Ludwig van Beethoven oli ulkoilmaihmisiä: ”Kuinka onnellinen olenkaan saadessani vaeltaa pensaikoissa, metsissä, puiden alla, kallioiden keskellä!”
Sveitsiläiset vesiputoukset, joet ja järvet soivat F-duurissa, väitti muuan tiedemies vuonna 1837. Samassa luonnon rauhaan ja tasapainoon yhdistetyssä sävellajissa soi myös Beethovenin Pastoraalisinfonia, joka ilmentää luonnossa liikkumisen iloa.
Kalifornialaisesta Gabriella Smithistä ei pitänyt tulla säveltäjää ensinkään. Hän halusi opiskella ekologiaa tai meribiologiaa ja perehtyä ilmastonmuutokseen. Säveltäjä hänestä kuitenkin tuli. Urkuri James McVinnielle tilaustyönä sävelletty Breathing Forests heijastelee ihmisten, metsien, ilmastonmuutoksen ja tulen monimutkaista suhdetta.
James McVinnie
James McVinnie (s. 1983) on englantilainen urkuri ja pianisti, jonka omaperäistä uraa ovat ohjanneet laajat yhteydet eri musiikinalojen välillä. McVinnien taiteelliset juuret ovat syvällä anglikaanisessa kirkkomusiikissa, ja hän onkin toiminut urkurina muun muassa Lontoon perinteikkäissä Westminster Abbeyssä ja St. Paulin katedraalissa.
Sytyttyään uudelle musiikille James McVinnie on tehnyt yhteistyötä Philip Glassin ja monen muun nimekkään säveltäjän kanssa. Konserttoja ja sooloteoksia hänelle ovat kirjoittaneet esimerkiksi Nico Muhly, Tristan Perich, Tom Jenkinson eli ”Squarepusher”, Martin Creed, David Chalmin, David Lang, Richard Reed Parry, Bryce Dessner, Hildur Guðnadóttir ja brittiläinen elektronisen musiikin yhtye Darkstar. McVinnie esittää syyskaudella 2025 Gabriella Smithin Breathing Forests -teoksen Helsingin kaupunginorkesterin konsertin lisäksi Lontoon Proms-festivaalilla Thomas Adèsin johtamassa konsertissa.
Hän johtaa virtuoosikosketinsoittajista koostuvaa James McVinnie Ensemblea, joka keskittyy nykysäveltäjien ja nousevien nimien teoksiin, joissa on usein poliittisiakin äänenpainoja. Yhtyeen juuret ulottuvat vuoteen 2017, jolloin se esitti Lontoon Barbican Centressä Glassin teoksen Music in Twelve Parts.
James McVinnie on opiskellut musiikkia Cambridgen yliopistossa. Hänen opettajiaan ovat olleet muun muassa Sarah Baldock, Thomas Trotter ja Hans Fagius.
Pekka Kuusisto
Pekka Kuusisto (s. 1976) on Suomen tunnetuimpia ja kansainvälisesti menestyneimpiä muusikoita. Kauden 2025/26 avajaiskonsertti aloittaa Kuusiston kolmannen kauden Helsingin kaupunginorkesterin päävierailijan tehtävässä sekä ohjelmistoa suunnittelevan taiteellisen johtotiimin jäsenenä. HKO:n konserteissa Kuusistoa kuullaan kapellimestarina, viulusolistina ja niin sanottuna liidaajana eli viulua soittavana eikä tahtipuikkoa käyttävänä orkesterinjohtajana.
”Kolmivuotinen pestini päävierailijana päättyy tähän kauteen, ja haluankin kiittää orkesteria, sen kuulijoita ynnä organisaatiota valtavan opettavaisesta jaksosta”, Kuusisto sanoo.
Muusikkoperheessä varttunut Pekka Kuusisto aloitti viulunsoiton kolmevuotiaana. Kuusiston solistiura käynnistyi toden teolla hänen voitettuaan kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun 1995. Siitä lähtien työt ovat kutsuneet kiihtyvään tahtiin kaikille mantereille eri puolille maailmaa. Vakituiset työpaikat sijaitsevat tällä hetkellä Helsingin lisäksi Oslossa (Norjalainen kamariorkesteri), Göteborgissa (Göteborgin sinfoniaorkesteri) ja Bremenissä (Deutsche Kammerphilharmonie).
Pekka Kuusisto on tunnettu rohkeudestaan ja innovatiivisuudestaan, ja hänen repertuaarinsa ulottuu kansanmusiikista klassisen kautta genrerajoja pakenevaan musiikkiin. Kuusisto yhdistää, luo uutta ja liikkuu laajasti eri taiteenaloilla uudistaen myös konserttitraditioita sekä muusikoiden ja yleisön vuorovaikutusta väheksymättä tradition kovaa ydintä, esimerkiksi instrumentalistina tai – yhä useammin – kapellimestarina.
Kuusiston käytössä oleva viulu on Antonio Stradivari ”Scotta” (1709), joka on lainassa yksityiseltä taholta Tarisio-huutokauppakamarin kautta.
