HKO - Susanna Mälkki

Pe 09/02/2018 19:00 - 20:15
Liput: 36.00-7.00 €

Esittely

Laulun kauneutta, kuorosoinnin mahtavuutta ja Mozartin maukasta musiikkia on tarjolla c-mollimessussa, joka syystäkin kantaa lisänimeä Suuri.

Ei väliaikaa.

Vuonna 1782 Mozart eli neroutensa kukoistusta jätettyään taakseen kapeakatseisen Salzburgin ja tavattuaan tulevan vaimonsa Constanzen. Uuden luomisvaiheen merkkiteos, Händelin ja Bachin hengessä sävelletty Suuri messu c-mollissa kuuluu säveltäjänsä kauneimpiin saavutuksiin. Majesteettinen, koskettava ja vaikuttavien kuoro- ja solistikohtausten teos tuo lämmön keskelle kylmintä talvea.

Suora lähetys / Direktsändning / Live broadcast: YLE Radio 1 & yle.fi/klassinen

Susanna Mälkki

Helsingissä syntynyt ja nuoruutensa asunut Susanna Mälkki on kasvanut Helsingin kaupunginorkesterin säestyksellä. Pienenä hän istui orkesterin konserteissa perheensä kanssa, ja nuorena musiikinopiskelijana seurasi tarkasti orkesterimuusikoiden ammattitaitoa ja nautti maailman parhaiden solistien esiintymisistä. Vuonna 2004 hän pääsi ensimmäistä kertaa johtamaan orkesteria, jonka 13. ylikapellimestarina hän aloitti syksyllä 2016.

Mälkin tie kapellimestariksi on kulkenut Sibelius-Akatemian ja Tukholman Edsberg-instituutin selloluokkien kautta. Hän voitti kansalliset Turun sellokilpailut ja nousi Göteborgin sinfoniaorkesterin soolosellistiksi, mutta jo nuorena kytemään jäänyt innostus orkesterinjohtamiseen ohjasi häntä koko ajan kohti kapellimestariopintoja.

Mälkin ensikosketus orkesterinjohtamiseen tuli Tukholmassa orkesterisoitinten opiskelijoista kootun pienyhtyeen kapellimestarina. Toisen kerran Mälkki johti koulun kamariorkesteria Ruotsin radion sinfoniaorkesterin silloisen ylikapellimestarin Esa-Pekka Salosen seuratessa vierestä. Tunne todellisen intohimon löytymisestä oli sinä hetkenä kirkas ja on sitä edelleen. 

Mälkin läpimurto tapahtui vuonna 1999 Helsingin juhlaviikoilla, ja ensimmäisen vakiokiinnityksensä hän sai Stavangerin orkesterin musiikillisena johtajana. Maineikkaan nykymusiikkiorkesteri Ensemble Intercontemporainin taiteellisena johtajana (2006–2013) hän vakiinnutti nimensä aikamme musiikin syvällisenä tulkkina. 

Mälkki on johtanut maailman parhaita orkestereita, kuten kaikkia USA:n Big Five -orkestereita, Amsterdamin Concertgebouw’ta, Berliinin filharmonikkoja ja Lontoon sinfoniaorkesteria sekä vieraillut oopperataloissa aina New Yorkin Metropolitanista ja Pariisin oopperasta Milanon La Scalaan. Kaudella 2017–2018 Mälkki debytoi Wienin valtionoopperassa. Syksyllä 2017 hän aloitti Los Angelesin filharmonikoiden päävierailijana. Musical America -lehti valitsi Mälkin vuoden kapellimestariksi 2017.


Karina Gauvin

Kanadan Quebecissä syntynyt sopraano Karina Gauvin (s. 1966) on harvinaislaatuinen oopperalaulaja. Hänet tunnetaan barokkiteosten ja 1900-luvun säveltäjien, kuten Brittenin, ilmeikkäänä tulkkina, mutta hän ei esiinny lainkaan Verdin tai Puccinin oopperoissa. ”Barokkimusiikin kuningattareksi” tituleeratun Gauvinin säveltäjäesikuvia ovatkin ennen kaikkea Händel ja Mozart, joiden oopperoita hän on laulanut maailman merkittävimmissä keskuksissa. Myös konserttilaulajana Gauvin kuuluu tämän hetken johtaviin tulkitsijoihin. Hän on esiintynyt niin Chicagon sinfoniaorkesterin, New Yorkin filharmonikoiden, Berliinin vanhan musiikin akatemian ja muiden orkestereiden solistina Bachin kantaattien ja passioiden, Mahlerin sinfonioiden ja Mozartin messujen esityksissä. Hänen julkaisuhistoriansa kattaa yli 40 äänitettä. Gauvin on esiintynyt Suomessa Turun musiikkijuhlilla vuonna 2011.

