Jussi Jaatinen

Musiikki on ollut osa elämääni aina. En edes muista, koska opin lukemaan nuotteja, mutta se on tapahtunut jo ennen kuin opin lukemaan Aku Ankkojen avulla noin 3-vuotiaana. Olen ehtinyt soittaa jos jonkinmoisia soittimia: aluksi pianoa, sitten viulua, sähköbassoa, käyrätorvea ja 11-vuotiaasta alkaen oboeta. Oboen valitsi kylläkin RSO:ssa soittanut trumpetisti-isäni, jonka mukaan oboensoiton taso oli Suomessa kehno ja ala tarvitsi uusia nousevia kykyjä. 

Erinäisten opiskeluvaiheiden jälkeen sain ensimmäisen vakituisen työpaikkani vuonna 1989 Tapiola Sinfoniettasta. Veri veti kuitenkin isompaan orkesteriin, ja ilokseni voitin HKO:ssa koesoiton keväällä 1992. Siitä lähtien olen ollut HKO:n oboeryhmän jäsen useilla eri vakansseilla. Olen myös soittanut kamariorkesteri Avanti!:ssa vuodesta 1987.

Koska olen luonteeltani utelias ja oppimishaluinen, otin ensiaskeleeni vuonna 2013 myös tieteen parissa. Pääsin jatko-opiskelijaksi Helsingin yliopistoon keväällä 2014 ja pitkän tien kuljettuani väittelin marraskuussa 2023 filosofian tohtoriksi monitieteisellä väitöskirjallani “Stretched tuning. Psychoacoustic, musical, and neurophysiological analyses of the octave enlargement phenomenon.” Jatkossa tarkoituksenani olisi toimia orkesterityön ohella myös tutkijana lähinnä psykoakustiikan ja aivotutkimuksen parissa.