Opettajille
Avoimissa kenraaliharjoituksissa koululais- ja opiskelijaryhmillä on mahdollisuus seurata läheltä orkesterin, kapellimestarin ja solistin valmistautumista konserttiin. Avoimet kenraaliharjoitukset alkavat klo 10.00 ja päättyvät viimeistään klo 13.00. Viimeistään klo 11.30 on 20 minuutin tauko, jonka aikana ryhmällä on mahdollisuus poistua konserttisalista. Ohjelmatiedot löytyvät konserttikalenterista kyseisen päivän konsertin kohdalta. Koululais-, opiskelija- ja erityisryhmille vapaa pääsy. Ilmoittautuminen syksyn 2024 kenraaliharjoituksiin 15.8.2024 alkaen tässä osoitteessa.
Iltakonsertteihin opettajalla on mahdollisuus varata maksutta konserttiliput oppilasryhmälleen, mikäli konsertissa on vapaita paikkoja. Ilmoittautuminen syyskauden 2024 konsertteihin tapahtuu lähettämällä sähköpostia 20.8. alkaen osoitteeseen helsinki.philharmonic@hel.fi ja ilmoittamalla konsertin ajankohdan sekä toivotun konserttilippujen määrän.
Tokaluokkalaisten taideretken järjestävät yhteistyössä Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Nykytaiteen museo Kiasma, Helsingin kaupunginorkesteri ja Musiikkitalo. Tapahtumaan kutsutaan kaikki Helsingin kaupungin koulujen tokaluokkalaiset opettajineen. Taideretken tavoitteena on avata uusia ovia taiteeseen ja kulttuuriin ja tarjota yhdenvertainen mahdollisuus taide-elämykseen kaikille helsinkiläisille tokaluokkalaisille ja heidän opettajilleen.
Juniorikonsertissa 2024 ovat mukana 5. musiikkiluokat Kaisaniemen, Oulunkylän, Pakilan ja Suutarilan ala-asteen koulusta, Laajasalon, Porolahden ja Vuoniityn peruskoulusta sekä Åshöjdens grundskolanista. Oppilaat muodostavat Juniorikonsertin lapsikuoron, junioriorkesterin ja toimivat konsertin ja sitä edeltävän Pienen alkusoiton solisteina. Juniorikonsertin taiteellisena ja pedagogisena suunnittelijana sekä juontajana toimii Satu Sopanen.
Musakärry on Helsingin varhaiskasvatuksen yhteistyössä Helsingin kaupunginorkesterin kanssa toteuttama koulutuskokonaisuus ja osaamisen jakamisen malli, joka on rakennettu ksylofoneja ja rytmisoittimia sisältävän soitinkokoelman ympärille. Toiminnan tavoitteena on tukea taide- ja kulttuurikasvatuksen keinoin lapsen oppimisvalmiuksia sekä luoda lapselle yhteisöllisiä ja osallistavia musisointikokemuksia.
Kultus-verkkopalvelu kokoaa pääkaupunkiseudun ajankohtaisen, lapsille ja nuorille suunnatun kulttuuritarjonnan ikäryhmittäin ja taidealoittain luokiteltuna. Kultuksessa ilmoitetaan erityisesti koululaisryhmille soveltuvista tapahtumista sekä taide- ja yleisökasvatusprojekteista. Lisäksi sivuilta löytyy tietoa opettajien koulutuksista ja opettajille tarkoitetuista infotilaisuuksista. Kultuksesta löytyy ideoita, miten taide- ja kulttuurilajien tarjontaa voi hyödyntää eri aineiden ja aihekokonaisuuksien opetuksessa. Löydät Kultuksen tästä osoitteesta
Sinfoniaorkesteri
Sinfoniaorkesteri on kymmenien soittajien ja soittimien muodostama yhtye, jonka jokaisella jäsenellä on oma, tärkeä roolinsa sävellyksen esittämisessä. Useimmiten orkesteria johtaa kapellimestari, joka tahtipuikollaan pitää soittajat samassa tahdissa ja eleillään ja ilmeillään näyttää tulkintaohjeita. Soittajien määrä ja istumajärjestys voivat vaihdella teoksesta riippuen.
Jousisoittimet
Viulu
Jos orkesteri olisi purjelaiva, viulut olisivat sen purjeet. Ne soivat melkein koko ajan, niitä on orkesterissa enemmän kuin mitään muita soittimia ja säveltäjät kirjoittavat niille yleensä kauneimmat melodiat. Kaikkia orkesterin jousisoittimia soitetaan pääasiassa niin, että oikea käsi käyttää jousta ja vasen käsi painelee kieliä.
