Magnus Lindbergin viulukonserton ympärille on kohonnut kunnioittavasti humiseva metsä arvioita, joissa teos vertautuu ikonisiin lajitovereihinsa: siinä on ”sibeliaanisesti säteilevää valoa” (The Times) ja ”runouden ja virtuositeetin tasapainoa, joka kestää vertailun Alban Bergiin.” (Gramophone).
Paul Hindemith lohkaisi Mathis der Maler -oopperastaan jyhkeän sinfonian, jonka yleisö otti juhlien vastaan Berliinissä vuonna 1934. Vain kuukausi kantaesityksen jälkeen natsihallinto haistoi palaneen käryä: sekä loistelias sinfonia että ooppera säveltäjineen joutuivat mustalle listalle.
Susanna Mälkki
Susanna Mälkki on toiminut Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina vuodesta 2016 lähtien. Musiikillisesti rikkaat vuodet ovat johdattaneet orkesterin ja yleisöt ympäri maailman: oman teemavuotensa ovat saaneet Ranska, Saksa, Yhdysvallat ja Iso-Britannia, Italia, Kaukoitä sekä Venäjä ja slaavilainen musiikkiperintö. Mälkki päättää seitsemän vuoden menestyksekkään ylikapellimestarikautensa kaudella 2022/23 teemaan Suomi ja suomalainen musiikki.
Sukupolvensa arvostetuimpiin kapellimestareihin lukeutuva Mälkki on ollut Los Angelesin Filharmonikkojen päävierailija vuodesta 2017, ja hän työskentelee jatkuvasti maailman huippuorkestereiden kanssa, joista mainittakoon esimerkiksi Berliinin filharmonikot, Münchenin filharmonikot, Baijerin radion sinfoniaorkesteri, Amsterdamin Concertgebouw-orkesteri, Lontoon sinfoniaorkesteri LSO, New Yorkin filharmonikot sekä muut USA:n ”Big 5” -orkesterit.
Oopperan alalla Mälkin kiinnitykset ovat säännöllisesti maailman merkittävimmissä oopperataloissa, kuten Milanon La Scalassa, New Yorkin Metropolitan -oopperassa, Wienin valtionoopperassa ja Pariisin oopperassa. Kaudella 22/23 hän johtaa Kaija Saariahon Innocence-oopperan Lontoon Royal Opera Housessa ja Puccinin Il Tritticon Barcelonan Gran Teatre del Liceussa.
Vuosina 2006-2013 Mälkki toimi säveltäjä Pierre Boulezin kutsusta Ensemble intercontemporainin taiteellisena johtajana Pariisissa, ja hän on johtanut useita aikamme tärkeimpien säveltäjien teosten maailmankantaesityksiä. Helsingin kaupunginorkesteri on Mälkin aikana profiloitunut myös poikkeuksellisen rikkaalla ja monipuolisella ohjelmoinnillaan, ja orkesterin ohjelmisto on pitänyt sisältään myös useita merkittäviä ensiesityksiä ja kansainvälisiä yhteistilauksia. Kantaesityksensä ovat Mälkin johdolla saaneet muun muassa Kaija Saariahon Vista, Felipe Laran Double concerto sekä Enno Poppen FETT. Mälkin aloitteesta syntynyt tilausteosten sarja Helsinki-variaatiot jatkuu ainakin vuoteen 2025 saakka.
Susanna Mälkki aloitti muusikonuransa sellistinä voittaen Turun sellokilpailut 1994 ja toimi kolme vuotta Göteborgin sinfoniaorkesterin vuorottelevana soolosellistinä. Hänet on palkittu mm. Pro Finlandialla sekä Ranskan Légion d’honneur -kunniamerkillä.
www.susannamalkki.com
Pekka Kuusisto
Pekka Kuusisto (s. 1976) tuli jo 1980-luvulla tunnetuksi television Viuluviikarit musiikkimaassa -ohjelman lapsiviulistina, joka älyllään ja taidollaan hurmasi suomalaisyleisöt niin kotisohvilla kuin konserttisaleissa. Kansainväliseen maineeseen Kuusisto nousi voitettuaan vuoden 1995 Jean Sibelius -viulukilpailut, minkä jälkeen hän on pysynyt maailmalla ehkä tunnetuimpana suomalaisena instrumentalistina.
