Barokki
Barokki korosti mahtipontisuutta, koristeellisuutta ja runsautta. Koukeroinen loistelias tyyli sopi oivallisesti niin maallisen kuin taivaallisen vallan korostamiseen.
Barokista yleisesti
Musiikissa barokki näkyi renessanssin hillittyyn tyyliin verrattuna liioiteltuna ja ylenpalttisena. Katolinen kirkko sekä monarkkien suureellinen hovielämä ruokkivat loisteliasta ja koristeellisuutta pursuavaa taidetta. Soitto- ja tanssitaito olivat osa ylimystön yleissivistystä. Ristiriidassa ylellisen hovielämän kanssa Euroopassa jylläsivät lukuisat sodat. Kurjuus ja kuilu eri kansanosien välillä kasvoi. Renessanssin nostattamana tiede ja taide toivat ympäröivän maailman uudella tavalla ihmisten saataville. Maallinen valta alkoi nousta kirkollisen tahon rinnalle taiteen tukijana ja tilaajana.
Oletteko koskaan ihmetelleet, että musiikki, jota läntinen sivilisaatio pitää korkeimpana, nimittäin Bachin säveltämää, on nimeltään barokki? (ital., barocco: epämuodostunut helmi, outo tai vääristynyt ajatus) -Pierre Schaeffer
Musiikki barokissa
Barokki toi musiikkiin suuria muutoksia. Moniäänisen polyfonian tilalle syntyi yksi melodia ja säestys, homofonia. Barokin aikana syntyi ooppera ja konserttimusiikki. Musiikki oli siihen asti ollut osa tilaisuuksia ja tapahtumia, esimerkiksi jumalanpalvelusta. Hoveissa esiintymisestä tuli vähitellen ammattilaisten perustyötä. Viulun merkitys instrumenttina nousi. Tulevaisuutta ajatellen tällä oli orkesterin kehitykseen suuri vaikutus.
Rytmi barokissa
Musiikki jaettiin tahteihin.
Melodia barokissa
Syntyy melodia ja säestys.
Harmonia barokissa
Duuri ja molli vakiintuvat.
Muoto barokissa
Oopperaa, balettia ja suurteoksia.
Sointiväri barokissa
Soitto laulun rinnalle.
Dynamiikka barokissa
Hiljaa ja kovaa.
Barokin soittimia
Barokin aikana nykysoittimet alkoivat vakiintua, kuitenkin vielä varhaisemmassa muodossa. Näitä soittimia kutsutaan periodisoittimiksi.
Viola da gamba
Cembalo
Barokkiviuluperhe
Barokin säveltäjiä
Johann Sebastian Bach
Georg Friedrich Händel
