Kamarimusiikkia Myllypurossa

Johannes Brahms: Sekstetto jousille no.1, B-duuri op. 18

Johannes Brahmsin yhteydessä mainitaan usein kuinka tämä vasta yli nelikymppisenä uskaltautui sinfonioiden pariin, syyksi tähän tarjotaan yleensä Beethovenin varjoa. Brahms ei, osin samasta syystä, tahtonut päästä jousikamarimusiikin parissakaan alkua pidemmälle - edesmenneen kollegan 16 jousikvartettoa tuntuivat lastina säveltäjän hartioilla. Brahms teki genren parissa jo nuorella iällä muutaman yrityksen, jotka eivät koskaan päätyneet julkisuuteen. Brahms ei myöskään kokenut löytävänsä kvartetin soinnista omaa musiikillista arvomaailmaansa, niinpä hän lopulta päätyi laajentamaan ensemblen alarekisteriä. Vasta toisen alttoviulun ja toisen sellon luomalla jalustalla yhtyeen sointi muuttuu hyvin brahmsmaiseksi, sellaiseksi jonka myöhemmin tunnistamme hänen sinfonioistaan. Jousikvartettoihin Brahms palasi vasta vuosia seksteton säveltämisen jälkeen. 

Jousiseksteton ensiesitys oli vuonna 1860, Brahmsin ystävän ja luottoviulistin Joseph Joachimin vetämänä. Nimi Joseph Joachim tapaa aina nousta esille Brahmsin viulukonserton yhteydessä; konsertto on omistettu Joachimille ja alkuperäisestä partituurista sanotaan löytyvän lukuisia hänen käsialallaan tehtyjä korjauksia. Brahms oli aina kiitollinen ystävälleen tältä viulunsoitosta saamastaan opastuksesta; Brahmsin oma instrumentti oli piano. Kuitenkin hänen jousille säveltämänsä musiikki on hyvin idiomaattista - joskin aika ajoin haastavaakin. Brahms tutustui viuluun käytännön korkeakoulun kautta jo toimiessaan nuorena miehenä unkarilaisen viuluvirtuoosin Eduard Reményin säestäjänä tämän kiertueilla. Samaisesta lähteestä muuten on peräisin Brahmsin mieltymys unkarilaiseen musiikkitraditioon. Reményi sittemmin esitteli Brahmsin maanmiehelleen Joachimille. 

Brahmsille ominainen rytminkäsittely, samoin kuin muutamat harmoniset vaihdokset, identifioivat seksteton säveltäjän vaivatta. Hänelle tunnusomainen rytmillinen leikittely alkaa jo heti ensiosan avauksessa; osa kulkee 3/4-tahtilajissa, mutta ensimmäisen teeman avaus häilyy neli- ja kolmijakoisen välillä. Toinen tunnusomainen asia on säveltäjän tapa sijoittaa trioli- ja tasajakoista rytmiä päällekkäin; tästä syntyy hyvin tunnistettava energinen imu. Meidän korviimme Brahmsin rytmit eivät ehkä kuulosta erityisen uskaliailta, mutta mm. Arnold Schönberg arvosti Brahmsia juuri tämän rytminkäsittelyn vuoksi. 

Jousiseksteton serenadimainen ensimmäinen osa rakentuu peräti viidestä eri teemasta ja niistä uutetusta kudoksesta. Osan avaa sello esittelemällä teemoista ensimmäisen - muistammehan säveltäjän mieltymyksen nimenomaan mataliin sointeihin. Toisen, variaatio-osan, avaa alttoviulu unkarilaisvärisellä joskin saksalaistetulla melodialla. Variaatiot olivat eräs Brahmsin leipälajeista. Toisessa osassa saattaa aistia kaikuja Franz Schubertin musiikista. Tämän osan Brahms sovitti myös pianolle Clara Schumannia varten. Seksteton toista osaa on käytetty usein elokuvamusiikkinakin, ainakin Star Trekistä sen saattaa joku muistaa. Kolmas osa on energinen maalais-scherzo, jossa kontrasti rakentuu itse scherzon ja sen vieläkin energisemmän trion välille. Neljännellä osalla on temaattisia yhteyksiä ensimmäiseen. Osa on sonaattirondo ja siitä kuultaa taas häivähdys Schubertia. Tämänkin osan teeman esittelee sello ja osan kulkua ylläpitää Brahmsille hyvin tyypillinen rytmiikka. 

Chris Hazell: Three Brass Cats

Chris Hazell: Another Cat - Kraken

Chris Hazell on useimmille vaskisoittajille varsin tuttu nimi. Nimi saattaa tosin olla tuttu niillekin, joilla on tapana lukea levynkansilehdet tavanomaista tarkemmin. Britti Hazell opiskeli sävellystä Royal College of Musicissa, mutta on tehnyt varsinaisen uransa levytuottajana ja sovittajana. Hänen yhteistyökumppaniensa luettelo hengästyttävä klassisen musiikin taitajien nimikimara: Sir Neville Marriner, Dame Joan Sutherland, Sir Georg Solti, Bryn Terfel, Dame Kiri Te Kanawa, Charles Dutoit, David Zinman, Berliinin Filharmonikot, Chicagon Sinfoniaorkesteri, Tonhalle Zürich... Ennen siirtymistään freelanceriksi Hazell teki pitkän uran Decca-levy-yhtiössä. Tuottajanuran ohessa hän on silti kerennyt myös sävellystöihin. 

