Kajanuksen käytännöllinen orkesterikoulu
Orkesteriyhdistys perusti 1.10.1885 orkesterikoulun, jonka tarkoituksena oli turvata päteviä soittajia orkesteriin. Koulussa opetettiin laajasti orkesterisoittimia, ”viulua, violonselliä, huilua, oboeta, klarinettia, fagottia, torvea, trumpettia, pasuunaa y.m.”, ja etuna oli tietysti se, että opettajat löytyivät orkesterin omista riveistä. Koulun johtajana toimi Robert Kajanus itse. Hän myös aluksi opetti koulussa musiikinteoriaa, jota myöhemmin opettivat myös Jean Sibelius ja Ilmari Krohn. Orkesterikouluun hyväksyttiin pitkän aikaa vain miespuolisia opiskelijoita.
Orkesterikoulun merkitys oli suuri Helsingin orkesteriyhdistyksen orkesterin tulevien soittajien koulutuksessa, mutta koulu vaikutti myös laajemmin maamme musiikkielämään. Orkesterikoulun kasvatteja olivat nimittäin niin Georg Schnéevoigt, Heikki Klemetti kuin Toivo Haapanenkin, joista kaksi jälkimmäistä opiskelivat koulussa musiikinteoriaa. Useat säveltäjät saivat pohjakoulutuksensa orkesterikoulussa, muiden muassa Heino Kaski, Armas Launis ja Otto Kotilainen.
Orkesterikoulun perustamisella Kajanus astui melko näyttävästi Helsingin musiikkiopiston ja sen perustajan Martin Wegeliuksen varpaille. Tämä ei varsinaisesti parantanut Wegeliuksen ja Kajanuksen orkesteriyhdistyksen perustamisen tiimellyksessä kiristyneitä välejä.
Viulisti Johan Järnefelt oli orkesterikoulussa konserttimestari Anton Sittin oppilaana, ja kirjoitti opinnoistaan:
”Ensimmäinen tunti oli pettymys minulle: ”ukolla” oli omat käsityksensä minusta oppilaana ja yliolkaisesti hän alussa ohjaili. Mutta useinpa naseva huomautus soittamistavasta avustaa enemmän kuin voi kuvitellakaan. Tavallisesti istui Sitt selkänojassa tuolillansa röyhyävä sikaari hampaissaan. Hän ei milloinkaan muulloin ollut tupakoimatta kuin orkesterilavalla konsertissa. Harjoituksissa johtaessaan tai soittaessaan nyökötti sikaari joko puoleksi tai kokonaan sammuneena suunpielessä.”
Käytännöllinen orkesterikoulu lakkautettiin vuonna 1914 orkesterin kunnallistamisen yhteydessä ja opiskelijat siirtyivät Helsingin musiikkiopistoon.
Lähteet: Einari Marvia & Matti Vainio – Helsingin kaupunginorkesteri 1882–1982 & Järnefeltin päiväkirja