Katija Dragojevic

Ruotsalainen mezzosopraano Katija Dragojevic (s. 1970) on tehnyt näyttävää uraa La Scalan ja Covent Gardenin tapaisissa Euroopan suurissa oopperataloissa aina vuoden 2000 debyytistään lähtien, jolloin hän lauloi Brysselin La Monnaiessa Tapaus Makropouloksessa. Samana vuonna hän esiintyi Tukholman Nobel-gaalassa, ja on sittemmin profiloitunut suurten mezzoroolien taitajaksi myös konserttilavoilla. Oopperaroolien lisäksi hänen ohjelmistonsa kattaa mm. Bachin Magnificatin ja Mahlerin Des Knaben Wunderhornin. Mozartin c-mollimessua hän on laulanut mm. Baijerin radion sinfoniaorkesterin ja Pariisin orkesterin solistina. Suomalaisille Dragojevic on tullut tutuksi vuonna 2011 Kansallisoopperan La Cenerentolan ja vuonna 2017 Carmenin nimirooleista.
Seuraa Katija Dragojevicia Twitterissä @KatijaMezzo

Jussi Myllys

Tenori Jussi Myllys (s. 1978) on jo yli kymmenen vuoden ajan tehnyt hienoa kansainvälistä uraa, jossa Mozartilla on aivan erityinen asemansa. Kansainvälisen debyyttinsä Myllys teki Berliinin Koomisessa oopperassa Don Giovannin Don Ottaviona esiinnyttyään sitä ennen mm. Lohjalla Mozartin Requiemissä ja Vaasan oopperan Taikahuilussa. 
Laulaessaan Frankfurtin oopperan solistikunnassa vuosina 2006–2009 Myllys esiintyi mm. La finta giardinieran Belfiorena. Deutsche Oper am Rheinissa Myllyksen Mozart-erikoistuminen jatkui Ryöstö Seraljista -oopperan Belmontena ja Cosi fan tutten Ferrandona. Suomalaisyleisölle Myllys on esiintynyt mm. Savonlinnan oopperajuhlilla Mozart-rooleissa vuosina 2012 ja 2017 sekä useita kertoja Kansallisoopperan lavalla. Helsingin kaupunginorkesterin solistina Myllys on laulanut Beethovenin yhdeksännessä sinfoniassa vuonna 2013 ja Mozartin Requiemissä vuonna 2015. 

Kristian Lindroos

Baritoni Kristian Lindroos (s. 1990) on ehtinyt esiintyä jo lukuisissa lied-konserteissa ja tehnyt oopperarooleja Italiassa. Firenzen oopperan Le Braci, Milanon Teatro Nuovon Lemmenjuoma ja Poppean kruunaus Martina Francassa kuuluvat Lindroosin kansainvälisiin esiintymisiin. Lindroos on laulaja jo kolmannessa polvessa, mutta sukupaineita hän ei koe. ”Olen ihan itse valinnut tämän, kun aloin 15-vuotiaana kuunnella isoisäni tallenteita oikein urakalla. Halusin silloin kovasti tulla tenoriksi, kuten hän. Siitä ei tietenkään tullut mitään, mutta haluan tällä omalla äänialallani kunnioittaa häntä”, Lindroos sanoi Ylelle vuonna 2016. Lindroos on kokenut myös konserttisolistina. Voitettuaan Lappeenrannan laulukilpailujen miesten sarjan vuonna 2016 hän esiintyi Sinfonia Lahden solistina Händelin Messias-oratoriossa. Vuonna 2017 hän lauloi Helsingin juhlaviikoilla Radion sinfoniaorkesterin solistina Väinö Raution Prinsessa Ceciliassa ja tänä keväänä Beethovenin yhdeksännessä sinfoniassa. Kaupunginorkesterin solistina Lindroos on laulanut viimeksi vuonna 2014. 

Wolfgang Amadeus Mozart: Messu c-molli ”Suuri”

