Kari Olamaa

Olen syntynyt ja asunut koko ikäni Helsingissä. Opiskeluaikoina asetuin asumaan vehreään ja rauhaisaan Lauttasaareen, josta tuli hyvin nopeasti lempipaikkani koko kaupungissa.
Aloitin työt HKO:ssa syksyllä 2016; iloiseen yllätykseen huipentunut koesoitto oli urani ensimmäinen.
Olen soittanut viulua alle kolmivuotiaasta, eli käytännössä niin kauan kuin muistan. Teininä tutustuin itsekseni sähkökitaran saloihin. Alttoviulu tuli mukaan kuvioihin vuonna 2007, ja samoihin aikoihin aloin syventyä periodisoittimien avartavaan maailmaan. Pari viime vuotta olen touhunnut paljon myös syntetisaattorien ja muiden elektronisten soittimien parissa.
Sinfoniaorkesterin riveissä soitan mieluiten raikkaasti ja vaivattomasti soivaa wieniläisklassista ohjelmistoa sekä myöhäisromantikkojen, kuten Mahlerin, Brucknerin tai Elgarin teoksia, joissa yhteisen soundin lämpö, syvyys ja leveys pääsevät oikeuksiinsa. Klasarikentän ulkopuolella soittelen tai kuuntelen mm. metallia, progea ja synapoppia.
Vapaa-aikanani viihdyn keittiössä sekä mm. lautapelien ja pyöräilyn parissa, mutta rakkain harrastukseni on myös suurin paheeni: loputon hifistely aiheesta riippumatta.
Pyrin selviämään sekä töistä että elämästä samalla filosofialla: kehitys ei saa pysähtyä koskaan. Muusikko tai ihminen ei ole koskaan valmis, ja jokaisessa päivässä piilee mahdollisuus tietää, tiedostaa, ymmärtää tai osata enemmän kuin eilen.