Haasteita pelkäämätön virtuoosi, Concertgebouw-orkesterin soolopasunisti Jörgen van Rijen tuo mukanaan Samy Moussalta tilaamansa kiperän konserton.
”Miksi kaikkein lempein ja rauhallisin ihminen muuttuu anarkistiksi sillä hetkellä, kun alkaa säveltää?” nyrpeili musiikkikriitikko Eduard Hanslick vuonna 1885. Anton Brucknerin kolmannen sinfonian mullistunut muoto ja henkeäsalpaavat harmoniat eivät jätä kylmäksi edelleenkään, 140 vuotta myöhemmin. Haasteita pelkäämätön virtuoosi, Concertgebouw-orkesterin soolopasunisti Jörgen van Rijen tuo mukanaan Samy Moussalta tilaamansa kiperän konserton.
Samy Moussa: Konsertto pasuunalle ja orkesterille ”Yericho”
Helsingin kaupunginorkesterin residenssisäveltäjä 2024–25, Montrealissa syntynyt ja nykyään Berliinissä asuva Samy Moussa (s. 1984) on tullut tunnetuksi etenkin orkesterimusiikin säveltäjänä. Tuotantoon kuluu myös pari konserttoa, joista etenkin vuonna 2019 sävelletty viulukonsertto Adrano on ollut menestyksekäs: teokselle myönnettiin vuonna 2021 kanadalainen Juno-musiikkipalkinto. Moussa on myös kirjoittanut uruille ja orkesterille teoksen A Globe Itself Infolding (2014). Se on siitä merkittävä, että säveltäjä itse kokee siinä ensimmäistä kertaa löytäneen itselleen parhaiten sopivan ilmaisun. Moussan muista konsertoivista teoksista mainittakoon konsertto jousikvartetolle ja orkesterille (2018) sekä sellolle ja kamariorkesterille sävelletty Ring (2020/2024).
Pasuunakonsertto Yericho (2023) on syntynyt Orchestre national de Lyonin ja Toronton sinfoniaorkesterin yhteistilauksesta. Teos sai kantaesityksensä Orchestre National de Lyonin konsertissa 14.4.2023 Gemma Newn johdolla. Solistina oli Jörgen van Rijen, jolle teos myös on omistettu.
Konserton otsikko viittaa Raamatun kuuluisaan kertomukseen, jossa Joosua ja hänen sotajoukkonsa kuuden päivän aikana kiertää Jerikon kaupungin muurit kerran päivässä. Seitsemäntenä päivät papit puhaltavat torviinsa ja muurit sortuvat. Israelilaiset valloittavat kaupungin ja surmaavat vastustajansa. Moussa kertoo teoksen numerosymboliikasta: ”Pasuunakonserton tematiikka kiertelee numeron seitsemän ympärillä. Vaskia on yhteensä seitsemän, teoksessa on seitsemän osaa, kukin osa kuvaa yhtä päivää. Seitsemäntenä päivän muurit sortuvat.” Säveltäjä on jättänyt orkesterikokoonpanosta pois kaikki puupuhaltimet. Orkesteri koostuu täten jousista, kuudesta vaskisoittimesta, patarummuista, lyömäsoittimista ja uruista. Partituurin mukaan esitykseen voi osallistua myös kuoro. Teos saa nyt Suomen ensiesityksensä.
Christian Holmqvist
Anton Bruckner: Sinfonia nro 3 d-molli
Itävaltalaisen Anton Brucknerin (1824–1896) sinfoniat ovat suurten mittakaavojen musiikkia. Tapahtumat etenevät kaikessa rauhassa kohti valtavia huipennuksia, joista kuitenkin nopeasti palataan takaisin kiireettömään dramaturgiseen poljentoon. Aikalaiset eivät tällaista musiikkia aluksi ymmärtäneet, ja Bruckner sai usein osakseen rajua pilkkaa.
Kolmannen sinfonian ensimmäinen versio syntyi vuonna 1873. Bruckner matkusti ihailemansa Richard Wagnerin luo Bayreuthiin. Matkalaukussa oli kahden ensimmäisen sinfonian käsikirjoitukset; Bruckner halusi omistaa jommankumman Wagnerille. Wagner ihastui kolmanteen sinfoniaan. Ehkä tämä johtui myös siitä, että teoksessa oli pari sitaattia Wagnerin oopperoista. Sinfonia soitettiin läpi Wienissä vuonna 1874, mutta kantaesitystä ei herunut. Bruckner muokkasi partituuria ja poisti samalla Wagner-sitaatit.
Uuden version kantaesitys Wienissä joulukuussa 1877 oli Brucknerin säveltäjäuran kuuluisin fiasko. Konsertin piti johtaa Johann von Herbeck, mutta kun tämä yllättäen kuoli, Brucknerin piti itse astua johtajakorokkeelle. Hänellä ei ollut paljonkaan kokemusta orkesterin johtamisesta, ja lopputulos oli sen mukainen. Lisäksi muusikot näyttivät avoimesti, etteivät he pitäneet soittamastaan. Esityksen aikana yleisö alkoi kävellä ulos salista. Pahasti nöyryytetty Bruckner otti lopussa vastaan harvan jääneen kuulijan suosionosoitukset. Heidän joukossa oli nuori Gustav Mahler, joka myöhemmin opiskelutoverin kanssa sovitti sinfonian pianolle nelikätisesti. Bruckner teki sinfoniaan muutoksia vielä tämän jälkeen, viimeisen kerran vuonna 1889.
