Sointiväri barokissa
Soitto laulun rinnalle.
Barokissa soittimet nousivat laulun kanssa tasaveroisiksi musisoinnin välineiksi. Musiikissa tärkeitä elementtejä olivat affektit eli tunnetilat. Ne ilmenivät soitossa erilaisina sävyinä tai konkreettisina symboleina kuvaten esimerkiksi iloa, surua, eksymistä tai jopa maailmaa. Barokkiin liittyi läheisesti improvisointi. Samaa musiikkia ei soitettu kahta kertaa samalla tavalla, vaan muusikot lisäilivät omia kaunistuksiaan soittaessaan taitonsa ja makunsa mukaan. Orkesterikokoonpanon vakiintuminen nosti sointivärin merkitystä.