Planeterna

Ons 06/11/2019 19:00 - 21:00
Biljetter: 46.00-9.50 €

Presentation

Tonsättaren Dieter Amman har en bakgrund i jazz och improvisation, och hans musik kombinerar spontanitet med ett noggrant tekniskt hantverk. Gustav Holsts svit Planeterna för oss ut på en resa i solsystemet. Merkurius – den bevingade budbäraren; Venus – fredsbringaren; alla himlakroppar som är döpta efter romerska gudar får sina egna musikaliska motsvarigheter. Konsertens första nummer är Giacinto Scelsis moderna klassiker i vilken det enkla transformeras till något sofistikerat. 

Susanna Mälkki

Helsingissä syntynyt ja nuoruutensa asunut Susanna Mälkki on kasvanut Helsingin kaupunginorkesterin säestyksellä. Pienenä hän istui orkesterin konserteissa perheensä kanssa, ja nuorena musiikinopiskelijana seurasi tarkasti orkesterimuusikoiden ammattitaitoa ja nautti maailman parhaiden solistien esiintymisistä. Vuonna 2004 hän pääsi ensimmäistä kertaa johtamaan orkesteria, jonka 13. ylikapellimestarina hän aloitti syksyllä 2016.

Mälkin tie kapellimestariksi on kulkenut Sibelius-Akatemian ja Tukholman Edsberg-instituutin selloluokkien kautta. Hän voitti kansalliset Turun sellokilpailut ja nousi Göteborgin sinfoniaorkesterin soolosellistiksi, mutta jo nuorena kytemään jäänyt innostus orkesterinjohtamiseen ohjasi häntä koko ajan kohti kapellimestariopintoja.

Mälkin ensikosketus orkesterinjohtamiseen tuli Tukholmassa orkesterisoitinten opiskelijoista kootun pienyhtyeen kapellimestarina. Toisen kerran Mälkki johti koulun kamariorkesteria Ruotsin radion sinfoniaorkesterin silloisen ylikapellimestarin Esa-Pekka Salosen seuratessa vierestä. Tunne todellisen intohimon löytymisestä oli sinä hetkenä kirkas ja on sitä edelleen. 

Mälkin läpimurto tapahtui vuonna 1999 Helsingin juhlaviikoilla, ja ensimmäisen vakiokiinnityksensä hän sai Stavangerin orkesterin musiikillisena johtajana. Maineikkaan nykymusiikkiorkesteri Ensemble Intercontemporainin taiteellisena johtajana (2006–2013) hän vakiinnutti nimensä aikamme musiikin syvällisenä tulkkina. 

Mälkki on johtanut maailman parhaita orkestereita, kuten kaikkia USA:n Big Five -orkestereita, Amsterdamin Concertgebouw’ta, Berliinin filharmonikkoja ja Lontoon sinfoniaorkesteria sekä vieraillut oopperataloissa aina New Yorkin Metropolitanista ja Pariisin oopperasta Milanon La Scalaan ja Wienin valtionoopperaan. Syksyllä 2017 hän aloitti Los Angelesin filharmonikoiden päävierailijana. Musical America -lehti valitsi Mälkin vuoden kapellimestariksi 2017.

Jaani Länsiö

Andreas Haefliger

Andreas Haefliger (s. 1962) on tullut tunnetuksi muusikkona, jonka koko olemus kielii syvällisestä kehon ja mielen yhteydestä. Lapsuudenperheessä musiikki oli aina läsnä ja konsertissa käyminen kuului tavanomaisiin ajanvietteisiin. Legendaarisen sveitsiläistenorin Ernst Haefligerin poikana hän istui joka pääsiäinen kuuntelemassa Bachin Matteus-passiota neljävuotiaasta lähtien. Andreas on verrannut kasvuympäristöään suutarin verstaaseen, jossa materiaalien kaikki ominaisuudet ovat juurtuneet tietoisuuteen ja sitä kautta myös omiin konsertteihin. 

