Arkistojen kätköistä valoon - tutkimuksellinen yhteistyö

Keitä ovat Helene Schjerfbeckin, Minna Canthin ja Dora Jungin siskot säveltaiteessa? Tähän kysymykseen etsimme vastausta Historian unohtamat orkesterimusiikit (HUOM) -hankkeen tutkimusosuudessa. 

Musiikinhistoriallisen tutkimuksen pohjalta tuomme Helsingin kaupunginorkesterin kuulosteltavaksi suomalaisten säveltäjänaisten sävellyksiä arkistojen uumenista. Samalla tuotamme uutta tietoa näistä säveltäjistä ja heidän musiikkinsa merkityksestä nykypäivälle.

Kartoitamme muutakin valtarakenteiden vaientamaa musiikkia sekä unohduksiin uponneita sävelteoksia, joiden esille nostaminen luo totuudenmukaisempaa kuvaa ja moninaisempaa ymmärrystä musiikkikulttuurista, taidekentästä ja yhteiskunnasta – niin historiassa kuin nykypäivänä. Tutkimuksen ytimessä on tieteen ja taiteen välinen yhteistyö, jossa musiikkiperintö kytketään kulttuuria uudistavaksi voimaksi ja vastuullisemman huomisen rakentajaksi.

HUOM-hankkeen tutkimus liittyy kahteen laajaan musiikkitieteelliseen tutkimusprojektiin: Sävelten tyttäret- ja Musiikintutkijat yhteiskunnassa -projekteihin.

Sävelten tyttäret

Sävelten tyttäret on ensimmäinen tutkimushanke, jossa tutkitaan laajasti ja järjestelmällisesti arkistolähteiden pohjalta isoa joukkoa historiallisia suomalaisia säveltäjänaisia. Pelkästään vuosien 1850 ja1950 väliltä löytyy Suomen musiikin historiasta ainakin sata tuona aikana säveltänyttä naista.

Suurin osa heistä keskittyi sävellystyössään muuhun kuin orkesterimusiikkiin mutta osa sävelsi orkesteriteoksia, joita voidaan soittaa HUOM-hankkeessa. Monia näistä teoksista ei ole esitetty ikinä tai pitkiin aikoihin, tyypillisesti 50–150 vuoteen. Jotkut aikoinaan useitakin esityksiä saaneet sävellykset ovat kadoksissa – kuten Ida Mobergin ja Betzy Holmbergin sinfoniat, Ingeborg von Bronsartin pianokonsertto, Agnes Tschetschulinin orkesterilaulut ja Heidi Sundblad-Halmeen baletti. Vaikkemme löytäisi näitä partituureja koskaan, etsintä tuo esiin muuta tärkeää aineistoa ja tietoa. Soitettavaa riittää.

Kysymykseen säveltäjien ”suomalaisuudesta” suhtaudumme ylirajaisuus- ja transnationalismitutkimuksen mukaisesti mahdollisimman väljästi, avoimesti ja inklusiivisesti. Moni tutkimistamme säveltäjistä teki kansainvälistä uraa Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa, puhui useita kieliä ja oli kulttuuritaustaltaan moniulotteinen. Heidän elämäntarinansa ja teoksensa rikastavat kuvaamme Suomen musiikin historiasta sekä sen merkityksestä nykypäivälle tässäkin mielessä.

Musiikintutkijat yhteiskunnassa

Musiikintutkijat yhteiskunnassa [LINKKI: https://www.suoni.fi/musiikintutkijat-yhteiskunnassa] on tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta suomalaisessa musiikkikulttuurissa edistävä tutkimushanke. Sen perusidea on tehdä tutkimusta yhdessä musiikkikentän kanssa niin, että tutkimus näkyy ja kuuluu käytännön kulttuurissa, kuten konserttiohjelmoinnissa, yleisötyössä, musiikkikustannuksessa ja musiikin opetuksessa.

Molemmat tutkimushankkeet ovat Tutkimusyhdistys Suoni ry:n [LINKKI: https://www.suoni.fi/tietoa-suonista] käynnistämiä ja samalla Helsingin yliopiston Musiikkitieteen sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian ja Historiafoorumin [LINKKI: https://www.uniarts.fi/yksikot/taiteiden-historian-tutkimuskeskus-historiafoorumi/] yhteishankkeita. HUOM-hankkeen tutkimus edustaa historiallista, yhteiskunnallista ja aktivistista – kriittistä, toiminnallista ja muutoshakuista – musiikintutkimusta. Se pyrkii kehittämään luovia yhteistyön menetelmiä tiede-, taide-, arkisto- ja kulttuuriperintöalan toimijoiden kanssa sekä elinvoimaistamaan klassisen musiikin kulttuuria 2020-luvulle ja eteenpäin.

HUOM-hankkeen tutkimusta johtaa apulaisprofessori Susanna Välimäki (Helsingin yliopisto). Sävelten tyttäret -hankkeessa Välimäen kanssa työskentelee tutkijatohtori Nuppu Koivisto (Taideyliopisto) sekä useita yhteistyökumppaneita. Naisten ja muiden historiankirjoituksen ja konserttiohjelmien syrjimien ihmisryhmien musiikista tehdään tällä hetkellä tieteellistä ja taiteellista työtä laajalla rintamalla niin Suomessa kuin muualla.

Lue lisää historiallisista suomalaisista säveltäjänaisista HUOM-hankkeen yhteistyökumppanin Kansallisbiografian artikkeleista:

Ingeborg von Bronsart
LINKKI https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10154

Ida Moberg
LINKKI https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10166

Heidi Sundblad-Halme
LINKKI https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10169

Agnes Tschetschulin
LINKKI https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/9090

Säveltävien naisten elämäkerrat esille – Uusi tieto muokkaa sekä historiakuvaamme että tulevaisuutta
LINKKI http://neba.finlit.fi/blogi/saveltavien-naisten-elamakerrat-esille-uusi-tieto-muokkaa-seka-historiakuvaamme-etta-tulevaisuutta/

Keskeisimmät tutkimustyössä käytetyt arkistot (valikoima)

Helsingin Kaupunginarkisto
Helsingin kaupunginorkesterin nuotisto
International Music Score Library Project (IMSLP)
Itävallan kansalliskirjasto (Österreichische Nationalbiliotek)
Kansallisarkisto
Kansalliskirjasto
Ruotsin valtionarkisto (Riksarkiv)
Ruotsin kuninkaallinen kirjasto (Kunglika biblioteket)
Ruotsin kuninkaallinen musiikkiakatemia, Tukholma (Kungliga Musikaliska Akademien)
Sibelius-museo
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto
Svenska Litteratur Sällskapet i Finland arkiv
Taideyliopiston arkisto
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirjasto
Åbo Akademin käsikirjoituskokoelmat

Kuva: Museovirasto Helsingin Naisorkesteri, kapellimestarina orkesterin perustaja Heidi Sundblad-Halme
LINKKI https://www.finna.fi/Record/museovirasto.AEFF4FD94AC6911BADEB5004857A7C4F

Teksti: Susanna Välimäki