Palvellessaan Salzburgissa arkkipiispa Colloredoa W.A. Mozart (1756–1791) täytti virkaansa soittamalla hoviorkesterissa ja säveltämällä teoksia orkesterille ja kuorolle kirkkokäyttöön. Vähän yli kymmenen vuoden ajan, koko 1770-luvun, hän tehtaili enimmäkseen lyhyitä messuja, jotka taiteellisten kompromissien jälkeenkin tuottivat vain mielipahaa ja taskurahoja vaivanpalkaksi. Viimeisimpinä virkatöinään Mozart sävelsi Kruunajaismessun sekä Missa Solemniksen C-duurissa vuonna 1780, pyysi eroa toimestaan, sai piispalta ensin epäävän vastauksen ja heti perään potkut, pyyhki Salzburgin pölyt peruukistaan ja asettui vapaaksi säveltäjäksi Wieniin. Muutaman vuoden kuluttua syntyi kuitenkin vielä yksi kirkkoteos, Suuri c-mollimessu, joka sai kantaesityksensä Salzburgin Pietarinkirkossa 26.8.1783. Mutta miksi Mozart palasi vihaamaansa kaupunkiin?
Tammikuulle 1783 päiväämässään kirjeessä isälleen Mozart viittaa työstämäänsä c-mollimessuun ainoan kerran: ”Moraalinen velvoitteeni on todellinen. Toivon pystyväni pitämään lupaukseni”. Mutta kenelle? Mozartin suhde Salzburgiin oli avoimen inhomielinen, ja vain hänen isänsä jääminen Colloredon alaiseksi piti yhteyden kaupunkiin elossa. Pikkumielisenä pitämänsä piispakaan ei taatusti ollut Mozartin valan arvoinen, ja tunne oli molemminpuolinen. Säveltäjä jatkaa: ”Vaimoni oli silloin vielä naimaton, mutta koska olin päättänyt naida hänet heti hänen tervehdyttyään, tuntui työskentely helpolta. Mutta kuten tiedät, aika ja olosuhteet tekivät matkastamme mahdottoman. Puolikkaan messun partituuri odottelee valmistumistaan ja se on paras osoitus lupauksestani…”
Messu lienee siis yhtaikaa sekä häälahja tuoreelle nuorikolle sekä lepyttelyele isälle, jolta salaa Mozart oli nainut Wienissä laulaja Constanze Weberin (säveltäjä Carl Maria von Weberin serkun). Kenties näyttääkseen appiukolle musikaalisuuttaan, sai tuore vaimo laulaa kantaesityksessä messun sopraano-osan mukaan lukien aarian Et incarnatus est. Tiettävästi Leopold-isä ei laulusta vaikuttunut, sillä Mozart ei koskaan saanut tältä anteeksi luvatonta avioitumistaan. 
Mitään Mozartin Messun kaltaista ei tuohon aikaan tehty, sillä piispa Colloredon ja arkkiherttua Joosef II:n vaatimukset kirkkomusiikin kansantajuistamisesta ja keventämisestä valistuksen hengessä pitivät säveltäjien koristeluhalut kurissa ja säästi kuulijoiden istumalihaksia typistämällä pitkänkin kaavan messut puoleen tuntiin. Mozart on rikkonut siis miltei kaikkia säädöksiä, mutta tunnin mittaisenakin teos on jäänyt keskeneräiseksi syistä, joita ei tiedetä. Mozart jätti osia viimeistelemättä, orkestraatio on monin paikoin vajavaista ja perinteinen messuosa Agnus dei on pudonnut kokonaisuudesta tyystin pois. Osa nuoteista on myös kadonnut. Silti Messu on Mozartin suurin ja mahtavin kirkkoteos, jossa hän yhdistää oopperallisen koloratuurilaulun barokkityylin polyfoniaan ja hengelliseen monumentaalisuuteen ylittämättömällä tavalla. Tänään teoksesta kuullaan musikologi H.C Robbins Landonin täydentämä editio, joka pyrkii olemaan mahdollisimman uskollinen Mozartin alkuperäisille aikomuksille.
Jaani Länsiö

Taiteilijat

  • Susanna Mälkki

    kapellimestari

  • Karina Gauvin

    sopraano

  • Katija Dragojevic

    mezzosopraano

  • Jussi Myllys

    tenori

  • Kristian Lindroos

    basso

  • Musiikkitalon Kuoro

Ohjelma

  • 19.00
    Jean Sibelius

    Rakastava jousiorkesterille

  • 20.15
    Wolfgang Amadeus Mozart

    Messu c-molli "Suuri"

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Mistä voin tilata väliaikatarjoilut?

Väliaikatarjoilut voi tilata Restel Tapahtumaravintoloiden myyntipalvelusta puhelimitse 0207624862 tai sähköpostilla ravintolat.musiikkitalo@restel.fi tai osoitteesta
http://shop.ravintolamaailma.fi/musiikkitalo. Huomioithan että yli 30 henkilön väliaikatarjoilujen tilaus myyntipalvelusta.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Kuinka voin vaihtaa kausikorttipaikkani?

Kausikorttipaikan voi vaihtaa myynnin alkaessa ostamalla uuden kausikortin vapaana olevista paikoista. Lunastamatta jääneet paikat vapautetaan kertalippumyyntiin kausikorttimyynnin päätyttyä.

Minulla on kausikortti, mutta en pääse konserttiin, mitä teen?

Lipun voi luovuttaa ystävän käyttöön tai lahjoittaa musiikinopiskelijan käyttöön konserttipäivänä klo 15 mennessä p. 09 3102 2700 tai helsinki.philharmonic@hel.fi.