New Yorkin Juilliardissa opiskellut Haefliger on tehnyt näyttävän uran niin konsertto- kuin resitaalipianistina. Hän on 90-luvun alusta lähtien esiintynyt kaikissa Amerikan ja Euroopan suurissa orkestereissa useaan kertaan. Hän soittaa Dieter Ammannin pianokonserton Helsingin lisäksi Lontoossa, Bostonissa, Wienissä, Münchenissä ja Taipeissa sekä levyttää konserton Helsingin kaupunginorkesterin kanssa.

Nykymusiikkiin hän suhtautuu eri tavalla kuin klassikoihin: ”Eri säveltäjillä on eri arvot. Nykysäveltäjien teoksiin voin tuoda omat arvoni, tulkita niitä tuomalla mukaan oman elämänkokemukseni. Olen kuin apulaissäveltäjä. Kun teoksessa ei ole heti selvää melodiaa tai jotain välittömästi korvia miellyttävää, täytyy käyttää voimavaroja etsiäkseen ääniä, jotka koskettavat ihmisiä. Suoraan sanottuna kaikki eivät ole innoissaan nykymusiikista. Siihen pitää panna enemmän ajatusta kuin Beethovenin sonaattiin, se on yksi nykymusiikin haasteista. Olen siitä iloinen, se on rikastuttava kokemus.”

Haefliger on vuosien ajan harjoittanut kung fulla tietoista kehonhallintaa, oikeaoppista hengitystekniikkaa ja räjähtävyyttä. Heittäytymällä liikkeisiin täysillä hän räjäyttää lukkoja ja jännityksiä myös mielessään. ”Soittaessa jokainen ajatus tulee salamannopeasti, ja kehon on pystyttävä reagoimaan niihin samalla nopeudella. Kung fu -elokuvissa näyttelijät lentävät ilmassa, mutta sitä kung fu ei opeta. Se opettaa mielikuvituksesi lentämään, ja silloin mikään ei ole mahdotonta”, Haefliger on sanonut BBC:lle. 

Jaani Länsiö

Giacinto Scelsi: Quattro pezzi

1940-luvulla lopulla italialainen säveltäjä ja runoilija Giacinto Scelsi (1905–88) koki hermoromahduksen ja vietti aikaa klinikalla. Eräänä päivänä hän istuutui pianon ääreen ja alkoi toistaa yhtä ja samaa säveltä, kerta toisensa jälkeen. Henkilökunta oli varma, että Scelsi oli menettämässä järkensä. Todellisuudessa hän oli keksinyt uuden tavan lähestyä musiikkia. Vuosia myöhemmin hän kertoi: ”Kun yhtä ainoaa säveltää toistaa tarpeeksi kauan se alkaa kasvaa. Se kasvaa niin paljon, että alat kuulla kuinka myös sen sisältämä harmonia kasvaa. Kun menet jonkin sävelen sisään se ympäröi sinut ja sinusta tulee osa säveltä. Vähitellen et tarvitse mitään muuta kun yhden ainoan sävelen – jossa on kaikki muut sävelet.”

Scelsi alkoi säveltää musiikkia, joka yllä kuvatulla tavalla tutkii yksittäisiin säveliin piilotettuja valtavia maailmoja. Hän haki inspiraatiota myös meditaatiosta, joogasta ja teosofiasta. Scelsi toivoi yleisöltä valppautta ja keskittymistä: hänen musiikkinsa terävöittäisi aistit ja voisi olla tie kohti henkistä valaistumista. Hän ei kuitenkaan tuonut itseään erityisemmin esille ja pysyi täysin tuntemattomana ennen kuin hänen teoksiaan 1980-luvulla alettiin esittää kansainvälisillä festivaaleilla. Ne aiheuttivat sensaation. 1900-luvun musiikin historia oli pakko kirjoittaa uusiksi. 