Näin Hazell itse kertoo kissa-aiheisista sävellyksistään: ”Aikanaan minulla oli kotona neljä kissaa - ne olivat kaikki alunperin kulkukissoja, jotka olivat vain todenneet, että täällähän palvelu pelaa ja on muutenkin mukavaa. Sen sijaan, että olisivat noudattaneet kulkukissojen perinteitä, ne yksi toisensa jälkeen asettuivat taloksi. Valitettavasti ovat he tosin kaikki jo siirtyneet sinne missä ikuinen takkatuli heitä lämmittää. Minua pyydettiin kerran kirjoittamaan jotakin Philip Jonesin vaskiyhtyeelle. ’Mitäpä kirjoittaisin?’ Noihin aikoihin kissat vielä nautivat minun vieraanvaraisuudestani ja koska minulla muutoinkin on tapana kirjoittaa musiikkia ympärilläni olevista paikoista ja ihmisistä, ajattelin että ’Kissat, tietenkin...!’ Nykyään minulla ei enää ole kissoja, sillä työni vuoksi matkustelen niin paljon, että palvelun taso laskisi turhan kovasti. Minusta on kuitenkin mukava ajatella, että nämä neljä ovat musiikissa aina mukanani.” 

Johan Sebastian Bach: Kolme koraalialkusoittoa

Jesu bleibet meine Freude (Kristus valo valkeuden)

Wachet auf , ruft uns die Stimme (Herätkää, huutakaa meille ääni)

Ich ruf’ zu Dir, Herr Jesu Christ (Mä huudan, Kristus, sinua)

Johan Sebastian Bachin nimi yhdistyy mielissämme usein juuri kirkkomusiikkiin, huomattavimpana näyttönä tästä tietysti hänen Tuomaskanttorin virkansa Leipzigissa. Urallaan Bach luotti kuninkaiden, prinssien ja kaupunkien työllistävään vaikutukseen ja hänen virkoihinsa kuului usein juuri kirkkomusiikin säveltäminen. Kirkkovuoden kulkuun liittyviä kantaatteja hän on säveltänyt noin 350, joista reilu 200 on säilynyt. Vaikka miellämmekin Bachin kantaatit juuri kirkolliseen elämään liittyviksi - suurin osa olikin - on Bach säveltänyt myös maallisia kantaatteja, mm. Kahvikantaatin sekä kantaatin kaupunginhallituksen toimikauden alkamisen kunniaksi.

Kantaatit olivat myös Bachin urapolku. Hänen aikoinaan kirkkovuodessa oli, paikallisista käytännöistä riippuen, 60-70 tapahtumaa, joissa kantaatin saattoi esittää ja Bachin virkaan kuului usein tietty määrä sävellystyötä. Mm. Weimarissa, ennen Leipzigin aikoja, hänen tuli Konzertmeisterin virassa säveltää yksi kantaatti kuukaudessa. Bach kuitenkin kiihdytti vauhtiaan huomattavasti tavoitellessaan Capellmeisterin virkaa. Kun kävi selväksi, ettei hän tavoittelmaansa tointa tule saamaan, tyssähti kantaattien tekokin hyväksi toviksi. Tämän illan kantaateista ensimmäinen, Kristus valo valkeuden, on muuten alunperin sävelletty juuri Weimarissa. Bachin siirryttyä sieltä Leipzigiin, sikäläisen kirkkovuoden kulussa kantaatin alkuperäisellä kalenteripaikalla ei esitetty musiikkia, jolloin Bach muokkasi alkuperäistä kantaattia toista kirkkovuoden tapahtumaa varten.

Kantaattien keskiössä ovat juuri koraalit, joiden tekstit ovat joko suoraan raamatusta tai ajan kirkonisien kirjoittamia. Koraalista Bach tapaa ottaa materiaalia koko kantaattiin. Kantaatit olivat Bachille myös älyllinen harjoitus; hän ammentaa kantaatin musiikillisen sisällön paitsi koraalin melodiasta myös sen tekstistä, pyrkien aina säilyttämään teoksessa alkuperäisen tekstin affektin.

Bachin kantaattien alkuperäiset soitinkokoonpanot vaihtelevat sen mukaan, mitä soittimia kulloisessakin kapellissa oli käytettävissä. Weimarin pienessä, mutta laadukkaassa muusikkokunnassa Bachilla oli kolme trumpetistia. He lienevät olleet sangen taitavia, sillä Bachin tapa kirjoittaa trumpetille on varsin haasteellinen - ajatellaanpa vaikka toista Brandenburgilaiskonserttoa. Kerrotaan muuten, että myöhemmin Bachin Leipzigin orkesterin soolotrumpetisti kuoli sydänkohtaukseen erään vaativan teoksen soitettuaan. Bach ei itse liene koskaan kirjoittanut musiikkia vaskiyhtyeelle. Vaikka hän olikin kovin mieltynyt trumpettiin, hänen  musiikissaan esimerkiksi pasuunat usein soittivat vain colla parte stemmoja pohjavärinä kuorolle. Bachin musiikki on kuitenkin niin absoluuttista musiikkia, että hyvin monet erilaiset kokoonpanot mainiosti palvelevat sen esillepanoa. Ja onhan vaskiyhtye mitä raamatullisin kokoonpano.