Viime vuosina Kuusisto on esiintynyt yhä useammin myös kapellimestarina. Tällä kaudella hän johtaa esimerkiksi Saint Paulin kamariorkesteria, Lontoon Philharmoniaa, Ruotsalaista kamariorkesteria ja Deutsche Kammerphilharmonieta. Helsingin kaupunginorkesteria hän johti viimeksi tämän vuoden maaliskuussa, ja liittyy vuonna 2023 orkesterin taiteelliseen johtajistoon yhdessä säveltäjä Anna Clynen ja kapellimestari Jukka-Pekka Sarasteen kanssa.
Magnus Lindbergin viulukonsertto on Kuusiston ehkä toiseksi eniten esittämä konsertto Sibeliuksen jälkeen. Hän on esittänyt sen sekä solistina, kapellimestarina että näissä kahdessa roolissa yhtä aikaa. ”Seuraavaksi pitää varmaan mennä pulttiin etsimään uusia kokemuksia”, Kuusisto sanoo. Hän on esittänyt sitä myös Lindbergin itsensä johdolla ja saanut luvan korvata sävelletyn kadenssin improvisaatiolla. ”Se on erityisen nautinnollista nyt, kun teos on täysin tuttu."
”Teos tuntui läheiseltä jo Lisa Batiashvilin levyltä kuultuna”, Kuusisto sanoo. ”Solistin roolissa on jotain tuttua, ehkä Sibeliuksesta, ja stemma on haastava mutta palkitseva. Sen rytmiikan pänttääminen helpottaa myös monien muiden teosten valmistamista. Kappaleen muoto on väkivahva, ja konserttojen tyypillinen ’vaikeuksien kautta voittoon’ -kulku toteutuu siinä hienosti.”
Kuusisto soittaa Antonio Stradivarin tekemää viulua ”Scotta” (1709), joka on lainassa yksityiseltä taholta Tarisio-huutokauppakamarin kautta.
Jaani Länsiö
Magnus Lindberg: Viulukonsertto nro 1
Magnus Lindberg (s. 1958) kuuluu Suomen kansainvälisesti esitetyimpiin nykysäveltäjiin. Kuten esimerkiksi Kaija Saariaho ja Esa-Pekka Salonen, myös Lindberg tuli tutuksi 70-lukua värittäneestä nuorten säveltäjien Korvat auki -yhdistyksestä, joka toi keskieurooppalaisen modernismin rakastetuimmat ja radikaaleimmat piirteet osaksi suomalaista säveltaidetta. Lindbergin läpimurtoteos oli vuonna 1985 syntynyt Kraft, jonka soittimisto koostuu mm. kaatopaikkaromusta.
Vuosien myötä Lindbergin sävelkieli on hakeutunut yhä melodisemmaksi ja sopusointisemmaksi. Viulukonsertto nro 1 on yksi noin tusinasta Lindbergin solistisesta teoksesta ja luultavasti sekä esitetyin että ylistetyin. The New York Times kiitteli sen kantaesitystä vuolaasti, Gramophone vertasi sen sisältöä ja tyyliä Alban Bergin konserttoon ja The Guardian kuvaili sitä yhdeksi hienoimmista viulukonsertoista vuosikymmeniin. Teos on levytettykin jo peräti kahdesti: Lisa Batiashvili soitti Sakari Oramon johtaman RSO:n solistina vuonna 2007 ja Pekka Kuusisto Tapiola Sinfoniettan solistina ja johtajana vuonna 2013.
