Nykyaika
Musiikki oli johtanut tonaalisuuden hajoamiseen eikä menneeseen ollut paluuta. Mitä siis seuraavaksi?
Einojuhani Rautavaara - Angel of Light - 1. Tranquillo
Einojuhani Rautavaara: Sinfonia nro 7 "Angel of Light"
Helsingin kaupunginorkesteri. Leif Segerstam, kapellimestari.
Ondine 1996.
Helsingin kaupunginorkesteri. Leif Segerstam, kapellimestari.
Ondine 1996.
Nykyajasta yleisesti
Maailmansotien jälkeinen maailma oli muuttunut. Sodan raunioita olivat ei vain talot vaan myös arvot ja mielenterveys. Ihmisestä voitiin kyseenalaistaa kaikki. Taide vastasi kaaokseen niin rationalismilla kuin sattumanvaraisuudella. Jälleenrakentamisen raunioille pyyhälsivät rock’n’roll, televisio, seksuaalinen vapautuminen ja villi kapinointi kaikkea kohtaan. Se oli oivallinen maaperä avant-gardelle. Nykyaikaa kuvaa tyylien pirstaloituminen, yli kulttuuri- ja tyylirajojen yhdistely, tekniikan yleistyminen, tyylilajien eriytyminen. Niin musiikin kuin kaupallistumisen saralla kohdataan tänä päivänä myös digiajan murros.
Cantus Arcticus on esimerkki elektronimusiikista. Orkesterin taustalla soi äänite arktisten lintujen laulua.
“Minä olen sävelvalitsija siitä runsauden sarvesta, jotka ovat luonnonvoimat.” -Leif Segerstam
Musiikki nykyaikana
Ennen sotaa ekspressionismi oli tasavertaistanut ja järjestänyt 12 säveltä. Sodanjälkeisessä Euroopassa alettiin pian pohtia, mitä muita musiikin elementtejä voitaisiin järjestää. Darmstadtin koulukunta pureutui 1940- ja -50 -luvuilla modernismin herättämiin kysymyksiin. Syntyi sarjallisuus, joka järjesti musiikin eri muuttujia nuottien tavoin. Aleatoriikka oli vastaisku sarjallisuuden ennaltamääräytyvyydelle. Se antoi esittäjille mahdollisuuden valita ja vaikuttaa lopputulokseen. Vastareaktiona uudelle ja monimutkaiselle syntyi minimalismi ja neoklassismi, jotka hyödynsivät yksinkertaisuutta ja vanhoja musiikillisia muotoja. Tekniikan kehittyessä syntyi elektronimusiikki ja spektraalimusiikki. Musiikillinen ajattelu laajentui yksittäisistä nuoteista kenttiin ja ulkomusiikillisiin ilmiöihin kuten häly. Alettiin myös käyttää mikrointervalleja. Lähestymistapojen ja tekniikoiden kirjo hajoittaa yhtenäisten sääntöjen tavoittelun.
Nykyajan soittimia
Nykyaika etsii äänilähteitä perinteisten soittimien ulkopuolelta. Teoksen instrumenttina voi olla esimerkiksi sähköisesti tuotettu ääni, jäteputki tai liikenteen häly.
Nykyajan säveltäjiä
Nykyajan säveltäjiksi määritellään Oliver Messiaenista (1908-1992) ja John Cagesta (1912-1992) alkaen suuri joukko säveltäjiä, joilla on ollut vahva vaikutus tähän päivään.
Witold Lutoslawski (1913–1994)
Iannis Xenakis (1922–2001)
Luigi Nono (1924–1990)
Pierre Boulez (1925–2016)
Karlheinz Stockhausen (1928–2007)
Krzysztof Penderecki (1933-)
Arvo Pärt (1935-)
Steve Reich (1936-)
Tunnetuimpia suomalaisia nykysäveltäjiä
Einojuhani Rautavaara (1928–2016)
Kaija Saariaho (1952-)
Magnus Lindberg (1958-)
Witold Lutoslawski (1913–1994)
Iannis Xenakis (1922–2001)
Luigi Nono (1924–1990)
Pierre Boulez (1925–2016)
Karlheinz Stockhausen (1928–2007)
Krzysztof Penderecki (1933-)
Arvo Pärt (1935-)
Steve Reich (1936-)
Tunnetuimpia suomalaisia nykysäveltäjiä
Einojuhani Rautavaara (1928–2016)
Kaija Saariaho (1952-)
Magnus Lindberg (1958-)
