levykokoelmasta valikoitui Vili Vesterisen levytys, koska mainitussa esityksessä ei musiikissa ollut ainuttakaan taukoa. Sävelmä tiettävästi rahisi taajuudella n. 1500 kertaa; Viipuri pelastui ja polkkakin kävi tutuksi.

 

Musiikkia ja mielialoja 1939-1945 sarjan muut osat: 

1. Musiikkia ja mielialoja 1939-1945
2. Oi Suomi katso sinun päiväs koittaa
3. Isät katsovat poikiaan
4. Kotiaskareet jäädä saa
5. Ikävän torjuntaa ja murheen murjontaa
6. Sotasaalista ja tuontitavaraa
7. Murehista muovaeltu
8. Tämä soittomme kaikukoon
9. Illan rauha kun syliin maan sulkee

 

Muista myös!

Mieliala  Helsinki 19391945
18.10.2019-30.8.2020
Helsingin kaupunginmuseo (avataan 2.6.)
Hakasalmen huvila
Mannerheimintie 13 b

Uppoudu sotavuosien mielialoihin kuuntelemalla podcastit.