Kolmiosainen teos valmistui vuonna 2006 Mostly Mozart -festivaalille, jossa sen kantaesitti Lisa Batiashvili. Alkuperäisen tilaajan ja esittäjän voi kenties kuulla musiikin olemuksessa: soittajisto on mozartilaisen maltillinen, orkesteriosuus kamarillinen ja läpikuultava, ja solistille on langennut useita tilaisuuksia loistaa. Viuluosuus on virtuoosinen, mutta ajoittaisesta aggressiosta huolimatta silti sulava ja melodinen. Ensiosa alkaa tunnustelevasti ja kehittyy vaiheittain kohti konserton dramaattista painopistettä, tauotta alkavaa toista osaa, jossa viulu nousee yhä kuuluvampaan rooliin. Mittava, improvisaationomainen soolokadenssi kutsuu kohti finaalia, jonka tulisissa tanssiaskeleissa kuuluu klassisen konserttomuodon ohikiitävä lopullisuus.
Paul Hindemith: Mathis der Maler, sinfonia
Saksalainen Paul Hindemith (1895–1963) oli yksi niistä kymmenistä säveltäjistä, joiden natsihallinnon alkuvuosina oli pakko valita omantuntonsa ja hirmuhallinnon halujen välillä. Opettajana Hindemith joutui seuraamaan vierestä kollegoidensa viraltapanoa ja säveltäjien julistamista pannaan väärien mielipiteiden takia. Hindemith onnistui säilyttämään virkansa pysymällä hiljaa näkemyksistään ja etenkin vaimonsa juutalaisista sukujuurista. Syvät tuntonsa hän pystyi purkamaan musiikissaan ja etenkin vuonna 1934 syntyneessä sinfoniassa ja oopperassa Mathis der Maler.
Hindemith oli jo vuosia kaavaillut oopperaa maalari Mathis Grünewaldista (1470–1528), mutta hanke oli unohtunut. Tiedot Grünewaldin elämästä ovat hatarat, mutta Hindemithin kirjoittamassa libretossa hän hylkää työnsä arkkipiispan hovitaiteilijana osallistuakseen uskonpuhdistuksen sivutuotteena syttyneeseen Talonpoikaissotaan. Sodan raakuus saa maalarin pakenemaan metsän rauhaan, jossa hän taivaallisten näkyjen kiduttamana ja rohkaisemana ymmärtää jälleen omistautua alkuperäiselle kutsumukselleen, taiteelle. Ennen oopperaa Hindemith sävelsi eräänlaisena luonnostelmana sinfonian, johon tuli lopullisen teoksen aiheita, melodioita ja tematiikkaa tiivistetyssä muodossa.
Oopperan kronologisesti etenevä tarinallisuus on vaihtunut ohjelmallisiin kuvaelmiin. Sävellyksen kolme osaa perustuvat Grünewaldin tunnetuimpaan teokseen, Isenheimin luostarin kolmeen alttaritauluun. Enkelikonsertto on kirkas, kuin taivaasta kantautuvien virsilaulujen rauhoittava jatkumo. Toisessa osassa Hautaanlasku on luopumisen tuntoja, toivoa ja rauhaa. Tauluista dramaattisin on viimeinen, Pyhän Antoniuksen kiusaukset, tulen nielemien raunioiden keskellä makaavan munkin taistelu demoneitaan vastaan.
Oli sinfonian aihe poliittinen tai ei, pian kantaesityksen jälkeen Hindemithin musiikki julistettiin soittokieltoon Saksassa. Ooppera esitettiin Zürichissä vuonna 1938 samaan aikaan kun hänen muut teoksensa olivat esillä rappiotaiteen näyttelyssä Düsseldorfissa. ”On vain kaksi asiaa, joita on syytä tavoitella”, Hindemith kirjoitti ennen pakoaan Yhdysvaltoihin vuonna 1940, ”hyvä musiikki ja puhdas omatunto.”
Jaani Länsiö
