290524__MG_6402 c Felix Broede.jpg

Tuhannen sinfonia

Ke 29/05/2024 19:00 - 21:00
11.50€
70.00€

Esittely

Kauden päätöskonsertissa Musiikkitalon suureen konserttisaliin kokoontuu kahdeksan solistia, kuusi kuoroa sekä sinfoniaorkesteri urkuja unohtamatta.

Kahdeksannen sinfonian kolossaalinen hahmo hulmahti Gustav Mahlerin mieleen yhdessä leimauksessa. Ensiluonnokset viimeisteltyään Mahler tiesi säveltävänsä jotain, mikä saa hänen aikaisemmat teoksensa näyttämään pelkiltä alkusoitoilta. Kauden päätöskonsertissa Musiikkitalon suureen konserttisaliin kokoontuu kahdeksan solistia, kuusi kuoroa sekä sinfoniaorkesteri mahtavimmassa muodossaan urkuja unohtamatta. Orkesterin riveihin liittyy myös joukko nuoria muusikoita LEAD!-hankkeesta.

Konsertti järjestetään yhteistyössä Lead! -hankkeen kanssa.
https://leadorchestraproject.com

Gustav Mahler: Sinfonia nro 8

Gustav Mahler (1860–1911) muistetaan suurten, tai puhujasta riippuen suuruudenhullujen sinfonioiden luojana. Tosin siinä missä monet aikalaiset, kuten yhtälailla jättimäisyyttä ihannoinneet Havergal Brian (1876–1972) ja Jean Louis Nicodé (1853–1919) ovat nykyään tyystin unohdettuja, Mahler onnistui luomaan mammuteistaan historiaan jääviä klassikoita. Mahler jatkoi Richard Wagnerin oopperoiden ja Anton Brucknerin sinfonioiden tiellä paisuttelemalla orkesteria ja lisäämällä tunnetta, ja oli yhtenä tärkeimmistä säveltäjistä saattelemassa romantiikan aikakautta hautaansa. Seuraava sukupolvi oli jo kehittelemässä uutta, riisuttua, loogiseen järjestelmällisyyteen haikailevaa modernismia, jolle viimeistään ensimmäisen maailmansodan jättämä tunnetyhjiö loi otollisen kasvualustan.

Mahlerin kahdeksatta sinfoniaa (1910) voi pitää romanttisen orkesterimusiikin huipentumana. Teokset olivat kasvaneet vuosisatojen ajan melkolailla lineaarisesti. Orkesterit ja konserttitalot olivat paisuneet samaa tahtia. Yleistaitoisista säveltäjä-orkesterinjohtajista oli syntynyt oma ammattikuntansa päätoiminen kapellimestari, joka Mahlerkin oli. Notkeilla liikkeillään ja rautaisella kurillaan hän oli noussut täystyöllistetyksi kapellimestaritähdeksi, joka vain kesälomillaan pystyi uppoutumaan todellisen kutsumuksensa pariin. 

Wienin oopperan ja filharmonikoiden kapellimestarina hän sai myös toteuttaa sinfonisia visioitaan luultavasti vapaammin kuin muut säveltäjät. Münchenin messuhallissa noin 1000 esiintyjän voimin kantaesitetty kahdeksas sinfonia oli silti Mahlerin ainoa todellinen menestysteos sekä viimeinen, jonka esityksen hän sai itse todistaa. Kaksi vuotta myöhemmin syntynyt Das Lied von der Erde esitettiin vasta 1912, samoin kuin yhdeksäs sinfonia (1909); kymmenes jäi keskeneräiseksi.

Kun kolmessa edellisessä, puhtaasti instrumentaalisessa sinfoniassa seikkaili säveltäjä itse ajatuksineen, kahdeksannessa Mahler palaa varhaisten sinfonioidensa universaalien sanomien lähteille. Noin 90-minuuttinen sinfonia jakautuu kahteen päälukuun, joiden tekstit ovat pinnalta eripariset, silti teemoiltaan yhtenäiset: ensimmäinen osa perustuu 800-lukulaiseen helluntain hymniin Veni, creator spiritus ja toinen J. W. Goethen Faust-näytelmän päätöskohtaukseen, jossa ”ikuinen feminiini” tarjoaa lopullisen kirkastumisen. Arvellaan, että teos on kokonaisuudessaan Mahlerin ylistyslaulu vaimolleen Almalle. 

”Voitteko kuvitella sinfoniaa, joka on alusta loppuun laulettu?”, Mahler kirjoitti historioitsija Albert Spechtille. ”Tähän asti olen aina käyttänyt sanoja ja ääniä vain selittävällä tavalla, oikotienä tietyn tunnelman luomiseen, joka sinfonisesti voitaisiin ilmaista vain hyvin pitkällisesti, tiiviisti ja tarkasti; mikä on mahdollista vain sanojen avulla. Tässä taas käytetään ääniä myös instrumentteina: ensimmäinen osa on muodoltaan tiukasti sinfoninen, mutta se on kokonaisuudessaan laulettu. Itse asiassa on outoa, ettei tämä ole tullut kenellekään muulle säveltäjälle mieleen – tämä on todella Kolumbuksen muna, ’puhdas' sinfonia, jossa maailman kaunein instrumentti saa todellisen paikkansa – eikä vain yhtenä soittimena muiden joukossa, sillä sinfoniani ihmisääni on loppujen lopuksi koko runollisen idean kantaja.”

Jaani Länsiö

Taiteilijat

Jukka-Pekka Saraste
kapellimestari
Meagan Miller
sopraano, Magna Peccatrix
Helena Juntunen
sopraano, Una Poenitentium
Maija Rautasuo
sopraano, Mater Gloriosa
Elli Vallinoja
mezzosopraano, Mulier Samaritana
Lilli Paasikivi
mezzosopraano, Maria Aegyptica
Tommi Hakala
baritoni, Pater Ecstaticus
Nikolai Schukoff
tenori, Doctor Marianus
Tómas Tómasson
basso, Pater Profundus
Cantores Minores
Ruotsin radion kuoro
Latvian radion kuoro
Helsingin kamarikuoro
Musiikkitalon Kuoro
Nils Schweckendiek
kuorojen valmennus
Hannu Norjanen
kuorojen valmennus

Ohjelma

    19:00
    21:00
    Gustav Mahler
    Sinfonia nro 8 ”Tuhannen sinfonia”
Muut
Jukka-Pekka Saraste
Meagan Miller
Helena Juntunen
Maija Rautasuo
Elli Vallinoja
Lilli Paasikivi
Tommi Hakala
Nikolai Schukoff
Tómas Tómasson
Cantores Minores
Ruotsin radion kuoro
Latvian radion kuoro
Helsingin kamarikuoro
Musiikkitalon Kuoro
Nils Schweckendiek
Hannu Norjanen
Gustav Mahler
Sinfonia nro 8 ”Tuhannen sinfonia”