Alttoviulu
Alttoviulu muistuttaa viulua, mutta se on isompi ja siinä on pitemmät kielet – siksi se myös soi matalammalta. Koska alttoviulujen ääniala on matalien ja korkeiden jousisoittimien välissä, ne pääsevät harvoin loistamaan sooloillaan.
Sello
Koska selloa ei voi soittaa leuan alta, sitä soitetaan pystyasennossa polvien välissä. Sellon kielet ovat kaksi kertaa niin pitkät kuin alttoviulussa, minkä vuoksi se soi oktaavia matalammalta.
Kontrabasso
Jos viulut ovat orkesterin purjeet, kontrabassot ovat sen peräsin. Isoimpana ja matalimpana jousisoittimena se ohjaa sekä pulssia että sointujen alimpia säveliä. Koska täysikokoinen kontrabasso on noin kaksi metriä korkea, sitä soitetaan joko seisten tai korkealla tuolilla istuen.
Puupuhaltimet
Huilu
Poikkihuilu on orkesterin korkeaäänisin puupuhallin, ellei säveltäjä ole kirjoittanut teokseen osaa pikkolohuilulle. Poikkihuilua soitetaan nimensä mukaisesti poikittain toisin kuin nokkahuilua, joita näkee sinfoniaorkesterissa todella harvoin.
Oboe
Oboen nimi tulee ranskan kielen sanoista haut bois, korkea puupuhallin. Sitä pidetään yhtenä orkesterin tärkeimmistä soittimista. Koska sen ääni on hyvin kantava, melkein jokainen konsertti alkaa oboen muille soittimille antamalla viritysäänellä.
Klarinetti
Klarinetti on monipuolinen soitin. Sillä voi soittaa sekä hyvin matalalta että hyvin korkealta ja aivan hiirenhiljaa tai todella kovaa. Muiden puhaltimien tavoin klarinetin äänenkorkeutta säädetään painelemalla putkeen tehtyjä reikiä. Näin joko lyhennetään tai pidennetään puhallusilman kulkemaa matkaa soittimessa.
Fagotti
Fagotti on orkesterin isoin ja matalin puupuhallin. Se on paksua puuta ja siinä on niin paljon raskasta metallikoneistoa, että soittajan täytyy kannatella sitä olkansa yli vedetyssä hihnassa.
Vaskipuhaltimet
Käyrätorvi
Käyrätorvi on hyvin vanha ja monipuolinen soitin, jonka ääni tuotetaan muiden vaskipuhaltimien tavoin päristelemällä huulia suukappaletta vasten. Äänenkorkeutta vaihdellaan puhallusta muuttamalla ja painelemalla torven varteen kiinnitettyjä läppiä. Äänensävyä voi muuttaa erilaisilla vaimentimilla tai työntämällä käden torven sisään.
Trumpetti
Trumpetti on yksinkertainen soitin, josta taitava soittaja saa vain kolmea venttiiliä painelemalla kymmeniä eri sävelkorkeuksia. Trumpetin ääni on hyvin kuuluva ja kirkas, mutta erilaisilla vaimentimilla äänensävyjen kirjoa voi laajentaa loputtomasti.
Pasuuna
Pasuuna on poikkeusyksilö vaskipuhaltimien joukossa. Kun muiden puhaltimien äänenkorkeutta muutetaan painelemalla venttiilejä tai läppiä, pasuunan ääntä muutetaan työntämällä ja vetämällä pitkää U:n muotoista putkea. Siksi sitä sanotaan joskus vetopasuunaksi.
Tuuba
Tuuba on orkesterin isoin vaskisoitin. Sen helposti tunnistettava, matalalta pörisevä ääni on hyvin kantava, ja se tuotetaan pärisyttämällä huulia rennosti suukappaleen sisällä.
Lyömäsoittimet
Yleensä orkesterin takariviin aseteltuja lyömäsoittimia on monenlaisia: joillakin, kuten kellopelillä, soitetaan melodioita, toisilla taas pääasiassa rytmejä, kuten tamburiinilla ja patarummuilla. Rumpujen kalvoja kiristämällä tai löysentämällä voi säätää äänenkorkeuksia.
Patarumpu
Kellopeli
Marimba
Triangeli
Lautaset
Isorumpu
Harppu ja kosketinsoittimet
Harppu on tyypillisen sinfoniaorkesterin suurikokoisin soitin, mutta sen ääni on hento ja hauras. Harppua soitetaan näppäilemällä molemmin käsin sen noin 45 kieltä, joiden tuottamaa äänenkorkeutta voi muuttaa polkimilla.
Sinfoniaorkesterissa saatetaan tarvita myös kosketinsoittimia, kuten pianoa, celestaa tai urkuja.
Teksti: Jaani Länsiö
Soitinkuvat: Mervi Lindman