Kamariorkesterisävellys Quattro pezzi ciascuno su una nota sola (Neljä kappaletta, kukin yhdelle sävelelle) syntyi vuonna 1959 ja sai kantaesityksensä Pariisissa 4.12.1961 Maurice Le Roux’n johdolla. Kuten jo otsikko kertoo, jokainen kappale perustuu yhteen ainoaan säveleen (ne ovat F, H, As ja A.) Tämän perusteella voisi ehkä olettaa musiikin olevan jotenkin monotoninen ja harmaa, mutta teos onkin värikäs, yllättävä ja tavattoman ilmaisuvoimainen. Quattro pezzi ei syyttä ole eräs 1900-luvun musiikin vaikutusvaltaisimmista klassikoista. 

Christian Holmqvist

Dieter Ammann: Pianokonsertto

Sveitsiläinen Dieter Ammann (s. 1962) aloitti uransa jazzmuusikkona ja improvisoijana. Kun taidemusiikki alkoi kiinnostaa, hän kirjoittautui oppilaaksi Baselin musiikkiakatemiaan. Ammann osallistui mm. Wolfgang Rihmin ja Witold Lutoslawskin mestarikursseille. 1990-luvulta lähtien hän on luonut uraa säveltäjänä, jonka teoksia ovat johtaneet mm. Pierre Boulez, Valeri Gergijev ja Peter Rundel. Hänelle on myönnetty merkittäviä palkintoja, joukossa Ernst von Siemens-säveltäjäpalkinto vuonna 2008. Vuonna 2018 Ammann sai Sveitsin Musiikkipalkinnon. Palkintoperusteluissa lautakunta kiinnitti erityistä huomiota säveltäjän suosimaan rytmienergiaan ja partituurien mielikuvituksellisiin sointiväreihin. 

Ammann kirjoittaa kompleksiset partituurinsa melko hitaasti, huolellisesti punniten kaikkia yksityskohtia. Tästä syystä teoksia ei toistaiseksi ole kovin monta. Painopiste on kamarimusiikissa, mutta Ammann on kirjoittanut myös orkesterisävellyksiä. 

Pianokonsertto on syntynyt BBC:n sinfonikkojen, Bostonin sinfonikkojen, Konzerthaus Wienin, Lucernen festivaalin, Münchenin filharmonikkojen ja Taipein sinfonikkojen yhteistilauksesta. Teos on saanut kantaesityksensä 19.8.2019 Lontoossa BBC:n sinfoniaorkesterin konsertissa Sakari Oramon johdolla. Solistina oli Andreas Haefliger. Tänä iltana pianokonsertto saa Suomen ensiesityksensä. 

Teoksen työnimi oli Ei mitään sapluunoja. Tällä Ammann tarkoittaa halunneensa luoda pianokonserttonsa ei ainostaan täysin avoimin mielin mutta myös vailla genreen liittyvien odotusten asettamia kahleita. Lähestymistapa on säveltäjälle muutenkin luonteenomainen. Hänen mukaansa pianokonsertossa on kyllä useita perinteisiä ratkaisuja: solisti on esillä sekä yksilönä että orkesterin säestäjänä, ja piano antaa orkesterille virtuoosisia impulsseja, joihin orkesteri yhtä virtuoosisesti reagoi. Ammannia on kuitenkin myös kiinnostanut pianokonserton ”näyttämöllinen” luonne, eli se tapa millä solisti antaa musiikista puhtaan visuaalista informaatiota.

Christian Holmqvist

Gustav Holst: Planeetat op. 32

Gustav Holst (1874-1934) kuului säveltäjäsukupolveen, joka teki pesäeron perinteiseen romanttiseen ilmaisuun hakemalla inspiraatiota mm. kotimaan kansanmusiikista, vieraista kulttuureista ja impressionismista. Ystävänsä Ralph Vaughan-Williamsin kanssa Holst uudisti brittiläisen taidemusiikin. 

