Pasi Pirinen

Synnyin ja vietin lapsuuteni Suomen länsirannalla Torniossa. Sen jälkeen olen asunut mm. Englannissa, Argentiinassa ja tietenkin Helsingissä.
Olen ollut HKO:n jäsen vuodesta 2005. 
Soitan mielelläni aivan kaikenlaista musiikkia ja hyvinkin erilaisissa kokoonpanoissa. Jos musiikki on hyvin tehtyä ja laadukasta, se stimuloi sekä ajatuksia että tunteita. 
Parhaimmillaan musiikilla on valtava maaginen ja ihmisiä yhdistävä voima. Juuri sen vuoksi musiikin tekeminen ja sen kautta kommunikoiminen voi olla niin vastaansanomattoman arvokasta. 
Trumpetin kehityttyä kromaattiseksi soittimeksi pari vuosisataa sitten se lunasti tasa-arvoisen roolinsa ”täysverisenä” melodisena soittimena sinfonisessa orkesterikirjallisuudessa. Esimerkiksi Mahlerin, Brucknerin, Debussyn, Straussin, Prokofievin, Sibeliuksen ja Stravinskyn musiikissa trumpetilla on käytössään koko sen lyyrinen, virtuoosinen ja heroinen ilmaisuvoima. Tämän ohjelmiston soittaminen on aina ihanan nautinnollista ja erinomaisen haastavaa.
Lempipaikkani Helsingissä ovat merellisiä. Erityisesti Eiran ranta on minulle hyvin tärkeä paikka.

Mutta, asioista tärkeimpään:
Haluaisin todella kyetä nimeämään lempiruokani. Minulle tuottaa kuitenkin lähes ylitsepääsemätöntä vaikeutta nimetä ainoastaan yhtä suosikkia lähes missään asiassa. Koen kyllä henkilökohtaisesti tämän olevan ihan positiivinen ominaisuus, mutta siitäkin huolimatta leikin usein ajatusleikkiä sillä, minkä 'vain yhden asian' ottaisin pakkovalinnan edessä mukaani autiolle saarelle. 
Mitä ruoka-aineksiin tulee, hyvin selkeä valintani on – pienen mietinnän jälkeen – seuraavanlainen: chilipippureita, parmesan-juustoa, basilikaa, korianteria, lihaa, ahvenia, jauhoja, fenkolin siemeniä, paprikaa, sipulia, valkosipulia, tomaattia, maitoa, oliiviöljyä, kardemummaa, munakoisoa, mustapippuria, hiivaa, riisiä, rapuja, sinappia, mansikoita, kookosmaitoa, soija-kastiketta, perunaa, salaattia, ja reilusti kahvia. Ja teetä.