Kaupunginorkesteri siirtää konserttinsa Finlandia-taloon
Konserttitalon saaminen Helsinkiin oli uskomattoman pitkällinen prosessi. Se kesti nimittäin yli 70 vuotta ja vaati kulttuuriväeltä erittäin suuren työn. Ensimmäisen kerran kongressi- ja konserttitalohanke nostettiin esille jo Robert Kajanuksen kaudella.
Myös Schéevoigtin kaudella asia oli esillä: vuonna 1937 musiikkilautakunnan puheenjohtaja Eino Suolahti teki valtuustoaloitteen konserttitalon rakentamiseksi ja vuonna 1938 asetettiinkin toimikunta asiaa valmistelemaan. Talolle varattiin jopa tontti! Rakennussuunnittelutoimikunta kuitenkin viivytti ratkaisua, kunnes olisi tutustuttu vastaaviin hankkeisiin muissa Pohjoismaissa.
Hanke jäi. Vuonna 1946 tehtiin jälleen valtuustoaloite asian tiimoilta. Nyt asetettiin jaosto selvittämään asiaa ja tällä kertaa Yleisradiokin oli mukana projektissa. Hanke jäi kuitenkin tällä erää Helsingin Messuhallin laajennussuunnitelman jalkoihin.
Asia nousi jälleen puheeksi vuonna 1954 Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa. Taas kaupunginhallitus asetti konserttitalon rakentamista koskevan neuvottelukunnan. Tällä kertaa asiaan liittyi myös niin kutsuttu kolmas orkesterisota, eli ajatus RSO:n ja HKO:n yhdistämisestä. Tällä kertaa hanke raukesi kaiken muun lisäksi siihen, että orkestereita ei haluttu yhdistää.
Keväällä 1961 julkistettiin Alvar Aallon suunnittelema Helsingin keskusta-alueen asemakaava. Kaavassa Töölönlahden ranta oli varattu erilaisille kulttuurielämän rakennuksille.
Vuoden 1962 alussa Helsingin kaupunginvaltuustossa tehtiin aloite kongressi- ja konserttitalon rakentamiseksi. Tällä kertaa mukana olisivat myös Kansallisoopperan tilat. Valtuustolle esitetyssä ponnessa ehdotettiin talon rakentamista Aallon kaavan mukaisesti Töölönlahden rantaan, niin että oopperan tilat oltiin pudotettu hankkeesta pois. Pitkällisen poliittisen väännön jälkeen ehdotus hyväksyttiin ja Finlandia-talon hanke sai alkunsa.
Finlandia-talon rakennustyöt alkoivat Matti Vainion sanoin ”kiduttavan hitaasti” 1960-luvun loppupuolella. Rakennusurakkaan liittyi merkittävä määrä poliittista kinastelua ja talon rakentamista yritettiin moneen kertaan estää. Ongelmia aiheutti myös kysymys siitä, olisiko talo pitänyt rakentaa lähtökohtaisesti kongressi- vai konserttikäyttöön.
Lopulta talo saatiin valmiiksi riitaisasta ilmapiiristä huolimatta, tosin vasta 1970-luvun puolella. Avajaisten kunniaksi pidettiin sävellyskilpailu. Finlandia-talon avajaisia juhlittiin sinfoniakonsertilla 2.12.1971 ja popkonsertilla 5.12.1971. Viimein Helsingin kaupunginorkesterilla oli oma konserttitalo käytössään.
Lähde: Einari Marvia & Matti Vainio – Helsingin kaupunginorkesteri 1882-1982