Holstin ilmaisullinen paletti oli poikkeuksellisen laaja. Hän sävelsi helppotajuisia, populaareja teoksia (St. Paul’s Suite jousille, 1913) ja soinnillisesti ja rytmisesti kokeellista modernismia (sävelruno Egdon Heath, 1927), mutta myös eksoottisia maisemakuvauksia (pohjois-afrikkalaisia sävelmiä sisältävä sarja Beni Mora, 1910) ja arkaaisia, mystisiä näkyjä (The Hymn of Jesus kuoroille ja orkesterille, 1917). Holst oli kirjatoukka, joka luki kaunokirjallisuuden ja runouden lisäksi myös mm. historiaa ja intialaista filosofiaa. Hän oli kiinnostunut astrologiasta ja kirjoitti toisinaan huvikseen ystävilleen horoskooppeja. 

Vuonna 1914 Holst alkoi säveltää orkesterisarjaa Planeetat (op. 32). Teos valmistui kaksi vuotta myöhemmin. Sarja sai epävirallisen ensiesityksensä Lontoossa syksyllä 1918 Adrian Boultin johdolla. Virallinen kantaesitys tapahtui Lontoossa 15.11.1920 Albert Coatesin johdolla. 

Sarjan osat liittyvät niihin antiikin jumaliin, joiden mukaan aurinkokuntamme planeetat ovat saanet nimensä. Musiikki on luonteeltaan sama kuin jumala. Niinpä esimerkiksi sodan jumalan, Marsin musiikki on raju ja väkivaltainen, ilon tuojan, Jupiterin musiikki on ekstrovertti ja energinen, ja vanhuuden tuojan, Saturnuksen musiikki on hidas ja traaginen. Holstin teoksessa planeettoja on ainostaan seitsemän, sillä Maa puuttuu. (Pluto löydettiin vasta vuonna 1930, ja on nykyään joka tapauksessa ”alennettu” kääpiöplaneetaksi.)

Kantaesityksestään lähtien Planeetat on ollut Holstin ehdottomasti esitetyin ja suosituin teos. Tämä harmitti melkoisesti Holstia, joka omasta mielestään oli säveltänyt useita parempia teoksia. Hän suostui kuitenkin johtamaan sarjan levytyksen, peräti kaksi kertaa: ensin vuonna 1923 ja sitten vuonna 1926.

Christian Holmqvist

Konstnärer

  • Susanna Mälkki

    dirigent

  • Andreas Haefliger

    piano

  • Helsingfors kammarkör

Program

  • 19.00
    Giacinto Scelsi

    Quattro Pezzi su una nota sola

  • Dieter Ammann

    Pianokonsert (ffg i Finland)

  • Paus 25 min

  • 21.00
    Gustav Holst

    Planeterna

Ofta frågat

Kan jag fotografera orkestern?

Du får ta bilder före konserten och efter konserten. Då konserten pågår önskar vi dock att du lyssnar på musiken. På så sätt garanterar du musikerna arbetsfrid och stör inte heller de övriga konsertbesökarna.

Var kan jag beställa pausservering?

Pausserveringen kan beställas från Restels försäljningstjänst med telefon 0207624862 eller email ravintolat.musiikkitalo@restel.fi eller från Restis. Notera att beställning av pausservering för över 30 personer sker via försäljningstjänsten.

Måste jag klä upp mig då jag kommer på konsert?

Endast orkestern har dräktkod. Du får klä dig så att du trivs bäst.

Hur kan jag byta ut min säsongkortsplats?

Säsongkortsplatsen kan bytas ut då försäljningen inleds genom att du köper ett nytt säsongkort till en plats som är ledig. Platser som inte har lösts ut säljs som engångsbiljetter då försäljningen av säsongkorten har avslutats.

Jag har ett säsongkort men kan inte komma på konsert, vad göra?

Biljetten kan skänkas åt en vän, eller ges i gåva åt en musikstuderande genom att senast kl. 15 under konsertdagen ringa tel. 09 3102 2700 eller sända mail till helsinki.philharmonic@hel.fi.