Kolmas sinfonia on ensimmäinen teos, jossa Bruckner on löytänyt aivan oman tapansa rakentaa sävellys, joka heijastaa sekä hänen syvää uskonnollisuuttaan että hänen näkemystään maailmasta. Finaalissa on kuuluisa jakso, jossa polkkasävelmä ja vakava koraali soivat samanaikaisesti. Tästä Bruckner huomautti: ”Polkka kertoo, että voi pitää hauskaa, koraali että maailmaan kuuluu myös suru ja tuska.”
Christian Holmqvist
Jörgen van Rijen
Jörgen van Rijen (s. 1975) on hollantilainen pasuunan ja barokkipasuunan soittaja. Hän toimii Alankomaiden kuninkaallisen Concertgebouw-orkesterin pasuunan äänenjohtajana.
Van Rijen on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona useimmissa Euroopan maissa sekä Yhdysvalloissa, Kanadassa, Japanissa, Kiinassa, Koreassa, Singaporessa ja Australiassa. Hän on esiintynyt muun muassa Antwerpenin sinfoniaorkesterin, BBC:n Skotlannin sinfoniaorkesterin, BBC:n sinfoniaorkesterin, Dallasin sinfoniaorkesterin, Tšekin filharmonisen orkesterin, ranskankielisen Sveitsin Orchestre de la Suisse Romande -orkesterin, haagilaisen Residentie-orkesterin, Rotterdamin filharmonisen orkesterin, Taiwanin NSO-kansallisorkesterin ja Tokion Metropolitan-sinfoniaorkesterin kanssa.
Musiikkitalon Taivaan pasuunat -konsertissa Jörgen van Rijen soittaa Sami Moussan ”Yericho”-pasuunakonserton Suomen ensiesityksen Helsingin kaupunginorkesterin solistina. Van Rijenin huhtikuisessa konserttikalenterissa HKO:n vierailua edeltävät Andrew Normanin pasuunakonserton Yhdysvaltain ensiesitys ja konserton kaksi seuraavaa esitystä Dallasin sinfoniaorkesterin kanssa.
Jörgen van Rijenia varten on sävelletty useita teoksia, kuten esimerkiksi Kalevi Ahon, James MacMillanin ja Theo Verbeyn pasuunakonsertot. Sävellyksiään ovat van Rijenille kirjoittaneet myös Nico Muhly, Martijn Padding, Tan Dun, Jacob ter Veldhuis ja Jan van Vlijmen.
Van Rijen opiskeli Rotterdamissa George Wiegelin johdolla sekä Lyonissa Michel Becquet'n ja Daniel Lassallen ohjauksessa. Hän opettaa Amsterdamin konservatoriossa ja toimii Royal Academy of Musicin pasuunansoiton vierailevana professorina Lontoossa.
Jörgen van Rijen on vuodesta 2007 soittanut Luzernin musiikkijuhlilla Sveitsissä festivaaliorkesterin riveissä. Van Rijenin esiinnyttyä solistina syyskuussa 2024 englantilainen The Telegraph kirjoitti hänen osoittaneen, että ”lähtökohtaisen hupaisaksi soittimeksi pasuuna voi olla toisinaan sielukas ja usein leikkisä, painostavakin."
Jukka-Pekka Saraste
Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestari ja taiteellinen johtaja Jukka-Pekka Saraste (s. 1956) on vakiinnuttanut asemansa yhtenä sukupolvensa merkittävimmistä kapellimestareista. Heinolassa syntynyt ja viulistina uransa aloittanut Saraste tunnetaan monipuolisuudestaan sekä syvällisestä ja eheästä musiikillisesta näkemyksestään. Sarasteella on erityisen vahva yhteys Beethovenin, Brucknerin, Šostakovitšin, Stravinskin ja Sibeliuksen teoksiin, ja hän on kansainvälisesti tunnustettu Mahler-tulkinnoistaan.
Helsingin kaupunginorkesterin taiteellisen johtoryhmän vetäjänä Saraste korostaa musiikin kulttuurista ja yhteisöllistä merkitystä: ”Sinfoniaorkesteri jaettujen elämysten tuottajana on arvokas ja hieno kokoonpano, jonka laadusta me jokainen orkesterissa haluamme pitää huolta.”
Saraste on työskennellyt Radion sinfoniaorkesterin, Toronton sinfoniaorkesterin, Kölnin WDR-sinfoniaorkesterin, Oslon filharmonikkojen ja Skotlannin kamariorkesterin ylikapellimestarina. Lisäksi hän on säännöllinen vierailija maailman huippuorkesterien johdossa. Saraste on toiminut BBC:n sinfoniaorkesterin päävierailijana ja johtanut viime konserttikausilla muun muassa Pariisin orkesteria, Lontoon Philharmonia-orkesteria, Zürichin Tonhalle-orkesteria, Berliinin Staatskapellea sekä Clevelandin orkesteria, Bostonin, Chicagon ja San Franciscon sinfoniaorkestereita sekä New Yorkin filharmonikkoja.
Saraste pitää tärkeänä uransa alussa olevien muusikoiden valmennusta ja mentorointia. Hän on perustanut LEAD!-säätiön, jonka kansainvälisiä orkesteriprojekteja on toteutettu muun muassa Ruotsissa, Sveitsissä, Saksassa ja Bulgariassa. Vuonna 2020 hän perusti vuosittaisen Fiskars Summer Festival -tapahtuman foorumiksi sekä suomalaisille että kansainvälisille taiteilijoille, jotta nämä voivat välittää kokemustaan seuraavalle muusikkosukupolvelle.
Jukka-Pekka Saraste on palkittu ansioistaan musiikin alalla Pro Finlandia -mitalilla, säveltaiteen valtionpalkinnolla ja Suomen Leijonan komentajamerkillä.
